Tunnin tekstit: sanat

Missä olet Laura?

 

 

 

Juon kahvini pistaasinkeltaisesta kupista. Sisään ja ulos kulkee lomalaisia, lounastajia ja päämääränsä hatarasti tietäviä.

Kirjoitan tästä kaikesta, karibian rytmeissä kulkevasta kesäläisten virrasta ja valon värittämästä kaupunkisiluetista. Kirjoitan ja juon. Taas kerran kahvia, taas kerran ihmisistä. Yhdeltä istumalta kaiken.

Yhteys katkeaa, teksti katoaa. Ja minä ajattelen että sellaista se on. Sanat ovat työkalu, ja ne voi kirjoittaa aina uudestaan. Jossain hetkessä, jonain aikana, joku on ne varmasti jo ennen minua kirjoittanut.

Aurinko on kuorinut ihmisten kasvoilta kaiken sen epävarmuuden, joka on kylmien kuukausien kuluessa pakkautunut sohvan taakse ja otsan uurteisiin. Juuri nyt vuorokausissa on enemmän tilaa sattumille kuin mihinkään muuhun aikaan vuodesta. Ihmiset uskovat enemmän, vaikka takeita mistään ei olisi yhtään enemmän kuin aikaisemminkaan. Vaaleanpunaisina sammuvien päivien viimeiset hetket vaihtuvat syttymäisillään oleviin aamuihin.

Uni ei tule lopputekstien rullatessa ruudulla. Asunto on täynnä eriväristä valoa. On vaikeaa nukahtaa, kun väkivahvana hehkuva aurinko muistuttaa hetken ohenevasta luonteesta. Näinä päivinä olen tikahtua täyteydestä ja sen hiljaisesta irtoamisesta omaksi, lyhyeksi saarekkeekseen. Tango ei kuulosta tältä lokakuussa.

 

-------------------------------------------

 

Lukija kyseli viime viikolla tunnin tekstien perään, joten tässäpä ote. Silloin tällöin istun koneen ääreen ja kirjoitan ilman otsikkoa, aihetta tai liian kovaa itsekritiikkiä. Tunnin ajan. Edellinen tekstinpätkä löytyy täältä.

Suosittelen harjoitusta kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille, hukkunutta inspiraatiota etsiville tai muuten vain ajatustensa kanssa jumittaville. Sillä vaikka haaveissa ei olisi kirjailijan ura tai timanttinen esikoisteos, tekee välillä hyvää irrota asiayhteydestä ja sutia reilusti raamien ulkopuolelle. Joskus sekavia ajatuksia ja lauseenpätkiä säilyttää aivoissaan, yrittäen väkipakolla tehdä niistä jotain järkevää kokonaisuutta. Ei kannata. Epätasainen paine ei synnytä yhtäkään timanttia.

 

 

Laura

 

 

 

Share

Kommentit

Aada Karoliina

Moi Laura!

Löysin tämän blogin vasta vähän aika sitten, mutta pomppasit heti suosikkibloggaajiini (samaistun moniin juttuihin vahvasti!). Sun kirjoituksilla oli myös oma osansa siinä, että päätin palata Lilyyn ja perustaa uuden blogin. Kiitos!

Laura T.
Missä olet Laura?

Moikka Aada Karoliina! Mahtavaa kuulla että olet palannut kirjoittamisen pariin (niinhän siinä usein käy). Ihana kommentti, kiitos!

Pollyanna P. (Ei varmistettu) http://epataydellinenelama.wordpress.com

Olet kyllä huippu kirjoittaja. Minäkin löysin tänne vasta vähän aika sitten, mutta fanitan jo täysillä blogisi armollista asennetta itseä ja toisia kohtaan. Itse pykäsin pystyyn vasta hetki sitten blogini, mutta jaoin sinne juuri yhden kirjoitusharjoituksen - joka lienee tuttu, mutta ainakin minulle aina yhtä toimiva. :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos Pollyanna P.! Blogisi on ihana, kävin katsomassa. Ei ollut ollenkaan tuttu tuo harjoitus, joten todellakin otetaan kokeiluun!

Mahtavaa että olet löytänyt tänne.

