Puhutaanpa vaatteista

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

Vallankumouksellisia huomioita: vaatteet kiinnostavat jälleen. Noin vuoden..krhm..tauon jälkeen.

Muutaman kuukauden ajan on ollut tunne siitä, että kaipaan elämääni jotain särmää. Ja ei, tämä ei ole nyt se näkymätön eksistentiaalisuuden muna jota muutama postaus takaperin haudoin. Mitä enemmän olen pohtinut, sitä selkeämmäksi asia on muodostunut.

Kaipaan elämääni keskusteluja tuntemattomien kanssa, väittelyä viinilasillisten ääressä ja Vicky-Cristina-Barcelonamaista pyöräilyä viinitarhojen keskellä vailla päämäärää. Tähtitaivaalta noukittuja merkkejä ja kirjojen väliin taitettuja salaviestejä universumilta, suklaakylpyjä ja suuria ajatuksia!

Mutta jumaliste että kaipaan myös ryhdikkäitä neuleita, täydellisen sävyistä huulipunaa ja istuvia farkkuja.

Rakastan kauniita vaatteita. Siinä se tuli. Minä kirjoitan maailmasta ja rakastan pukeutua hyvin. Poden maailmantuskaa silkkipaita päälläni.

 

 

 

Meidän tulee puhua rasismista, feminismistä, lasikatoista ja masennuksesta. Jos kenttä jaettaisiin kahtia ja olisi pakko valita, pakkaisin farkut, trenssit ja mohairhuivit laukkuun ja pidättäytyisin asiateksteissä. Muotiblogi tämä ei ole - eikä siksi muutu - mutta olen viime aikoina huomannut kaipaavani vanhaa kunnon matalan kynnyksen fiilistelyä tehdyistä löydöistä, hyvistä materiaaleista ja kaikesta sellaisesta.

Asukuvien konsepti on äärimmäisen mielenkiintoinen; jokin tässä omakuvakulttuurissa meitä kiehtoo. Mikä se tarkalleen on, sitä en osaa sanoa. Yritin etsiä netistä asukuvia koskevaa tutkimustietoa, mutta löysin ainoastaan muotiblogeja käsitteleviä graduja. Kyseessä on kuitenkin laajempi ilmiö - ja juuri tämä seikka minua henkilökohtaisesti kiinnostaa.

Suurille muotiblogeille on oma yleisönsä, eikä ihme: olisihan se ihanaa tepastella itsekin talvikuukausina Pariisin kaduilla pelkkään sifonkiin kääriytyneenä. Mutta huomaan yhä enenevissä määrin kaipaavani aikaa jolloin kuvauskalusto oli mitä oli, ja vaatteista puhuttiin rakkaudella pienessä porukassa pikselien keskellä jalkaterät sisäänpäin kääntyneinä.

 

Saatteko kiinni? Kiinnostaako yhtään?

 

(Huomaa jalat.)

 

 

Maailmassa tapahtuu asioita, ja silti me mietimme mitä päällemme laitamme. Ihminen herää aamulla, juo kahvia ja käyttää ajatuksiaan siihen, millaisesta pääntiestä käsin maailmaa minäkin päivänä katselee - oli kyseessä sitten politiikan toimittaja tai sähkömyyjä, kirjailija tai kemianopettaja.

Uskallan väittää, että suurimmatkin ajattelijat ovat joskus ahtautuneet liian tiukkoihin housuihin ja yrittäneet kaikin keinoin peitellä kainalokuoppiin ilmestyneitä hikiläikkiä. Pulitzer-palkituillakin on varmasti ollut elämissään hetkiä, joina oma peilikuva on sekunnin murto-osan ollut murheista suurin.

Täten julistankin matalan kynnyksen muotimarraskuun alkaneeksi.

Sen lisäksi että tulen kirjoittamaan tavallista enemmän ajatuksia pukeutumisesta ja sen mukanaan tuomista lieveilmiöistä, haluaisin myös lukea omakohtaisia pohdintoja vaatteista tai aatteista, kiilakoroista tai villahousuista. Nyt en etsi suurkaupungeissa otettuja kuvasarjoja, vaan lähinnä vuokrayksiön kulahtanutta tapettia vasten otettuja räpsyjä. Kiinnostaisiko? Linkatkaa ja vinkatkaa juttuja, omianne tai muiden. Tässäkin asiassa kaipaan aitoa tekemisen meininkiä: timanttisia kirppislöytöjä, puolikkaita asukuvia ja löyhää asennetta. Oletteko mukana?

