Kylässä Palmrothilla

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

Jo mainittua: vaatteet ja tyyli kiinnostavat jälleen.

Kävin taannoin Palmrothilla keskustelemassa pariinkiin otteeseen, noh: kengistä. Ja aika paljon muustakin. Ensimmäisellä kerralla kilistelimme kuohuvaa isommalla porukalla, toisella kerralla piipahdin paikalle ompelijareissullani - tilat kun sijaitsevat samassa, mahdollisesti Tampereen kauneimmassa tiilikorttelissa.

Pyynikin Trikoolle on aina yhtä hauskaa mennä, koskaan kun ei tiedä kehen sisäpihalla törmää. Korttelissa työhuoneitaan pitävät niin teatteri-ihmiset kuin eri alojen käsityöläiset, ja se on juuri niitä paikkoja johon astuessa tuntuu luonnolliselta tervehtiä jokaista vastaantulevaa.

Aina Trikoolla käydessäni jaksan ihailla vanhan tehdasmiljöön nöyrää eleganssia; monen metrin huonekorkeuksia, rautahissejä ja ikkunaruutuja joiden pesemiseen menisi kokonainen työviikko. Sokkeloiset käytävät kaikuvat, yritysten huoneiden ovet ovat sepposen selällään ja jostain kuuluu aina puhetta. Vakaana aikomuksenani on jonain päivänä perustaa kortteliin oma työhuone - sisustuskin on jo valmiiksi suunniteltuna. Lattiaintäydeltä persialaismattoja, hyvä nojatuoli ja korkeajalkainen hapsulamppu. Seinänpituinen, kokopuinen pöytätaso ja työtuoli ikkunan eteen. Vedenkeitin ja huonekasveja, työtohvelit ja murukahvia. Kaikki on jo valmista - vielä pitää keksiä mitä tarkalleen ottaen työhuoneessani tulen tekemään.

 

 

 

 

Ennen kuin liitän kuvaksi tulevan työhuoneeni pohjapiirroksen ja värikartan, puhutaan hetki korttelissa tukikohtaansa pitävistä Palmrothilaisista.

Palmrothin tarina ulottuu Suomen mittakaavassa varsin kauas, vuoteen 1928, jolloin Pentti Palmroth meni ja perusti kenkätehtaan Partolaan. Reilun parinkymmenen vuoden jälkeen Pentin poika Pertti otti ohjakset käsiinsä ja loi sen maineikkaan Palmrothin, jonka jokainen suomalainen tietää. Vuonna 2011 kenkäyhtiö ajautui konkurssiin, ja näytti vahvasti siltä että 80-vuotias brändi oli tullut tiensä päähän. Yhtiö ehti olla muutaman vuoden toisten omistuksessa, kunnes pari vuotta sitten kolmannen polven Palmrothilainen, Pertin poika Mikko osti merkin takaisin kenkäsuvulle ja lähti hiljalleen elvyttämään mahalaskun tehnyttä yritystä.

Nyt valoisassa toimistossa pyörii tiivis muutaman ihmisen tiimi, mukaan lukien Mikon puoliso Anu. Tunnelma on ihana ja puhtaan aito; asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä eikä turhaan hymistellä. Ilmaan heitellään ideoita materiaaleista ja tulevista lesteistä, siitä mikä voisi olla seuraavan sesongin jokeriväri tai yllättävä pintanahka.

Keskustelun lomassa joku huomaa, että tehtaalle pitää pikapikaa tehdä uusi tilaus saappaista jotka ovat lopussa.

 

 

 

 

Kun kysyin pariskunnalta onko markkinoiden kilpailutilanne luonut paineita siirtää tuotantoa pallon toiselle puolen, vastaus oli yksioikoinen ei. Palmrothin kengät on aina valmistettu Suomessa, ja ne tullaan aina valmistamaan Suomessa. Pieni osa tehdään erityisosaamisen vuoksi Italiassa, Virossa ja Portugalissa, mutta 90 prosenttia kaikista kengistä valmistetaan edelleen Parkanon tehtaassa, jossa Anu ja Mikko vierailevat tiuhaan - sesongin aikaan vähintään kerran viikossa.

