Uskontojen raju yhteentörmäys R-kioskilla, näin kaikki kävi

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

 

 

Matkalla bussipysäkille pysähdyin ottamaan kuvan päivän lööpistä. Ohi kävelevä rouva pysähtyi ja ihmetteli ääneen tekemisiäni:

''Miksi sää sitä kuvaat?''

''Mun mielestä tässä uutisessa kiteytyy hyvin ihmisyys. Se, että usko tai kirkko ei tee ketään virheettömäksi. Ihmisiä me kaikki ollaan.''

Rouva kuunteli hiljaa ja nyökytteli hyväksyvästi. Innostui. ''Mihinkäs seurakuntaan sää kuulut?''

''En mihinkään. Uskonnot kiinnostaa. Uskonnot ja ihmiset niissä.''

Sekuntin pari sulatteli kuulemaansa. Sitten jatkoi: ''Niin. Meidänkin seurakunnassa uutta pappia valitessa olivat laittaneet vaateiksi, että ei saa muka olla eronnut tai mitään sellaista. Mää kysyin että miten voivat muka vaatia sellaista, kun itse ovat kaikki eronneita ja viinaankin meneviä.''

Jatkoi kertomalla, kuinka jumalanpalvelukseen oli saapunut yhtenä sunnuntaina vain kourallinen ihmisiä. Syyksi sijaispapin nihkeään vastaanottoon olivat kylällä vastanneet, että kuka nyt naista kuuntelisi. Pyörittelimme silmiämme molemmat.

Alkoi ohuesti harmittamaan, sillä käsillä oli varsin hedelmällinen keskustelu, ja bussini valotaulu näkyi jo kulman takana.

Hymyilin. ''Uskonto ei anna kenellekään virhe-immuniteettia. Ei papille, ei suntiolle. Kaikki me töppäillään, uskonnosta riippumatta. Se tässä elämässä kiinnostavaa onkin.''

Rouva yritti vielä. Halusi tietää mistä ajatukseni kumpuavat. ''Kuuluksää johonkin lahkoon?''

''En. En kuulu. Olen vapaa nainen!'' huikkasin nauraen ja juoksin bussiin. Rouva huiskutti hyvästiksi.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentoi

Ladataan...