Maanantaista ei voi päätellä

Missä olet Laura?

 

Kaikki alkaa maanantaista. Paitsi Kreikassa jossa viikon ensimmäinen päivä on sunnuntai.

(Sille on syynsä miksi rakastan Kreikkaa ja kreikkalaisia. Aloittaa nyt viikko sen leppoisimmasta päivästä.)

Olen aina pitänyt maanantaista enemmän kuin tiistaista. Maanantai on vielä viikonlopusta lämmin. Viikon ensimmäiseen kiteytyy pakostakin alun symboliikkaa - ehkä keinotekoista sellaista, mutta jotain joka saa seisomaan suorana ja puhumaan suoremmin. Jotain hypnoottista siinä on, katsella keskustan läpi matelevaa maanantaiaamun ruuhkaa. Joku tööttää, kukaan ei voi tehdä mitään. On vain odotettava tätäkin perillepääsyä.

On ajettava, avattava ja suljettava ovia, taiteltava suodatinpusseja ja venyteltävä pöydän edessä. Pyyhittävä rätillä kahdeksikkoja, pestävä värilliset ja valkoiset erikseen, vastailtava viesteihin ja kysyviin katseisiin, peruutettava taskuparkkiin ja muistettava hakea lapset, paksut kirjeet ja viime viikolla unohtuneet asiat. Nukahtaa ja nousta, juoda kahvi seisten tai puolipakaralla, nousta autoon ja punoa itsensä osaksi laiskana kiemurtelevaa letkaa.

Usein mietin mitä radion aamujuontajat tekevät (tai vetävät) aamuina joina kaikki on alkanut päin persettä. Kuinka puhua tuhansille heti herättyään? En pystyisi.

Mehän emme tiedä mitä on tulossa. Tänään, torstaina tai lauantaiaamusta. Tälläkin viikolla asiat selkenevät ja sotkeentuvat, sydämet pysähtyvät kesken kassajonon ja sitten taas sykkivät mustalla monitorilla päättäen rutiinikäynnin kaiken muuttaviin onnitteluihin.

Kyllä viikkoon mahtuu.

 

 

Laura

 

 

 

 

Share

Kommentit

Ilana

Oh, olen luullut, että vain jenkkilässä kalenterissa eka viikonpäivä on sunnuntai. Jotenkin tuntuu, että tuolla seikalla voisi olla vaikutusta yleiseen elämänasenteeseen. Itse kyllä mielellään pidän sunnuntain viimeisenä: se saakin välillä olla vähän ruttuinen pahjanpohjimmainen, jolloin on lupa makoilla sohvalla ja levätä. Sen lopuksi on hyvä vaihtaa lakanat ja pyyhkeet ja aloittaa uusi viikko puhtaalta pöydältä. Tai no, sängyltä.

Meillä tunnettiin pitkään käsite "maanantaiolo". Se tarkoitti väistämättömästi iskevää matalaa mielialaa viikonlopun jäljiltä, kun asuimme ensimmäiset 3,5 vuotta yhdessäoloajastamme eri kaupungeissa. Usein se mokoma alkoi kietoa katalia sormiaan kurkun ympärille jo jossain vaiheessa sunnuntaita. Good riddance, sanon minä!

Laura T.
Missä olet Laura?

Mutta eiks oo hauskaa, että vaikka kaiken pitäisi alkaa maanantaina alusta, puhtaalta pöydältä, sohvalta ja sängyltä, ihmisillä on silti matala mieli. Jännä ilmiö kaikessa ristiriitaisuudessaan.

Lakanat! Hyvä kun muistutit. Hyvää alkavaa viikkoa ihanainen!

Ilana

Niin se kyllä on. Mulle päivät on (freelanceriuden vuoksi) aika lailla vain päiviä. Viikonloput vähän erilaisia lähinnä miehen työn vuoksi, mutta nyt kun sekin on tehnyt duuninsa pääosin himasta, ei eroa paljoa ole. Tarraudunkin tähän kynsin ja hampain ennen palkkatyöhön hakeutumista.

Lakanat mulla kanssa vasta tänään (krhm, ehkä myös tiskit ja imurointi), koska eilen oli oikein kaikkien sunnuntaiden äiti, jolloin vain otettiin päikkäreitä ja tilattiin intialaista. Ihanaa viikkoa sinne myös!

Laura T.
Missä olet Laura?

Kaikkien sunnuntaiden äiti - mikä ihana ilmaisu!

saarah
visual diary

Portugalissa kans viikko alkaa sunnuntaista :) Maanantain nimi on segunda-feira eli siis second fair. Ja syy on tää: 

Under the Portuguese culture, the first day of the week should be given to God as the creator of the universe.

Hah!

Laura T.
Missä olet Laura?

Mieletöntä. Kreikassakin maanantain nimi viittaa toiseen päivään, hehee.

Sunnuntai viikon ensimmäisenä päivänä tulee kristinuskosta ja voisi ihan yhtä hyvin olla Suomessakin kristillisen kulttuuriperinteen myötä myös kalentereissa viikon ensimmäinen päivä. Sunnuntai ei siis suinkaan ole se seitsemäs päivä, jolloin Jumala lepäsi luomistyöstään. Seitsemäs päivä on lauantai, juutalaisten sapatti, joka todella pyhitetään lepopäiväksi. Vasta viikon ensimmäisenä päivänä valkeni Jeesuksen seuraajille hänen ylösnousemuksensa, ja jokainen sunnuntai on kristillisestä perinteestä katsottuna "pieni pääsiäinen", siis ylösnousemuksen muistaminen. Se on vähitellen vakiintunut siksi pyhäpäiväksi, mutta ei se missään välissä ole menettänyt viikon ensimmäisen päivän statustaan virallisesti: viikko alkaa sunnuntaista, pyhästä, ja päättyy lauantai-iltaan, sapatin päättymiseen.

Tässäpä pieni uskonnollis-kulttuurihistoriallinen luento sunnuntaista, olkaa hyvät :D

Laura T.
Missä olet Laura?

Ooh, kiitos! Rakastan kaikkea tällaista. Sisäinen uskontotieteilijäni hykertelee.

Kiitos Arkimieli mielenkiintoisesta alkuviikon luennosta, pus!

Naislaif
Naislaif

Aamuradion juontaja. IhanneammattIt aikaista heräämistä lukuunottamatta. Puhumista ja sanoja peräkkäin näkemättä kuulijoita. Luulen että surkea aamu muuttuisi mukavakai oli sitten maanantai tai ei.

Laura T.
Missä olet Laura?

Sama juttu. Mutta että kuinkakohan kauan aikaisemmin sitä pitäisi herätä että ehtii lämmitellä aivonsa on air -moodiin...

Naislaif
Naislaif

Sepä siinä juuri huolettaa, tuo aikaisin herääminen....Muuten kyllä :)

Kommentoi