Mad Pride

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

 

 

On yksi joka sai ympärilleen kaiken. Puolison, talon, auton ja lapset. Vallilan sisustustekstiilit ja kunnon kesälomat. Ja yhtenä aamuna heräsi harmaaseen tyhjyyteen, joka ei hälvennytkään.

 

Yksi teki töitä ja opiskeli maisteriksi. Päivät venyivät öiksi, unesta oli helpoin leikata. Eräänä keväisenä viikkona huomasi puhuvansa äänille joita kukaan muu ei kuule, mutta jotka olivat täyttä totta. Ovat edelleen, vaikka kukaan ei sitä huomaa.

 

Yksi synnytti lapsen, esikoisensa. Odotti iloa, mutta viikot toivat mukanaan tahmeat ja sumuiset vuodet. Yhtäkkiä olikin vaikeaa rakastaa sitä jota oli vuosia odottanut saapuvaksi. Tuli väsymys, katkeruus ja liian kirkkaat päivät. Oli liian vaikeaa kohdata ketään.

 

On yksi, joka oli paperilla priima. Maailmanmestari, hyväntekijä. Kaikkialla palkittu moniosaaja. Mutta niin yksin tummien maisemiensa kanssa, ettei enää hetkeäkään jaksa olla paras tai hyvä. Ei oikeastaan jaksa olla enää yhtään mitään.

 

 

Huomenna lauantaina järjestetään Tampereen Mad Pride. Mielenterveysongelmiin liittyvän mystiikan ja stigmatisoimisen hälventämiseksi ihmiset kerääntyvät kävelemään läpi kaupungin, ja revohkaan voi liittyä kuka haluaa. Aion mennä paikalle. En karnevaaliasussa niin kuin kutsussa kehotetaan, vaan ihan omana itsenäni kahvimukin kanssa käpöttelemään. Saman näköisenä kuin nyt minä tahansa muuna päivänä kaupungin halki kulkiessani.

 

 

Mad Pride Tampere

11.4.2015

Lähtö Tullikamarin aukiolta klo. 14

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Mia K.

Näin tehdään! 

 

Tove Janssonin tytär

Kylmät väreet. Mä sain kylmät väreet lukiessa tätä. Kiitos.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos sulle!

KatjaV (Ei varmistettu)

Samat hiipi täälläkin selkäpiitä pitkin!mahtava voima muutamalla lauseella. Löysin tietenkin joukosta itseni...

Kiitos sinulle, kun kirjoitat tätä ihanaa blogia :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Voi, mahtavaa kuulla KatjaV. Kiitos että luet.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

No voi rähmä. Viikon päästä olisin kyllä Tampereella, pitää varmaan silloin järkätä oma marssi. Mutta iloista päivää teille, olen hengessä mukana!

Laura T.
Missä olet Laura?

No voe. Joo joo, todellakin järkkäät oman marssisi! Me kävellään huomenna vähän sunkin puolesta.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Kiitos!

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Ja vielä. Jäin miettimään minäkin tuota karnevaaliasuasiaa.

Minäkin olisin mennyt ihan omissa vaatteissa, omana itsenäni koska sellaisia kohtaamisia tarvitaan enemmän. Että katsokaa, me olemme ihan tavallisia ihmisiä, joiden mieli on ollut tai on edelleen kipeä. Eikä se välttämättä näy päällepäin mitenkään. 

Ymmärrän kyllä karnevaali-ilottelunkin. Toisaalta ajattelen, ettei vaikkapa masennuksessa ole mitään erityisen juhlimisen tai ylpeilemisen aihetta. Muttei myöskään mitään hävettävää tai salattavaa. Se nyt vaan on. Ja se voi osua kenen tahansa kohdalle. 

Laura T.
Missä olet Laura?

Jep, sama homma. Jotenkin varsinkin tässä asiassa näen, että on tärkeää olla paikalla omana itsenä - ilman mitään hilavitkuttimia. Oli jotenkin tosi hienoa nähdä, kuinka muutama sata ihmistä kulki rummutusten saattelemana ja katsomaan tullut yleisö näytti peukkua.

Asikaine
Asikaine

Ihana teksti! Harmitti, ku en päässy, ku oli pakko oksentaa kotona, voih buu!

mutta onneksi taisi olla porukkaa ja aurinkokin antoi tukensa <3

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos! Noh, ens kerralla tuut sitten beben kanssa. Siellä oli paljon vaunujengiäkin, ja Laikun lavalla lapset remusi täysillä Riston tahdissa. Tykkäsin.

Kommentoi

Ladataan...