 

 

Laura

 

 

 

Share

Kommentit

nelliluovakaaos (Ei varmistettu) http://www.luovakaaos.fi

Täydellinen ajoitus! Mulla on blogi, joka ei ole muotiblogi, mutta jossain haluan hehkuttaa: Löysin UFFilta 15€:llä täysvillaisen Marja Kurjen ponchon. Tunnustus: jouduin googlettamaan Marja Kurjen, mutta hipelöinti jo osoitti, että aarre on löytynyt! Se on ihana ja pehmeä ja sopiva suoja kylmää maailmaa vastaan. Kiitos.

Laura T.
Missä olet Laura?

Jes, mahtavaa Nelli! Onnea löydöstä - parhaita ovat juuri tuollaiset, sesonkiin sulautuvat täsmälöydöt.

Juliaihminen
Juliaihminen

Vaatteet ja niistä lukeminen todellakin kiinnostaa! Absoluut!

Laura T.
Missä olet Laura?

Jee! Repeilin juuri kirjoittamallesi Jeesus-historiikille. Asiaa!

Kiti
Katso tarkemmin

Maailman murheiden keskellä tarvitsee jotain kaunista ja konkreettista, johon välillä keskittyä. Oon aloittamassa tammikuun alusta vuoden vaatelakon, ja sen aikana haluan miettiä omaa tyyliäni, joka nyt tuntuu olevan hukassa.

Mahtava idea! Pimeä marraskuu olkoon omistettu vaatteille. :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Hyvin sanottu Kiti, sillä näinhän se on: jokaisena hetkenä ei voi kantaa kaikkea huolta. Välillä on parasta luvallisesti keskittyä johonkin aivan muuhun.

Ooh, projektia pukkaa! Mielenkiintoista! Kirjoitathan sitten millaisia ajatuksia lakko nostaa?

Kiti
Katso tarkemmin

Kirjoittelen juu. :)

Kaima (Ei varmistettu)

Pitäisi lukea pääsykokeisiin, mutta sinun inspiroimana painuinkin UFF:lle! Mukaan tarttui hyvät farkut ja Mexx jakku, yhteensä 12e, eli suorastaan tehokas ja taloudellinen päivä. (Kannoin kuitenkin läppäriä mukana, eli katson luku-asian olevan puoliksi tehty.) (Tätä ennen katsoin youtubesta Inside Actors Studio -jaksoja ja tunsin itseni vielä tehokkaammaksi...)
Tykkään muuten paljon sun asukuvista ja -jutuista, eli lisää vaan kun mieli tekee!

Laura T.
Missä olet Laura?

Hups! Helpottavaa kuulla että joku muukin kanniskelee silloin tällöin läppäriä lähinnä...noh kauneussyistä. Tehokasta todellakin. Jos ei nyt aivoille niin hartioille!

Ja kiitos, kiva kuulla että jutut kiinnostaa. Jes!

Pax
Liikehdintää

Puhutaan vaan! 

Vaatteet on mun aatteet, vähemmän on enemmän, laatu korvaa määrän ja mitä näitä nyt on, joten niiden rajoissa. En lupaa postata asukuvia enkä jaksa selailla blogeja, joissa kaikki ostetaan uutena, mutta tyyli on ollut vahvasti mielessä viime päivinä. Sellainen mun näköinen.

Laura T.
Missä olet Laura?

Just tämä! Oman näköinen. Se lienee monella ikuisuusprojekti. Ansahan on juuri se, kuinka helposti sitä lähtee ostelemaan testimielessä asioita. Kun pitäsi vain malttaa ja fiilistellä kaikessa rauhassa.

Elinaelise

Oi, mää voisinkin olla mukana. Mäkin rakastan kauniita vaatteita, hyviä materiaaleja ja kirppislöytöjä ja kaipaisin elämääni juuri nyt vähän enemmän estetiikkaa kaiken maailmantuskan oheen. Ja blogien asukuviin ja tyyliskeneen ylipäänsä toivoisin vähän vähemmän siloittelua ja kaupallisuutta ja enemmän sitä kunnon fiilistelyä leikkauksista ja materiaaleista, kotikutoisuutta ja persoonallisuutta ja ehkä sitäkin, että koko muotia ja pukeutumista ilmiönä pohdittaisiin välillä pintaa syvemmältä. Tykkään tosi paljon vaikka Palava rakkaus, pikkusydän -blogin Tiian lähestymistavasta aiheeseen.

Ehkä mäkin voisin sitten intoutua kirjoittamaan jotain pukeutumisesta, vaikka kamerana on vain vanha pokkari ja kämpän lattia on muovimattoa.

