Sanojia

Missä olet Laura?

 

 

Aina silloin tällöin klikkailen auki nimimerkkejä blogin lukijalistalta. Minusta on äärimmäisen kiinnostavaa tietää keitä te olette, ja mitä päässänne liikkuu. Ilokseni olen saanut huomata, että monella kommentteja jättävistä lukijoista on blogi: aina silloin tällöin kun aika sallii, lueskelen salaa kirjoittamianne juttuja.

Syksyn mittaan jotenkin vasta tajusin kuinka paljon teitä on. Olen seurannut tätä kaikkea pöllämystynyt ilme kasvoillani - miettinyt vaan kuinka olette löytäneet tänne. Lopulta uteliaisuus voitti, ja loin Google Analyticsiin tilin jota silloin tällöin käyn kurkkimassa (siitä paljoa ymmärtämättä, tosin). Kun katselen lukuja, mietin lähinnä kuinka hauskaa olisi järjestää juhlat ja tavata teidät kaikki - tosin, en tiedä mitään juhlien järjestämisestä. Enkä kyllä tiedä missä juhlat pitäisin; täällä kun käy päivittäin Klubin verran porukkaa, joinain päivinä ei riittäisi Pakkahuonekaan.

Silti aina ajattelen kirjoittavani yhdelle ihmiselle kerrallaan. En kenellekään tietylle - en vain koskaan ole ollut kovin hyvä suurten kokonaisuuksien käsittelemisessä. Pidän siitä ajatuksesta, että sinä olet siinä ja minä tässä. Ja että voimme keskustella. Toisena päivänä surupuvuista ja toisena taas jostain ihan muusta. Kuten vaikka matosta. Se on puhtaasti parasta tässä koko hommassa.

 

 

 

 

 

Toinen kultainen juttu jota en aloittaessani tajunnut, on se josta jo mainitsinkin. Teidän tekstinne. Olen usein mykistynyt niiden edessä: on äärimmäisen suuri kunnia huomata kirjoittavansa yleisölle josta löytyy uskomattoman hyviä kirjoittajia. Oivaltavia, luovia ja ihania tyyppejä täällä, minun vieraanani. Se on ihan totta aika uskomatonta.

 

Yksi uusista löydöistäni on Tältä kohtaa-blogi, joka päivittyy harvakseltaan, mutta kun niin tekee, sanat koskettavat joka kerta. Tässä pieni ote:

 

 

''Tänä keväänä lupaan (uudelleen) ääneen tehdä elämästäni niin hyvää juuri nyt, kuin näillä resursseilla voi,

näillä käsillä, yhdellä tuultenpuhkomalla sydämellä. 

Lupaan lakata odottamasta, että elämä alkaa jossain muualla,

jonakin toisena hetkenä, jonakin täydempänä, täydellisempänä.''

 

 

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin. Kumarran syvään ja viskaan teille jokaiselle ylävitosen. Olette taitavia.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Mia K.
Voi taivas

Kiitos itsellesi ♡

Laura T.
Missä olet Laura?

Sydän!

Vierailija (Ei varmistettu)

Moimoivaan!

Kiitos Laura vinkkauksesta Nummuliitin blogiin! Tykkäsin erityisesti "Ole minulle" ja "Vuosi on jo toinen" jutuista, täytyy toki käydä kommentoimassa se kirjoittajalle itselleenkin :) Tykkäsitkö sinäkin niistä?

Aion tänään hiljentyä ja rauhoittua lukemaan, ensin yksi dekkari loppuun ja sitten Sydämen mekaniikka-niminen kirja vuoroon. Mutta kaikista ensiksi lukuruokioiden alkuun kurkkaan aina blogisi, niin myös tänään :)

- ikätoverisi seglen

Laura T.
Missä olet Laura?

Heips seglen!

Rakastan koko blogia sen kaikkine tekstineen. Ihana.

Minäkin aion saada kirjan loppuun tällä viikolla. Ensi viikolla aloitan Nyljetyt ajatukset, pitää vain hakea se ensiksi kirjastosta. Lämmittää että käyt täällä, kiitos siitä.

Kommentoi