Naama se on mikä myy

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 


En päässyt taannoin pidettyyn LilyTalksiin, ja olenkin suurella mielenkiinnolla katsellut blogikollegoiden puheenvuoroja Kulosaaresta.

Viimeisimpänä Visual diaryn Saara kertoi kuvien merkityksestä bloggaamisessa. Kun äänessä on AD ja ihminen jonka palsta on painovalmista kuvamateriaalia täynnä, lienee perusteltua kuunnella tarkkaan. Puheenvuoron nyrkkisääntö: kasvokuva toimii paremmin kuin kuva seinästä. (Instagramissa minua seuraavat voivat nyt huomata että minulla on tililläni kymmenen kuvaa pelkistä seinistä.)

Puheenvuoron katseltuani menin suorilta blogiini rullaamaan kymmenen viimeisintä postausta läpi. Tulos: kuva juomalasista, vaatekasasta, laiturista, lätäköstä, mustavalkoisista munkeista, viinilaseista (x 3), keskitorstostani, selästäni ja yliopiston kahvikupista.

Tässäpä siis kompensaationi olkaa hyvät.

Kuvasarja toimikoon todistusaineistona siitä mitä tämä homma oikeasti on. Alan pikku hiljaa ymmärtää mitä ison maailman kaunottaret tarkoittavat kun sanovat mallintyön olevan rankkaa: ei ole mikään helppo homma hymyillä eteerisesti ruudusta toiseen, vaihdella asentoja ja näyttää siltä että tietää mitä on tekemässä. (kts. Steve Jobs.) Käsite pitkät kuvauspäivät sai ihan uudenlaisen merkityksen: sadasta ruudusta noin kolmanneksessa venytän kramppaavaa naamaani. Ei kipuu, ei hyötyy.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Ahahaa, toi eka, mikä kännikuva! (Tai siis sori, vähän pitkäksi luirahtanut viinivenyttely.) 

"Shiis minähän olen aina shanonut että..."

Laura T.
Missä olet Laura?

Kun yritän näyttää eteeriseltä, näytän todella usein siltä kuin olisin vetänyt pullon viiniä. Tämä on totuus.

Julia Thurén
Toimitus

Ostaisin! 

(Tähän ei sitten mitään ihmiskauppa- tai prostituutiokonnotaatioita, ok.)

Laura T.
Missä olet Laura?

Ajattelinkin että tää voisi olla sellainen myyvä kansi, josta Saara tänään omassa blogissaan puhui. Vähän jotain kivaa kirkasta fonttia päälle ja syyskuun Trendiin vaan!

saarah
visual diary

Just näin :)

Toinen haudutus

Jos lukee blogia kuin naistenlehteä, naama on varmaan tärkeä kapistus. Jos lukee blogia kuin kirjeromaania, seinillä ja ilmankin pärjää erinomaisesti. Nimimerkillä en tiedä enkä välitäkään miltä monet lempikirjoittajistani näyttävät. :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Olipas kivasti sanottu. Totta tuokin - ihan aina kuva ei ole pakollinen. Ja vaikka kuinka itsekin keskityn enemmän tekstiin kuin kuviin, on ne oiva keino rytmittää blogitekstiä.

katiaviron (Ei varmistettu) http://piilomajassa.wordpress.com

Mulla on ollut blogi noin kymmenen vuotta. Ensin ei ollut koskaan kuvia musta itsestäni. Sitten oli aika jolloin oli paljonkin, ja nyt ei taas ole herran aikoihin ollut yhtään. Ei sen suurempaa syytä, en vaan ehdi/viitsi itseäni kuvata/kuvauttaa (juuri noi kaikki syyt jotka mainitset itsekin tuossa).
Tärkeä huomio: silloin kun blogissani oli paljn kuvia minusta, oli kommenttejakin eniten ja ylipäätään kävijöitä. Musta tuntuu että ihmiset haluaa nähdä naaman, luulla tuntevansa kirjoittajan - ja monet ovat kauhean uteliaita. Minäkin olen!

Laura T.
Missä olet Laura?

