Kysy heiltä joille jotain olet

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

 

Vuosia tuntui siltä ettei mikään minussa ollut pysyvää. Kuin tilanteesta toiseen olisin vaihtanut roolia, heittänyt päälle uuden ja antanut hetken viedä ja sanella sen mitä kuuluisi olla. Tai mitä oletin sen vaativan. En kokenut esittäväni, mutta en löytänyt itsestäni ydintä joka olisi pysytellyt samana hetkestä toiseen.

Tuolloin olisin antanut mitä tahansa jos olisin voinut silmiä räpäyttämättä listata asiat jotka saavat minut aina suuttumaan tai luetella periaatteita joiden pohjalta toimin. En löytänyt sellaisia. Ainoa pysyvä piirre oli ainainen liike. Kadehdin silminnähden ihmisiä jotka pystyivät ponnistelematta piirtämään omat rajansa suhteessa toisiin - kuvailemaan itseään adjektiiveilla jotka olivat aina totta.

En pohdi asiaa enää niin usein, mutta silloin tällöin kuitenkin. Että näyttäydynkö ympärilläni oleville ihmisille ollenkaan samanlaisena, onko minussa pysyviä piirteitä joita jokainen lähellä oleva voi nähdä ja allekirjoittaa.

Pari viikkoa sitten löysin itseni tuttujen ajatuskuvioiden keskeltä. Päätin ottaa asiasta selvää. Pyysin ystäviäni kuvailemaan minua kolmella sanalla. Vastaajat valitsin vähän eri piireistä, elämän eri aikakausilta. Tulokset yllättivät. Toistuvia teemoja löytyi enemmän kuin olisin voinut olettaa: luova (x 2), sielukas (x 2), tunneälykäs (x 2), aito (x 2), pohdiskeleva (x 3).

Näiden lisäksi olen kuulemma myös mm. nerokas, henkinen ja räiskyvä. Maaginen, utelias ja rakkaudentäyteinen. Aika älytöntä. (Nyt vain mietin miksi ystäviään ei voi lisätä suosittelijoiksi.)

Siihen loppui vaiheilu. Sen kun kysyy. Niiltä joille jotain olettaa olevansa. Sitä saattaa saada vastauksen ikuisuuskysymyksiin kuten kuka on, tai millaiseksi sitä haluaa tulla. Kirjoittaessani vuolaita kiitoksia vastausviesteihin, totesin olevani sanaton. Ystäväni paluuviesti korjasi: ''No sitä sinä et kyllä ole.''

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

annam_
anna k.

Tein muutama viikko sitten ystävälleni hänen syntymäpäiväkseen listan siitä, miksi hän on niin hyvä tyyppi. Kiitokseksi sain nyt lauantaina omana syntymäpäivänäni lukea hänen tekemänsä listan minusta. Liikutuin miettiessäni, että näinkö hän minut ihan oikeasti näkee? Ystävät suosittelijoina olisi aika mahtava juttu!

Laura T.
Missä olet Laura?

Eikä, ihan mahtava lahja! Todellakin, ystävät CV-listalle ja heti.

Ilana

Ihania sanoja, mutta ihana sinä oletkin!

Laura T.
Missä olet Laura?

Pus pus!

Mia K.

Sanat. Ja sielu.

Sulla on ♡ siltana näiden kahden välillä 

Laura T.
Missä olet Laura?

Mia K., aina onnistut koskettamaan. Kiitos.

Oranssinen

Ihania määritelmiä :)

Itse muistan varmaan loppuikäni lauseen, jonka iki-aikainen ystäväni lausui minulle, kun taas kerran murehdin lisääntyvää painoani: "voi kuule mulle sie olet aina ollut ja tulet olemaan just oikean kokoinen".
Siihen loppui muutamasta kilosta stressaaminen <3

Laura T.
Missä olet Laura?

Aivan ihanasti sanottu. Jokainen ansaitsee tuollaisen ystävän.

Piia Pauliina
Piia Pauliina

Hehee! Hauska teksti, hyvä lopetus.

Täytyy joskus kokeilla tätä!

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos Piia Pauliina, suosittelen vahvasti koklaamaan - saatat yllättyä!

mirmeli (Ei varmistettu)

Tuo ensimmäinen kappale, tuo mukautuminen ja oman ytimen hukkaaminen on niin tuttua. Joskus kyllä mietin, missä menee raja, mikä on sosiaalista herkkävaistoisuutta ja milloin mennään vaarallisen miellyttämisenhalun puolelle. Ehkä silloin, kun ei enää koe tietävänsä yhtään, kuka on, paitsi kameleontti :D. Ystäviltä kysyminenkin vois kyllä auttaa jäljille pääsemisessä! :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Hahah, kameleontiksi sitä on itseäänkin tullut tituleeratuksi. Tajusin hommasta aika paljon, kun luin Elaine Aronin HSP-kirjan (suosittelen lämpimästi). Ystävät auttaa aina!

mirmeli (Ei varmistettu)

!! Siis JOO, luin kyseisen opuksen tuossa syksyllä ja se oli todella valaiseva :) (samoin kuin saman kirjoittajan HSP parisuhteessa, voin suositella myös sitä!)

Laura T.
Missä olet Laura?

Jep, ihan tykkejä molemmat. Jee, kiva kun olet löytänyt!

Blueberry hair

Mietin useinkin että toivon useinkin että ystäväni osaisivat nähdä itsensä samalla tavalla kuin minä näen heidät. Jokaisessa on ne omat hienot asiat, monesti itse on niille parhaille asioille vain sokea. Läheltä (mutta tarpeeksi ulkopuolelta) näkee parhaiten :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Mietin usein samaa: jokaisen ihmisen tulisi nähdä itsensä parhaimman ystävän silmin. Antaisi armoa rutkasti enemmän - sillä sitä tarvitan.

Monas (Ei varmistettu)

Maaginen kyllä kuvaa sua hyvin. Samoin aito ja tunneälykäs. Joskin näillä sanoilla olisin kuvaillut sitä lukio-Lauraa. Tuskimpa nuo piirteet on kuitenkaan muuttuneet vuosien kuluessakaan. Korkeintaan jalostuneet :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Voi kiitos Mona! Olipa kauniisti sanottu. Kai sitä jalostuu vähän suuntaan ja toiseen vuosien varrella (onneksi).

Kommentoi

Ladataan...