Laura T.
Missä olet Laura?

Jee, tule tule!

Enemmän estetiikkaa - se voisi olla nyt se mitä tässä haetaan. Kaikille elämän osa-alueille ripaus kauneutta. Sellaisella tavanomaisella twistillä tietty.

Ja joo, Tiian blogi on ihana!

Toimitus
Toimitus

Jes ihanaa, vaatteita ja aatteita!

Laura T.
Missä olet Laura?

Jes, jes, jes!

kaista (Ei varmistettu)

Mulle tuli tämän luettuani niin vahvasti mieleen tämä:

http://sugar-kane.vuodatus.net/lue/2011/09/what-do-i-think-about-the-way...

- itse asiassa siitä tällainen lainaus Diana Vreelandilta: “You gotta have style. It helps you get up in the morning. It’s a way of life. Without it you’re nobody. I’m not talking about a lot of clothes.” Sen takia piti googlettaa "blogi sugar kane", en edes muistanut (swim)suit issuesin nimeä...

Jos et ole tätä edesmennyttä blogia aiemmin lukenut, voisit tykätä - kuvat eivät olleet arkistopostauksissa säilyneet ja kumman näköistä oli vähän tekstikin, mutta ajatus yhä kultaa.

Laura T.
Missä olet Laura?

Ooh, tykkäsin todellakin. Kiitos vinkistä kaista!

tiia_

Mä pystyn ainakin tarjoamaan rakeisia, kulahtaneita asukuvia á la 2008 - onhan sentään marraskuu, tuo suomalaisten tyylibloggaajien kauhun aika, jolloin valoa ei ole. ;) Mutta kyllä, kyllä, puhutaan vaatteista, puhutaan niistä taidemuotona, käyttöesineinä, markkinointivälineinä, itsetunnon muokkaajina, mielen ilostuttajina, ja mikä parasta, ihan muuten vain. Mä olen mukana ihan täysillä. :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Tiia. Blogisi on kultaa, ja osaat puhua tyylistä todella ihanalla tavalla. Arvostan, luen ja tykkään. Ihanaa että olet messissä!

tiia_

Ihana Laura! Pus! <3

Katja Karpalo
Katja Karpalo

Oi, ihanaa, puhutaan vaan! Mun blogissa ainakin huonossa valossa otettuja, päättömiä asukuvia (ja muutenkin päätöntä touhua)! :)

www.lily.fi/blogit/katja-karpalo

Laura T.
Missä olet Laura?

Hei jes, kiitos kun linkkasit! Pitääpä lukea!

IlonaSV
Saattaen vaihdettava

Juuri tänään ihailin samaan bussiin istuneen tytön kaunista punaista villakangastakkia, ja kyllähän vaatteet kiinnostavat osana jokapäiväistä elämää. Ehkä marraskuussa tätä asiaa voisi lähestyä blogissakin... Ja voin luvata, että ne ooteedeet ovat sitten hyvin epäammattimaisia, eli kiinnostavia. ;)

Laura T.
Missä olet Laura?

Vaatteet ovat (lähes) välttämättömiä, joten miksi ohittaa ne! Just näin.

Ja joo joo, todellakin Saattaen vaihdettava mukaan touhuun!

Kaisu / Mekkokaappi-blogi (Ei varmistettu) http://mekkokaappi.blogspot.fi

Muoti ja tyylit sekä kaikki sen ympärillä jaksaa kiinnostaa. Blogissani pääosassa ovat vaatteet ja itseotetut asukuvat taustana maalaismaisema. Pukeudun melkeinpä vain kirppiskuteisiin, laadullisista sekä jossain määrin myös eettisistä syistä. En suosi merkkejä vaan laatua, yritän pelastaa kirppareilta sen minkä muut näkee roskana - minä mahdollisuutena. Voisin puhua loputtomiin vaatteista mutta koska ei kait kukaan jaksaisi niin paljon kuunnella, siksi kirjoitan blogia, luen blogeja ja joskus saatan jopa kommentoida.

Laura T.
Missä olet Laura?

Moi Kaisu, kiva kun kommentoit!

Kävin kurkkaamassa blogiasi ja tykästyin! (Ehkä myös hieman kadehdin maisemia joissa kuvaat...) Hyvältä näyttää!

Mia K.

