Tänään vain elin

Missä olet Laura?

 

 

 

On päiviä jolloin.

Tunnit käyvät vartissa, eikä nukkumaan mennessä muista mitä on syönyt lounaaksi. Päivän mittaan sitä nousee kyytiin ja kyydistä pois, väistää ja on tunnista toiseen matkalla jonnekin. Unohtaa puolet keskusteluista, juoksuttaa sormia jo seuraavan lauseen päällä. Koko päivä on bussikortin lataamista ja puolipakaralla istumista. Yhtä ranskalaista viivaa.

Illalla kotiin tullessa voisi istua ja kirjoittaa, mutta päivän ajatukset on jo käytetty. Olisi aikaa, jaksamistakin, mutta mieli ei elä tätä päivää. Elää vuoron perään eilisessä tai ensi vuodessa. Vaan eipä tässä.

Täysi, tyhjä ja tavallinen. Ja siinä kaikessa niin turkasen turvallinen. Juuri näistä päivistä rakentuu elämän perusta; peilipinta poikkeavuuksille. Nämä välipäivät kaikesta merkittävyydestä.

 

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentoi