Uuden ääressä

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

Päivät täyttyvät asuntonäytöistä, sopimusneuvotteluista, tavaroiden hakijoista ja tuojista. Ruskeista laatikoista, mustista säkeistä ja kirkkaasta valosta. Jumalan kiitos myös valosta. (En tiedä miten kukaan pystyy muuttamaan pimeinä kuukausina - niin paljon muistettavaa, niin vähän valoa tueksi.)

Viisi vuotta sitten muutin elämäni ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen minulla on ollut seitsemän osoitetta. Ensi viikolla kannan tavarani kahdeksanteen.

Ensimmäiseen omaan kämppääni ostin lahjakortilla satasen ruokaryhmän; halvan ja kevyen, kiikkerän ja vähän väliaikaisen näköisen. Sama ruokaryhmä on kulkenut mukanani siitä asti, asunnosta toiseen, kaupunginosasta seuraavaan. Se on imenyt pintaansa myöhäisillan valkoviinit ja pettymyksen kyyneleet, sen ääressä on syöty ensimmäisiä yhteisiä aamiaisia ja viimeisiä yhteisiä illallisia. Sen ympärille on istuttu puhumaan ja olemaan puhumatta, istuttu alkukesän helteillä jakamassa hetkiä joista ei tiedä, ovatko ne kaiken alkuja vai kaiken loppuja. Aika usein jotain siltä väliltä.

Toissapäivänä ruokaryhmä kannettiin ulos. Toisella puolella kaupunkia se saa nyt uuden elämän, uudet ihmiset ja uudet tarinat. Erilaiset alut, keskikohdat, käänteet ja loput. Meidän tarinamme oli tässä. Siihen liittyi muovilattioita, laminaattilattioita, yksi kaunis ikkunaerkkeri ja kaupunkinäkymä, onnistuneita kokkailuja, epäonnistuneita rakkaudenalkuja ja kaikenlaista. Paljon hetkiä jotka ovat jo unohtuneet, mutta paljon hetkiä jotka muistan muistuttamattakin.

Sisään kannettiin uusi pöytä. Tai, no, uusi ja uusi; kaksikymmentä vuotta vanha Artek. Kahden lapsuuden mittainen, jaloista vähän elänyt. Ja heti kun jalat oli ruuvattu iltahämärässä kiinni ja pöytä nostettu paikoilleen, tuntui kun se olisi aina ollut täällä. Tervetuloa, uuden alku.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Ihana teksti! Samankaltainen fiilis kuin tuosta Artekista tulee parhaimmillaan uusista ihmissuhteista. Sellainen kutina että nyt ollaan jonkun uuden alussa, mutta mukana on myös jotain hyväksi todettua vanhasta elämästä.

 

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos ihana! Tämä oli aivan ihana kommentti, ja niin tosi.

Ihanaa kevättä meille!

Kommentoi

Ladataan...