Jee! Mä oon aina, aina rakastanut vaatteita. Kuka ei? Ja, tää marraskuu on ihan huikean värinen! Vaaleanpunaisenoranssi/utuinen/hopeanhohtoinen/kirsikkainen/sydämmellinen kuukausi ♡

Tein postauksen jossa kerroinkin, että luulin Helsingin kirpparit paremmaksi kuin Tampereen.. vaan: Not! Tre vie voiton tässä. Siellä olen tehnyt löytöjä :) Melkein puolet mun vaatteista on löytöjä. Tänään tosin löysin valkoisen paitapuseron 4,5e Sandin. Nyt hakusessa vaalea takki ja valkoiset farkut.. tosin näitä olen metsästänyt jo parisen vuotta. 

Tuo kesäkuvan tuoksu tulee ruudun läpi! :)) Ihana.

Laura T.
Missä olet Laura?

Tampere on kirppisten mekka, se on tosi. Toivottavasti löydät uudesta kotikaupungista jonkun aarreaitan josta valkoiset vaatteetkin löytyvät!

Ps. Kuva on yksi lemppareista menneeltä kesältä - värejä ei tarvinnut muokata laisinkaan. Lämpö tulee läpi.

Satumaah
Satumaailmassa

"Uskallan väittää, että suurimmatkin ajattelijat ovat joskus ahtautuneet liian tiukkoihin housuihin ja yrittäneet kaikin keinoin peitellä kainalokuoppiin ilmestyneitä hikiläikkiä."

Mä toivon, että olet oikeassa. Itse en kauheasti väilitä (lue: ärsyynnyn) blogien vaatekuvista. En vaan tajua miksi. Mulle riittää katalogien kuvastot. Kai. Ihan sama. Ei oikeesti toki ole. Mutta en silti ymmärrä muotiblogeja. Paitsi kun kirjoittajalla on sana hallussa ja siellä on tarpeeksi sanoja.  

Laura T.
Missä olet Laura?

Tiedätkö: en määkään tajua miksi. Juuri se kiinnostaa: ihminen tekee päättömiä asioita ja muut innostuvat. Outoa ja hauskaa. Mutta ymmärrän pointtisi täysin.

Hanna Maria
Hanna Maria

Hei huippua. Jossain mieleni sopukoissa mua edelleen aina vähän nolostuttaa, kun postaan asukuvia blogiini. Kun nehän on ihan turhamaisia asioita. Niin. No on mulla sentään joku punainen lanka niissä; asut rakentuvat kirppislöytöjen ympärille, ja jos eivät, niin en kuvaa niitä blogiin.

Oon itsekin miettinyt just tota että no, maailmassa on niin paljon tärkeitä asioita joista pitäisi puhua ja olla kiinnostunut, mutta eihän se sulje pois sitä seikkaa, että pitää myös esteettisistä asioista. Monesti kadulla kävellessä mietin, miten pidänkään siitä kun ympärillä vilisee tyylikkäitä ihmisiä. Ihan samalla tavalla kun puisto on kauniimpi ilman roskia. Kaupunginosa inspiroiva kun arkkitehtuuri on jotain muuta kuin sattumanvaraisesti sijoitettuja, harmaita lättänäkerrostaloja. Eihän ne ole mitään turhia asioita, kun ne vaikuttavat suoraan siihen miltä musta tuntuu.

Saan suunnattomasti mielihyvää minua ympäröivästä kauneudesta. Siitä syystä myöskään kotimme sisustus ei ole mikään sivuseikka, jota poikaystäväni on joskus vaikea ymmärtää. "Eihän tollaista kukaan muu huomaa kuin sinä."

Pääasiahan on kuitenkin voida hyvin ja pitää itsestään. Ja ihanissa vaatteissa se on varmasti paljon kivempaa.

Laura T.
Missä olet Laura?

Noloutta kohti sanon minä! Ja hyvältä näyttää asukuvat, kävin heti kurkkimassa!

Huomaan itse hakeutuvani blogeihin, joissa tyylistä puhumisen taustalla on jokin punainen lanka (yleensä arvot). Itse haluan keskustella vaatteista, en ainoastaan katsella.

Tosi hyviä pointteja, kiitos kun kommentoit!

Lauratau
Lapsenkengissä

Tavallisen ihmisen tavalliset asut on just sitä, mitä maailma nyt tarvii.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiva kuulla. Siltä mustakin tuntuu.

Mariannanvp (Ei varmistettu) http://vapaapaiva.com/

Ensin haluan kiittää sinua siitä, että kirjoitat. Blogisi on timanttinen, ainoa jota seuraan vakituisesti. Nyt liippaa kuitenkin niin läheltä, että on pakko kommentoida. Kulutus kiinnostaa. Arvot kiinnostaa. Esteettisyys kiinnostaa. Jopa niin paljon, että virittelin tulille blogin aiheen tiimoilta, josko joku muukin haluaisi seurata tutkimusmatkaani eettisten &amp; ekologisten vaatteiden maailmaan. Nykyinen pikamuotikulttuuri kirvoittaa kyyneleet silmäkulmiini, aamulla näin tämän videon ja tuli vähän paha olla. http://www.harpersbazaar.com/fashion/designers/a12884/hm-balmain-shoppin...