Retoriikka (Ei varmistettu) http://gloriousheadfuck.wordpress.com

Kävin viikonloppuna istuskelemassa yhteisen ystävämme, ihanan parvekenaisen luona. Havahduimme vasta myöhässä siihen, että oltais kutsuttu sut mukaan. Toivottavasti pian tulee sellainen hetki!

Laura T.
Missä olet Laura?

No niinpä! En kyllä ollut itsekään maisemissa, mutta toivottavasti ensi kerralla olen. Sitten istutaan sohvalla. Ihanat naiset parvekkeella.

Annika J

Hei tämäpä on hurmaava harjoitus. Olen joskus yrittänyt innostua Julia Cameronin Tie Luovuuteen -teoksen aamusivut-harjoituksesta, mutta se oli ehkä kertarysäyksellä liian iso pala purtavaksi. Tunti silloin tällöin -setti kuulostaa jo paljon toteutuskelpoisemmalta!

Laura T.
Missä olet Laura?

En ole edes uskaltanut avata kyseistä kirjaa, sillä olen varma että sekoan kun luen sen. (Olen vähän sellainen sata lasissa -tyylinen ihmislapsi.)

Tämä on hyvä ja armollinen harjoitus, ja tämä toimii yhtä hyvin kuin salilla käyminen: sitä voi tehdä lähes milloin tahansa!

Ihmisroskanen (Ei varmistettu) http://ihmisroskanen.blogspot.fi/

Hei vau, kivaa että jatkoit tätä! Hyvä että vähän kannustelin.
Noissa harjoituksissa jää usein turhaankin junnaamaan lauserakenteisiin ja muihin muotoseikkoihin. Tai analysoimaan itseään ja käynnissä olevaa kirjoittamista metatyyliin. Pitäis vaan jättää ajatus jälkeensä. Erottaa kirjoittaminen ja ajattelu toisistaan tuottamisvaiheessa. Ajattelemalla syntynyt teksti on usein kuollutta.
Tuolla sun tekstissä on monia aarteita, joita kannattaa käyttää hyväkseen muissa teksteissä. Mä oon irrotellut mieleisiä lauseita harjoituksista ja liittänyt niitä ihan muihin juttuihin joskus. Harjoitustekstit on hyviä pankkeja.
Taidan joo virittää samantyyppisen postaussarjan omaankin blogiin!

Laura T.
Missä olet Laura?

Just niin. Harjoituksen tehtävänä onkin juuri tuottaa mitä tahansa onkaan tuloillaan. Sillä kuran seasta löytyy myös niitä helmiä.

Suosittelen ehdottomasti, pois turha itsekriittisyys! Kiitos vielä kommentistasi.

liliah (Ei varmistettu)

Jatkathan tätä Tunnin tekstit- juttua jooko?:)

Laura T.
Missä olet Laura?

No miksi ei. Kiitos toiveesta liliah!

seglen (Ei varmistettu)

Hei Laura!

Olisikohan sinulla antaa vinkkiä, miten kirjoittaa hyvä puhe ystävälle polttareihin? Olen kerännyt puhelimen muistioon ajatuspätkiä pitkin kevättä ja ajatellut joku kerta vain aukaista muistion, Wordin ja antaa palaa ajatuksenvirralla unohtaen kaikki rajoitteet. Sitten muokata, muokata ja muokata, sulkea koneen ja antaa muhia itsekseen. Näinkö niitä tehdään? En haluiaisi kirjoittaa mitään historiikkiä yhteisestä taipaleestamme vaan...hmm..niin. Ajatuksenvirtaa kai sitten.

Laura T.
Missä olet Laura?

Moi taas seglen!

Puheet. Joo, tee niin. Kirjoita tukisanat, lauseet ja jutut jotka ehdottomasti haluat sanoa. Mutta puheen kanssa lauserakenteiden kanssa ei tarvitse olla niin tarkka; tilanne elää kuitenkin. Ihmisten reaktioille, nauruille, itkuille ja muille kannattaa antaa tekstissäkin tilaa. Pysähdellä ja improta.

Löysin rantein seglen. Istu ja anna palaa, tulosta vaikka kaikki ja lue vain ne lauseet jotka todella haluat morsiamen/sulhon kuulevan.

Kommentoi