Ryijy

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

Vuoden ajan olen kaihoten katsellut sisustusihmisten seinille ilmestyneitä ryijyjä ja käynyt mielessäni saman dialogin vähintäänkin sadasti: haluan, mutten tarvitse, himoan, mutten satojen eurojen edestä.

Tiedän miten siinä kävisi, tiedän tasan tarkkaan. Ostaisin murretuissa väreissä leiskuvan seinävaatteen, ripustaisin sen paraatipaikalle olohuoneeseen ja jäisin odottelemaan kyllästymistä. Jossain vaiheessa kevättä tulisi ensimmäinen valoisa viikko jona kirjoittaisin jotain ympäripyöreää luopumisesta, tilantarpeesta, valkoisista seinistä ja sen sellaisesta, rullaisin ryijyn vaatehuoneen ylähyllylle ja olisin onnellinen ilmankin.

Pidän tavaroista, joilla on jokin selkeä syy olla siinä missä ne ovat. Kuten vaikka jalkalamppu. Tai naulakko. Mutta vaikka kuinka rakastan kauniita seinävaatteita ja niihin liittyvää käsityöläisperinnettä, ajatus seinällä pölyä keräävästä lankateoksesta ei houkuttele. Jollain ajatukseni tasolla se ei palvele mitään tarkoitusta.

Vaan kas kas, kun Joupin Kaisu heitti ryijyn seinän sijasta lattialle, jo innostuin minäkin. Avasin silmät ihan uudella tavalla kirpputoreja kiertäessä, ja tulin siihen tulokseen että valinnanvaraa on.

 

 

Pari viikkoa sitten löysin etsimäni. Lauantaisella kirpputorikierroksella bongasin henkarilla roikkuvan pastelliteoksen, nappasin mukaan, kurkkasin hinnan (kymppi!) ja retorisesti hyväksytin ostokseni pitämällä paatoksellisen puheen siitä kuinka kärsivällisyys voittaa ja kuinka sitä vaan tietää kun se oikea osuu kohdalle. Saatoin käyttää sanoja rakkaus, universumi, merkki ja pakko.

Kassan kautta kotiin, lattialle ja makuuhuoneeseen kohmeisten aamuvarpaiden alle. Täydellisimmillään se olisi valkoisen lankkulattian päällä, mutta hei, ihan kaikkea ei voi saada.

Omassa asunnossamme aloitettiin heti maanantaina pintojen uusinta. Lattiat on revitty pois, ja kun salaa illalla kurkkasin sisään, meinasin lentää selälleni; entinen muovimatto on korvautunut tammenvärisellä laminaatilla. Juoksin rappuset yläkertaan ja nauroin epäuskoisesti. Saatoin käyttää sanoja rakkaus, universumi, kohtalo ja jee.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Mia K.

Jee todellakin! 2xJEE!!

Laura T.
Missä olet Laura?

Parasta!

Tove Janssonin tytär

Upeeeeeeeee  ♡♡♡♡♡♡

Ilana

Voi kun mulle tuli hyvä mieli sun puolesta, kun tämän luin! Mun yhdellä ystävällä on niin upea ryijy (turkoosinsävyinen, mikä sattuu olemaan ns. fetissivärini), että sitä jaksaisin katsella vaikka vuosikaupalla. Ihan seinällä siis :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Ihanaa! Minulla on tietyt värit jotka pysyvät, mutta makuni vaihtelee silti kausittain paljonkin. Ehkä jonain päivänä törmään sellaiseen, jonka tiedän pysyvän aina. Siihen asti...

kao kao
Kao Kao

Aah, onnea uudesta lattiasta ja mieleisestä ryijystä! 

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos ihanainen!

Kommentoi

Ladataan...