Kohti rantaa

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

Ensimmäinen lomapäivä muistutti vaarallisen paljon tavallista duunipäivää aamupalapöydän näyttäessä hetkellisesti tältä:

 

 

 

En ole tehnyt kesälle bucket listiä, mutta jos tekisin sellaisen, siinä voisi lukea kutakuinkin nämä kohdat:

 

1. Selvitä mitä haluat elämältäsi.

2. Tee se.

 

Niinpä istuin ensimmäisen loma-aamun kunniaksi pöydän ääreen ja pidin palaverin itseni kanssa. Keitin kahvia ja piirsin ruutupaperille pisteen jossa nyt olen, ja pisteen josta haluan ensi vuonna itseni löytää. (Paljastus: pisteet sijaitsevat pienen etäisyyden päässä toisistaan. Sen takia näitä listoja kai tehdäänkin - jotta muutoksen tarpeen voi tunnistaa ja sitten jollain helkkarin konstilla keplotella sitä kohti.)

Pisteet on nyt piirretty. Reitti on vielä auki, toteutus leijuu puoliksi ilmassa - pikkuhiljaa, päivä päivältä pulttaan sitä kiinni oikeaan elämään, yksi kulma kerrallaan.

Ajoitin solmujen aukomisen loman ensimmäiseen päivään ihan tietoisesti. Nimittäin, kun ottaa heti alkuun selville asiat joille pitäs tehä jotain, on koko loppuloma aikaa passiivisesti miettiä mitä niille tekisi. Paulo Coelhomaisesti voisi todeta että: ratkaisut eivät synny ilman kysymyksenasettelua.

Minulla on liuta uusia kysymyksiä joihin toivon löytäväni vastauksen. Aikaisempi kokemus on osoittanut, että usein riittää kun selvittää mikä mättää; ratkaisut kyllä seuraavat perässä. (Poikkeuksia tosin on. Kts. yo-kokeet. Vinkki: älä käytä neljää tuntia vastausten odotteluun. Ne eivät tule itsestään.)

 

 

Kastoin eilen talviturkin. Tuntia ja kolmea uintikertaa myöhemmin katselin, kun saunahattuun pukeutunut mies kapusi viereiseen hyppytorniin ja heitti aplodien saattelemana kiven järveen. Jaakon päivä.

 

Kylmeneviä vesiä uhaten ilmoittauduin illaksi SUP-tunnille. Viime kesänä rakastuin hommaan ensikokeilulla, mutta rakkaus ehti syttyä vasta kuiloppukesästä, enkä uhkailuistani huolimatta noussut laudalle enää toista kertaa. Kun oli sitä kuuluisaa kaikkee. (Voin paljastaa listaltani yhden kohdan: lupaa enemmän itsellesi ja pidä lupauksesi.)

Jos siis näette Näsijärven selällä laudalla hapuilevan kikkaratukan, se oon mää.

 

 

Loppuviikosta nousen junaan ja suuntaan luoteeseen työreissulle joka ei nimestään huolimatta tunnu siltä. Pysyn tiukasti rantaviivan tuntumassa, järvi vain vaihtuu lennosta mereen. Pujotan kameran kaulaan ja lähden viikonlopuksi kuuntelemaan jazzia Raahen rannoille ja saaristoon. (Ilmaiskonsertti saaressa meren keskellä, kulku veneillä - mikä idea!)

Jos siis näette Pohjanlahden rannikolla kamera kaulassa jammailevan kikkaratukan, se oon mää.

 

 

Laura

 

 

 

Share

Kommentit

Naislaif
Naislaif

Olen lomaillut ja oikeastaan en ole tehnyt yhtään ennelta ajateltua toimintoa. Ihanaa ja vapauttavaa, tosin olen ollut listojen ja suunntelmien teossa auttamattoman kehno. 

Pisteet minun paperilla menee edestakaisin, mutta ehkä parasta on niiden liikkuminen, kuitenkin. 

Hyvää lomaa, ajatonta oloa ja pään tuuletusta.....!

Anna tuulen viedä ja ui Jaakon kylmästä kivestä huolimatta, uhmakkaasti vain.

Laura T.
Missä olet Laura?

Suunnittelemattomuus on parasta. Sopii itsellekin parhaiten, vapauttaa jotenkin ajattelun ihan eri tasolle kuin muulloin. Sitten sitä jaksaakin lähteä ja tehdä ihan ex tempore!

Kiitos ihana, minä uin.

Mia K.

pst. Terkkuja täältä tampereelta! :) 

Ihanaista lomaa sulle! Mää painun takas hesan viidakkoihin ;D

Laura T.
Missä olet Laura?

Terkkuja ihana!

Kiitos. Kylmiä hermoja sinne helteiseen viidakkoon!

Kommentoi

Ladataan...