Myönnän itsekin olevani. Varsinkin jos joku on kauan kirjoittanut kasvoitta, niin on tosi ihanaa nähdä kuka sanojen takaa löytyy. Siispä räpsimään!

saarah
visual diary

Täytyy ihan tarkentaa vielä sitä, että puhuin ensisijaisesti tuosta etusivun nosto"bannerista" jossa se naama erityisesti "myy".

Kyllä seininen kuviakin kannattaa olla! Itsellänihän on ainakin kerran viikossa kuva lattiasta :D

Laura T.
Missä olet Laura?

Mutta se onkin täyttä totta. Kyllä sää tiedät. Itse nimittäin klikkailen etusivun naamojen perässä useinkin.

Jatkan siis seinien kuvaamista. Ehkä myös lattian. Erona meillä on se että sulla on kaunis valkoinen puulattia, mulla harmaameleerattu muovimatto. Sulla on kaksi ihanaa kissaa, mulla on täytetty pehmovalas. Jatkan harjoittelua.

Ilana

Pehmovalas! Tahtoo nähdä!

Laura T.
Missä olet Laura?

Tästäkin todiste Instagramissa..

Ilana

Kävin katsomassa: ihana! (En pyöri vielä Instassa, mutta tulevalle koirallemme tulee ehdottomasti oma tili. Sitten joskus, kun sen hankimme. Toisaalta valaskuvat tekisivät kyllä mun arjesta parempaa. Hmm.)

Laura T.
Missä olet Laura?

Tuleva koira?? Täällä on jo valmiina yksi seuraaja.

Valaskuva on uusi kukkakuva.

Helmi K
sivulauseita

Mikä on etusivun nostobanneri? Miks mä en tiedä ikinä mitään?

Laura T.
Missä olet Laura?

Muruseni. Se on (ymmärtääkseni) se kuva, joka postauksesta näkyy etusivulla karusellissa ja ylipäätään. Eli jos postauksessasi on monta kuvaa, ensimmäinen niistä näkyy Lilyn etusivun pikkukuvassa.

Ja kun naaman siihen ensimmäiseksi kuvaksi lasauttaa niin johan räjähtää lukijamäärät! (En kyllä epäile sillä klikkailen tosi usein ihmisten kasvokuvien perässä postauksiin.) Siis naamat.

Mia K.

Näillä ilmeillä suomi on menettänyt ehkä hyvän näyttelijänalun!? :D

Laura T.
Missä olet Laura?

Menetys on katsojasta kiinni! Mulle sanottiin lapsena useasti että pitäisi ryhtyä näyttelijäksi. Koskaan ei ole liian myöhästä!

Mia K.

Ja, lähin teatteri..? ;))

Didionin muistilista

En ollut edes huomannut instagram-tiliäsi ennen kuin nyt, mutta niin tehokas oli tämä mainostus seinistä että menin heti sinne katsomaan (hienoja seiniä oli). Äitiysbloggaajia emme ole, fitnessbloggaajiksi emme ehkä halua, olkaamme siis seinäbloggaajia. Eikun.

Laura T.
Missä olet Laura?

Joo! ''Blogi ihmisyydestä - ja seinistä.''

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä uusi hulluttelu-Laura on aika hauska asia vanhastaan tutun syvällisyys-Lauran rinnalla. Näin blogituttavuutena siis, eihän me oikeasti tunneta ja olet varmaan ennenkin hullutellut ulkoblogillisesti. Tai sitten olen lukenut huolimattomasti. No kumminkin: Jee!

Laura T.
Missä olet Laura?

Hyvä että kelpaa kummatkin; ihmisessä kun monta puolta on. Jee jee, kiva kun kommentoit!

Pau
P.S C'est moi!

Huippuja naamoja! Susta on moneksi ;) Ja onnea vakkarililyläisyydestä, luin tänään huiput uutiset! Kolme hurraa huutoa huudan töissäni takahuoneessa äänettömästi.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos kaunis! Hiljaisesti kotisohvaltani yhdyn hurraa-huutoihin ja menen valmistamaan bataattikeittoa. Pus!

Kommentoi

Ladataan...