Laura T.
Missä olet Laura?

Suuri kiitos kommentistasi Marianna, olen otettu.

Olen sanaton nähdessäni videot. Kiitos kun jaoit, kiitos kun kerroit. Blogisi teema kuulostaa hyvältä ja tärkeältä - pitääpä tutustua.

Vierailija (Ei varmistettu)

Iltaa Laura!

Minäkin kuljen usein kirppisvaatteissa. Tai lähinnä paidoissa, housulöydöt ovat harvassa. Haluan tähdentää, etten silti koe kulkevani rötkyrytkyissä, vaan fiksuissa vaatteissa. On mukava tehdä löytöjä, säästää luontoa ja rahaa, eikä sitten harmita, jos vaate jääkin muutamalla käyttökerralle itsellä. Vasta löysin myös ihanan hopeasormuksen kolmella eurolla, se on rungostaan vähän muotopuoleksi muokkautunut, mutta istuu silti sormeeni pehmeästi. Liekköhän itsekin siis vähän muotopuoli olen (:

Toivottavasti näin marraskuussa kirjottelet kuitenkin myös sellaisista...tiedäthän, pohdinnoistasi. Pidän niistä niin, että sydän läikähtelee lukiessani tekstejäsi. Haluaisin kuulla kommenttejasi liikunnasta, joululaulujen surullisuudesta ja ihmisten tavasta tulla/olla tulematta toista puolitiehen vastaan. Hankalia aiheita, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan, pidän pohdinnastasi, lampunsyttymisistäsi ja elämänoivalluksistasi. Niistä saan itselleni voimaa.

Kiitos, kiitos.

-seglen

ps. Puhuin kuntosalilla ventovieraalle tytölle jonottaessani inbody-mittaukseen, hyvä minä, hyvä minä!

Laura T.
Missä olet Laura?

Parahin seglen,

Ehdottomasti: vaatteet ja mietteet rinta rinnan! Niin kuin elämässä yleensäkin.

Ihana kun kerrot miltä teksti tuntuu, ja mitä se herättää. Se on kirjoittajalle suuren suuri kunnia. Sain tästä kommentista paljon inspiraatiota - kiitos jälleen kerran.

Ja niin: mahtavaa! Ihmisiä kohti!

marja8486

Hei! Mulla on blogi täällä Lilyssä nimeltä vaatteita ja aatteita, jossa nimenomaan kuvataan kotiympäristössä kierrätys ja kirpparilöytöjä. Ihan juuri sellaista meininkiä, kun tässä oli juttua eli jos kiinnostaa, niin siellä ainakin tämä nainen keskittyy vaatteisiin ja aatteisiin hyvin kotikutoisella tavalla. Tervetuloa mukaan ihmettelemään muotia vähän toisesta vinkkelistä! www.lily.fi/blogit/vaatteita-ja-aatteita  

Laura T.
Missä olet Laura?

Moikka Marja! Hyvältä näyttää, kävin kurkkaamassa. Ja mitä löytöjä!

marja8486
Vaatteita ja aatteita

Kiitos ja kiva juttu, että kävit kurkkaamassa. Olen tosiaan ihan aloittelija näissä blogihommissa ja valokuviakaan en osaa pahemmin muokkailla, mutta intoa riittää ja löytöjä piisaa. :D   

Brain Art

Mietin juuri pari päivää sitten miten tärkeä rooli vaatteilla on mielen suhteen. Viime viikolla oli työpaikalla vaikea keskustelu tulossa. Ennakoin tämän aamulla pistämällä Doc Martensit jalkaan. Kuin turvaa hakien.

Olo oli heti itsevarmempi.

Laura T.
Missä olet Laura?

Minullakin on itsevarmuuskengät, joilla astelen poikkeuksetta lähes kaikkiin työkyvioihin liittyviin tapaamisiin. Skarppia varmuutta, toimii. Toivottavasti keskustelu meni hyvin!

Kiti
Katso tarkemmin

Vihdoin sain aikaiseksi vaatepostauksen. Nimi kertoo oleellisen:

 

http://www.lily.fi/blogit/katso-tarkemmin/maailman-huonoin-vaatepostaus

Kommentoi

Ladataan...