Perintötrenssissä

Missä olet Laura?

 

 

 

 

 

Niin kuin aikaisemmin kirjoitin, isoisäni oli tunnettu fiksuista puheista ja särmästä tyylistä. (Tavoittelemisen arvoinen kombo etten sanoisi.) Hänellä oli usein päällään trenssi ja huopahattu, hän kuunteli tarkasti ja puhui lempeästi. Hänellä oli sellainen pehmeän laulava ääni.

Otin ukin jäämistöstä muistoksi hatun ja tämän trenssin. Hattu on lähinnä muistoesine, mutta talvitrenssiä olen käyttänyt läpi talven leutojen viikkojen.

Onhan se ylisuuri; hihat on käärittävä kolmelle kerrokselle, nappirivejä on turha lähteä sihtailemaan - kietaisenkin takin ilman nappeja ja vyötän kiinni. Hyvin on pysynyt.

 

 

 

 

Iso se on, mutta voi vitsit kuinka rakas. Uskaltaisin jopa sanoa että rakkain.

Juuri siksi sitä on käytettävä. Suhtaudun kaikkeen perintöön samalla tavalla: käyttöesineet on tehty käytettäviksi, ja on sääli antaa niiden tummua ylväässä yksinäisyydessään vaatekaapin tai vitriinin perällä, kun käyttääkin voisi.

Siispä pois naftaliinista ja kaduille! Kehuja tämä trenssi on ehtinyt kerätä vaikka kuinka - johtuneeko sitten takin laadukkaasta leikkauksesta vaiko kantajan rakkautta huokuvasta olemuksesta. Ehkä kummastakin, ken tietää. Sillä niinhän se usein tuppaa olemaan, että parhaat jutut eivät ole yksin kenenkään ansiota - ne ovat kietoutuma monen hyvää.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Jenniii
Pupulandia

Tavara tai vaate on heti jotenkin arvokkaampi, kun se kantaa mukanaan tarinaa. :) Kaunis ja ajaton trenssi, enkä olisi edes huomannut liian isoa kokoa, kun hartioista ei näytä pönköttävän mitenkään pöljästi. Olen itse oman elämäni DIY-naisena tuunannut parikin ylisuurta takkia näpsäkästi (ja kaikkien käsityöoppien vastaisesti) sopiviksi siirtämällä vain nappeja 20-30 senttiä sivummas. :D

Laura T.
Missä olet Laura?

Totta puhut. Hahah, meidän pitää perustaa DIYOW elikkäs Do it your own way-kerho! Paras ystäväni on palkittu MM-kisoissa maailman toiseksi parhaana ompelijana, joten voit vaan kuvitella hänen ilmeensä kun kyselen että ''Voiko nahkatakkia leikata?'' tai ''Jos mä vaan irrotan nää hihat ja sitten lyhennän niitä...''

Jenniii
Pupulandia

I'm in! :D Tumpeloiden käsityökerho - se se vasta olisi jotain! Luovuus edellä ja käsityöosaaminen vasta sitten jossain siellä perässä laahaten. :D

Pari sannaa

Mä sain perinnöksi kasan tiukasti mankeloituja, lumivalkoisia keittiöpyyhkeitä, joihin ei koskaan oo pyyhitty pieniä mustikkaisia käsiä tai varmaan juuri mitään muutakaan. Käyttöön heti. Mummi pyörii haudassaan, mutta muistanpahan häntä rakkaudella suttaisessa keittiössäni, jonka puhtain kohta on pyyhe. 

Hieno takki ja kaunis tukka!

Laura T.
Missä olet Laura?

Ihan oikein! Eri asia olisi, jos olisin ihminen joka viettää sunnuntainsa vaatekaapissa hivelemässä perintövaatteita ja muistelee tarinoita niiden takana. Noh, en ole. Siis käyttöön!

Kiitsa, kiitsa, pus!

ikkiam
LUOMA

Hahaa!

Mä sain ENNAKKOperintönä vastaavan kasan. Mummoa ei voi kutsua kylään, vaikka onkin puolisokea. Sama homma lakanoiden kanssa. Design-kamaa, paksua puuvilla ja käyttöprosentti ennen vuotta 2008 0%. Nykyään noin 110%.

Arvo on jännä asia. Käyttöarvo, tunnearvo, omistaminen...

Laura T.
Missä olet Laura?

Ahahah! Käyttöasteessa todella positiivinen nousu! Mä ehkä nukuin niissä just viimeks?

 

ikkiam
LUOMA

Näin kävi :D

ikkiam
LUOMA

Ja niin!

Ihana laura <3 Hyvältä näyttää <3

Laura T.
Missä olet Laura?

Ja niin! Pusseli pus!

tiia_

Hieno! Mulla on isoisäni vanhat henkselit käytössä. Paukuttelen niitä asiaankuuluvalla hartaudella, aina hymy huulilla. Ja joskus koen pakottavaa tarvetta laulaa Isontalon Anttia ja Rannanjärveä. :-) 

Laura T.
Missä olet Laura?

Eiks vaan tiia_! Hitsit mulle tuli hyvä mieli sun henkselijutusta - hymyilin sille itsekseni kadulla. Rakkaus kulkee vaatteissa.

Pau
P.S C'est moi!

No nyt on hieno! Perintöjutut, oli ne sitten mitä vain ovat tärkeitä ja parhaimpia. Parasta on niihin liittyvät muistot, ja tuoksut. Varsinkin kun kyseessä on rakkaan ihmisen vaate tai tavara. Homma on myös ekologista, mitä turhaan sitä ostamaan uutta kun löytyy monta kertaa arvokkaampi vaate kaapista tai isovanhempien luota. Ja ennen vanhaanhan sitä tehtiin vaatteetkin kunnolla, huolella ja hyvistä materiaaleista, sepä aika iso plussa myöskin! 

Kyllä sun nyt kelpaa keväisiä katuja tallustella :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos Pau, mäkin tykkään tästä ihan kamalasti! Ja just näin: ennen vaatteet tehtiin huolella ja ajan kanssa. Ja vielä Suomessa, niin kuin tämäkin trenssi.

Katja_ (Ei varmistettu)

Hyvältä näyttää!

Uskon muuten tuohon rakkautta huokuvaan olemukseen(mutta tietysti myös takin laadukkaaseen leikkaukseen). Mulla on samantapainen kokemus, kun käytän mun äidin tekemiä(kutomia/neulomia) paitoja, tuntuu ihan kuin kantaisin osaa hänen rakkaudestaan mukanani.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos Katja! Minäkin uskon siihen: on jotenkin erityinen fiilis. Sellainen että kyllä kaikki selviää. Selvisihän se hällekin.

Kommentoi