No se elämänohje

Missä olet Laura?

 

 

 

Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia jotka pyysivät viime postauksessa mainittua elämänohjetta jakoon. Se oli nimittäin housujen taskussa pyykkikorissa, kovaa vauhtia matkalla pesukoneeseen. Ilman uteliaisuuttanne lapusta olisi todennäköisesti jäljellä vain valkoinen putukerros taskunpohjalla.

(Tämä ei ole merkki siitä etteikö viesti olisi mennyt perille, päinvastoin: noita lapulle kirjoitettuja sanoja olen toistellut itselleni nyt viikon verran. Pyöräillessä, pyykätessä ja ennen nukkumaanmenoa. Jotenkin siinä vessan keltaisen valon kajossa luettuina ne ovat syöpyneet elävästi mieleeni.)

Kuluneen viikon aikana olen löytänyt itseni monesti pohtimasta, kuinka oikeat sanat oikealla hetkellä saattavat muuttaa kaiken suunnan. Olen löytänyt itseni myös naureskelemasta sitä, kuinka suuri vaikutus voi olla yleisestä vessasta löytyneellä, saippuavedessä lilluneella paperinpalalla.

Joo joo, ehkä tämä menee nyt siihen self help-mindfulness-mindblowing-mindflowing -kategoriaan, josta naistenlehtiä syytetään. Mutta ei haittaa, sillä minulla on ratkaisu siihenkin: kas tämä minun lappuni tässä.

 

 

 

Ei mikään iisi homma, mutta näin viikon intensiivisen hälläväliä-harjoittelun jälkeen voin sanoa että kan-nat-taa.

Kiitos universumi ja mysteerikirjoittaja, lupaan tehdä parhaani.

 

 

Laura

 

 

 

Share

Kommentit

maitokahvi
Päivän ajatus

Ihana elämänohje! Täähän on tosiaan just mindfullnessin perusajatus; hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Mut oon kyllä sitä mieltä, että mindfulness on kaikkea muuta kuin hömppää ja tässä kolmenkympin kynnyksellä oon paitsi käynyt mindfulness-kurssin, myös alkanut ahmimaan erilaisia hyvinvointiin liittyviä self help -kirjoja; ne on pullollaan juuri tämäntyyppisiä oivalluksia ja ovat kyllä auttaneet mua hurjasti elämään paremmassa tasapainossa itseni kanssa. :) Ehkä ihmisen vain pitää olla omassa elämässään tietyssä pisteessä, että "self help-mindfulness-mindblowing-mindflowing"-jutut lakkaavat tuntumasta pelkältä hömpältä.

jennajohannasi
Pirtti

"Ehkä ihmisen vain pitää olla omassa elämässään tietyssä pisteessä, että "self help-mindfulness-mindblowing-mindflowing"-jutut lakkaavat tuntumasta pelkältä hömpältä."

Allekirjoitan tämän, hyvin sanottu!

Laura T.
Missä olet Laura?

Toden totta maitokahvi: ehkä tämä käsitteillä leikkiminen sokeuttaa helposti, tekee jotenkin ennakkoluuloiseksi. Ehkä se on just niin, että tietyn pisteen jälkeen osaa suhtautua asioihin ihan vain asioina. Kiitos taas kun kommentoit!

Toinen haudutus

Kiitos! Tätähän pitää oikein pureskella. Vaikeaa mutta vapauttavaa...yritetään!

Laura T.
Missä olet Laura?

Jep, ei ole mikään helpoin homma. Ja vapauttavaa se todella on. Ihanaa, raastavaa, riisuvaa, mutta helkkarin vapauttavaa.

annam_
anna k.

Aika hyvä elämänohje ja muistutus meille itse kullekin. :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Niinpä!

MM
Maijan matkassa

Hyvä ohje. Mut olenko ainoa, jota harmittaa, että löysit vain yhden lapun. Kun siinä on numero 12, on ohjeita varmasti joskus ollut ainakin se 12. Ehkä enemmänkin. Olivatkohan ne kaikki yhtä hyviä?

Laura T.
Missä olet Laura?

Et ole. Olen miettinyt ihan samaa koko viikon! Lähinnä mietin että mihin muut laput on ripoteltu. Pitääkö tässä lähteä tekemään baarikierros ihan vaan itsensä kehittämisen nimissä...

Mia K.
Voi taivas

Tää oli niin tarkoitettu! Kiitos :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Siltä mustakin tuntuu! Pus!

Suvi55

Arvostelen tämän vielä parhaaksi mahdolliseksi asiaksi, jonka voi löytyy ravintolan vessasta ja sitten lopetan.

MM:n tavoin minuakin kyllä kiinnostaisi, mitä ne aiemmat 11 mahtavat olla ja onkohan näitä vielä lisää.

Laura T.
Missä olet Laura?

Tämä lienee vessalöytöjen parhaimmistoa. Silmät auki ihmiset, ehkä tämä on jokin suurempi tempaus josta emme vielä tiedä!

tiia_

Pistipä miettimään. Juuri ennen kuin luin postauksen, olin kiivaasti arvostellut terassitupakointia, erästä ihmistä, jonka mielipiteet perustuvat tietämättömyyteen, ja suomalaista terveydenhoitojärjestelmää, jossa pitää olla pää kainalossa, ennenkuin pääsee tutkimuksiin. Olin eilen illalla postaustasi lukiessani niin vihainen, etten jättänyt kommenttia, koska olisin vain höyrynnyt siitä, että arvostelu on usein erittäin tarpeellista ja että arvostelun lopettaminen on vastuun pakenemista. Mutta yön yli nukuttuani olen valmis myöntämään, ettei arvostelusta ole hyötyä, jos se ei johda mihinkään. Epäkohtiin pitää tarttua, ja jokainen valitkoon omat taistelunsa. Kaikkea ei tarvitse arvostella. Niinpä muokkaan rohkeasti lapun ajatusta: on aika lakata arvostelemasta sellaisia asioita, joihin ei itse aiokaan vaikuttaa. Jos arvostelee, pitäisi se näkyä myös tekoina. Siispä: annan palautetta röökiterassista, käyn asiallisen keskustelun sen yhden tietämättömän ihmisen kanssa, ja seuraavan kerran vaadin napakammin jatkotutkimuksia terkkarissa. :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Ihana Tiia. Olemme miettineet samoja juttuja, kirjoitinkin muutama päivä sitten raakatekstiä asiasta. Siitä mihin voi vaikuttaa, mihin haluaa vaikuttaa, ja mihin haluaa vaikuttaa mutta ei voi. Melkoinen vyyhti se on, kun sitä ajattelee.

Arvaa mitä. Mä jätin eilen lapun meidän hissiin siitä, että älkää nyt hyvät ihmiset tupakoiko ikkunoiden kautta, koska savu leijailee muiden ikkunoista sisään. Sitä ennen olin paiskonut ikkunaani aggressiivisesti kiinni aina, kun röökin haju alkoi tulvia sisään. Paperi lienee varmempi (ja aikuisempi) keino tarttua asiaan.

Muokkauksesi on siis täydellinen, mennään sillä. Pus!

 

Kommentoi