Tunnin tekstit: rikosrekisteri

Missä olet Laura?

 

 

 

Olen tehnyt rikoksia elämäni aikana.

Kävellyt päin punaisia. Sitten toisaalta unohtunut miettimään, ja seissyt tyhjissä valoissa punaisesta punaiseen. Kaikki odottivat yksin seisovaa, kukaan ei tehnyt elettäkään liikkuakseen.

Olen särkenyt sydämiä. Pyytänyt anteeksi mutta jättänyt syväselitykset sikseen. Yksikään loppuun saakka saatettu keskustelu ei hilaa kauas karannutta takaisin. Ehkä näkösälle, mutta ei koskaan täsmälleen siihen kohtaan josta haarat alkoivat. Tunteita on mahdoton käsitellä loppuun; onhan niiden alkupistekin usein hämärän peitossa. Ne vain ovat. Olivat, ovat ja tulevat olemaan huolimatta siitä haluammeko. Tietyn pisteen jälkeen ne kelluvat tilaan josta niitä on turha kurotella. Ne ovat hermokipuina jossain olleen ja tulevan välissä, olematta kuitenkaan kiinteästi tässä. Unohdetut pöytähopeat.

Olen kuorinut pimeän turvin syreenipensaista alimmat oksat ja ottanut ne mukaani. Kuka kaipaa muurin ja varjon väliin jäävää kukintoa? Ei kukaan. Pöydällä ne elävät vain lyhyen hetken, mutta elävät herroina.

Olen matkustanut pummilla metrossa kuusi päivää. Ei filosofisia selityksiä, vain rahapula.

 

Tulkaa ja pidättäkää.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Tove Janssonin tytär

Mä näin eilen unta, tai oikeastaan se ei ollut uni vaan elävä ajatus, siinä kohtaa kun on melkein vaipumassa uneen, että sinä ja minä tanssittiin pienesti punaviinipäissämme Abbaa parvekkeella. Jostain syystä meillä oli poolopuserot ja todella laajat tanssiliikkeet.

 

Laura T.
Missä olet Laura?

Enneuni.

Ippu
Career track

Kiitos Laura taas ihanasta tekstistä, näitä on valloittavaa lukea ja ne jäävät vielä pidemmäksi ajaksi mieleen pyörimään.

En jaksa enää lukea blogeja muuta kuin harvoin jos on todella tylsää, ne kun eivät tarjoa mitään uutta enää nykyisin. Mutta nämä sinun kirjoitukset on kyllä se kuuluisa säännön vahvistava poikkeus. 

Laura T.
Missä olet Laura?

Suuri kiitos Ippu, onpa ihanaa kuulla tämä!

Kommentoi