Muistiinpanoja elämästä: heinäkuu

Missä olet Laura?

 

 

 

 

 

 

 

Sitä tämä lähinnä on ollut. Letkottelua.

Heinäkuu riisuu mukanaan kaiken turhan. Tekee ihmismielestä samaan aikaan levottoman ja oudon raukean. Kaikki tämä kuumuus.

 

Olen oppinut keittämään espressoa. Sopivasti kylmää vettä, hyvä mutterijauhatus ja punaisena hohkaava levy. Kymmenen minuuttia. Pitkä aika sudenkorennon elämässä, ihmisen elossa varsin lyhyt. Kokeile, jos et ole jo tehnyt niin.

 

Laukkuun olen pakannut melonin ja ananaksen, ja ajanut kylään naapurikuntaan. Hedelmät laukussa olo on jotenkin välimerellinen, eikä illan emäntä ehdi stressaamaan tarjoiluista. Ei helteellä jaksa.

 

Olen piipahtanut ostamaan varta vasten jälkiruokaviiniä, ja juonut koko pullon yksin kotona iltapalan kanssa. Moscato d'Asti, pieni pirskahteleva paheeni.

 

Vieressä olevalle uimarannalle kävelen iltaisin. Riisun kaftaanin kalliolle ja astelen veteen. Katselen muita uimaan tulleita, sillä syksyn tullen ranta on iltaisin autio.

 

Pesen kasvoni himalajansuolasaippualla aamuisin, ja joskus uinnin jälkeen. Suolan, auringon ja vedenjuonnin ansiosta iho tuntuu rauhoittuneen.

 

Luen kirjoja ja nukahtelen keskellä päivää. Lakanoissa on hiekanjyviä ja tuuletin pitää tasaista hurinaa.

 

Tätä tänne. Mitä sinne?

 

 

 

Laura

 

 

 

Share

Kommentoi