Taikataksi

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

 

Kello herättää 06:30. Olen lajitellut tarvittavat paperit illalla laukkuun, joten yhteen torkkuun on varaa.

Nousen 06:41, jätän mutteripannun levylle kuumenemaan ja painun pesemään naamani. Alle tunti lähtöön. Kuuntelen joululauluja radiosta, laulan mukana; kahvi jäähtyy kupissa kun levitän ripsiväriä ja kertaan kuudetta kertaa laukun sisältöä.

Avaimet, paperit, puhelin, bussikortti, lompakko, kalenteri. Olen kerrankin hyvissä ajoin bussipysäkillä, viiton itseni sisään. Kun olen päässyt istumaan ja bussi kaartaa seuraavalle pysäkille, tajuan unohtaneeni kaikista tärkeimmän paperin työpöydälleni; sille näkyvälle paikalle jolle sen illalla jätin että varmasti sitten muistan pakata sen mukaan. Painan stoppia ja ryntään ulos.

Kiroilen hiljaa itsekseni ja tarvon lumisen pihan halki takaisin rappuun, hissiin ja kuudenteen. Tapaaminen alkaa kahdenkymmenen minuutin kuluttua, enkä millään ehdi enää seuraavalla bussilla. Taitan unohtuneen paperin kalenterin väliin ja soitan taksin. Lasken päässäni kuinka kalliiksi unohdus tulee ja päätän jäädä taksista korttelia aiemmin jotten joudu pulittamaan lisähintaa turhista liikennevaloista.

Auto ajaa pihaan ja kuljettaja kajauttaa ilmoille maailmaa syleilevät huomenet merimiesmäisellä reippaudella. Paha mieli on tiessään. Päätän pitäytyä kuitenkin säästösuunnitelmassani ja kerron osoitteeksi korttelin josta pääsen juosten paikan päälle. Kerron aamun sekoiluistani; bussista, tapaamisesta ja paperista. Tarinoinnin lomassa lipsautan vahingossa tapaamisen oikean osoitteen, johon kuski heti tarttuu ja tarjoutuu ajamaan perille saakka. Punastelen kaulahuiviini ja pihiyksissäni sössötän jotain ontuvaa selitykseksi. Ei, ei, ei kun tekee vaan hyvää näin aamuisin vähän reippailla!

Saavumme sovitun korttelin kulmaan, kiitän ja alan kaivaa lompakkoani. Kuljettaja viittoilee: ''Ei, älä mitään. Tää on tällä hyvä kuule.'' Yritän määrätietoisesti kaivaa korttia esiin, mutta kuljettaja kieltäytyy hymyillen. En tiedä mitä tehdä, joten halaan vanhaa herrasmiestä ja toivotan hyvää joulua. Sitten nousen autosta ja juoksen puiston poikki tapaamiseen minuutilleen ajallaan - vain kuullakseni että toinen osapuoli on puoli tuntia myöhässä.

 

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Pau
P.S C'est moi!

Voi, tiedätkö, mulle kävi myös vähän samanmoinen juttu eilen! Ei ollut taksi kyseessä, vaan fysioterapeutti. Luulin varanneeni ajan viiden tienoille, mutta kun varmistelin aikaa, selvisikin että olin muistanut väärin ja aika oli varattu klo 18.30. No, olin tietenkin sopinut menoa klo 19.15, joten ilmoitin, että ehdin olla vain noin puoli tuntia. Fysiokäynti oli ja meni (olin reilut puoli tuntia) ja sitten kysyin käynnistä lopuksi laskua. Ihana fysioterapeutti totesi, että tämä kun oli vähän tällainen lyhyempi kerta niin saat joululahjaksi.

Ehkä paras joululahja! Hämmennyin samalla tavalla kuin sä ja halasin myös fysioterapeutti kun en tiennyt mitä muuta tehdä ja kiittelin.

Tällaiset joululahjat on niitä parhaimpia. Taikataksit ja taikafysioterapeutit <3

Laura T.
Missä olet Laura?

Oh, ihanaa! Näitä lisää, vaadimme taikaa!

Boo (Ei varmistettu)

Laura,

Tiedätkö, olen lukenut blogiasi jo vuoden päivät - ja erittäin kummallisesti ja itseänikin hämmästyttävästi rakastunut kotikaupunkiisi. Siis Tampereeseen. Olen rakastunut Tampereeseen.

Tämä on sikäli kummallista, että...

(a) Olen kotoisin Helsingistä ja asunut täällä ikäni päivät,

(b) En ole koskaan käynyt Tampereella,

(c) En tunne ketään Tampereella tätä nykyä asuvaa.

Mutta silti, teksteistäsi kuultaa läpi, miten sen nyt sanoisi, eräänlainen "Tampereen taika", joka on ollut hyvin tarttuvaa. Niin tarttuvaa, että seuraava matkakohteeni on ehdottomasti Tampere. Eikä siis New York, Barcelona tai Kreikan saaristo, vaan nimenomaan Tampere. Ensimmäistä kertaa elämässäni. Junalla kuulemma pääsee noin kahdessa tunnissa.

Joten, tätä alustuksesta seuraa looginen kysymys:

Miten vietän päivän Tampereella? Mitä suosittelisit minulle, jotta kokisin Tampereen taian?

Kiittän, joulua toivottaen ja suorastaan halaten,

Paljasjalkainen Boo Helsingistä

Laura T.
Missä olet Laura?

Boo! Tämä oli aivan ihana kommentti. Kiitos!

Hitsin hyvä kysymys. Päivä Tampereella. Jos se olisi viikonloppu, niin suosittelisin ainakin aikaisia aamukahveja Tammelantorin Kahvikeitaassa (legendaarinen murre kuuluu parhaiten siellä), Klubin brunssia, Tarina-kirppistä. Kahviloista lemppareimmat tunnelmaltaan: Kaffila, Runo, Ojakadun muutaman neliön kokoinen originaali vohvelikahvila ja tietysti Pyynikin munkkitorni.

Olen miettinyt vastausta nyt pari päivää, ja tuntuu että olisi niin paljon mitä Tampereella olisi näytettävänä! Jatkan pohdintaa.

Pusuja jouluusi Boo!

Mia K.

Tampere ei kyllä ikinä poistu mustakaan.. ♡ 

Onneksi olen hesassa vain käymässä, huh ;)

Joulukuuhan on taikojen kuukausi ☆☆☆

Laura T.
Missä olet Laura?

Tampere on kyllä juurtuvaa sorttia; oli sitten paljasjalkainen tai turisti. Taikaa täällä on. Onneksi olet vain vierailulla muualla, aina pääsee takaisin!

Kommentoi

Ladataan...