Homman läpinäkyvyys on käsinkosketeltavaa; Palmrothin porukka osaa kertoa tasan tarkkaan missä mikäkin kengän osa tai työvaihe on tehty - ja miksi. Blogin kautta pääsee kurkistamaan yrittäjien elämään ja tehtaille, luonnosvaiheisiin ja konkreettiseen valmistukseen. Palmroth oli mukana myös viime huhtikuun Vaatevallankumouksessa, jolloin blogissa näytettiin konkreettisesti kuka kengät valmistaa.

Lähituotannossa vaakakupissa painavat laadun ja eettisyyden lisäksi myös tuotantotekniset seikat: lähellä tapahtuva tuotanto on joustavampaa, ja sitä on yksinkertaisesti helpompaa valvoa. Se on myös kalliimpaa - mutta vastoin suomalaisten yritysten Kiinaan suuntaavaa tuotantotrendiä, Palmroth ei kilpaile määrällä vaan laadulla.

Ajauduimme pitkiin keskusteluihin kestävyydestä, eettisyydestä ja tyhjistä lupauksista. (Jopa niin pitkiin, että välissä oli lähdettävä lounaalle jatkamaan.)

 

 

 

 

Palmrothin kenkien maine on perustunut alusta asti kotimaisuudelle, ja sellaisena se myös aiotaan tulevaisuudessa pitää. Kunnioitettavaa suoraselkäisyyttä. Eettisyys ja vaateteollisuuden vihreiden arvojen esiinmarssi on ollut vain luonnekas lisä yritykselle, jonka tuotanto on kautta historian pyörinyt Suomessa. ''Vihdoinkin meidän ajattelutapamme on muodissa.''

Viikko sitten vietettiin ensimmäistä Osta työtä Suomeen -päivää, jonka perimmäisenä ideana on tukea suomalaista työtä kotimaisia tuotteita ja palveluita ostamalla. Kyseinen päivä meni omalta kohdaltani juhlahumussa ruokakaupan sijaan, mutta korjasin tilanteen eilen, kun piipahdin Pyynikillä hakemassa ompelijalta fiksatut vaatteet ja kotimatkalla kipaisin hakemaan joulutorilta kuuseen Sastamalassa puhalletut lasipallot.

Kyse on valinnoista: säästänkö rahaa ostamalla vai ostaakseni.

 

 

 

Laura

 

 

 

Share

Kommentit

Kaima (Ei varmistettu)

Olipas kiva aihe ja kirjoitus!

Eettisiä vaatehankintoja tehdessä tuntuu, että suurin ongelma on aina tiedon puute ja yritysten nettisivuilla kerrotaan vain se mikä kannattaa kertoa. Varsinkin kenkiä hankkiessa eettisyys on vaikea pitää mielessä, koska käyttäjäystävällisyys ja mukavuus on niin vahvoja valtteja.

Oliko teillä sattumoisin puhetta mistä materiaali tulee ja miten ympäristöasiat on otettu materiaalien käsittelyssä huomioon? En ainakaan äkkiseltään löytänyt yrityksen nettisivuilta tätä tietoa.

Laura

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos Laura!

Olet asian ytimessä. Liikkeellä on paljon käsitteillä ratsastusta ja sopivan näkökulman etsimistä - juuri siksi tykkään Palmrothin porukan otteesta koko hommaan. Se mikä voidaan, tehdään täällä, ja se mitä ei voida, kerrotaan avoimesti syineen. Blogista löytyy tietoa lisää, ja sähköpostilla saa kiinni jos joku mietityttää. Suosittelen lämpimästi kysymään.

Ja kyllä: materiaaleista oli puhetta, kiitos kun kysyit! 95 prosenttia materiaaleista tulee EU-alueelta - pääosin Italiasta elintarviketeollisuuden sivutuotteena. Käsittely tehdään EU-standardien mukaan, mikä siis eroaa käytettyjen kemikaalien osalta varsin paljon esim. Aasiasta.

Toivottavasti vastaukset avautuivat kaimasein. Ihanaa joulun odotusta!

 

Kaima (Ei varmistettu)

Kiitos tästä! Pidän Palmrothin mielessä kun seuraava kenkätarve ilmenee.

Ihanaa joulunaikaa myös sinulle!

Kommentoi

Ladataan...