Ladataan...
Mis(s)Fit

Kuluneen kesän aikana olen törmännyt tavallista enemmän epävarmuuttajiin. Epävarmuuttaja on ihminen, yleensä naispuolinen, jolla on taito saada sinut tuntemaan itsesi typeräksi, suttuiseksi, homssuiseksi nollaksi. Luulin tunteen jääneen lukioajoille. Siellä pyöri paljon epävarmuuttajia. En nauttinut lukiovuosista, en ollenkaan. Kuitenkin nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, olen tunnistanut jälleen tämän ihmisryhmän, jonka niin kauan onnistuin blokkaamaan pois elämästäni. Teen parhaani pakoillakseni, piiloudun kaupoissa hyllyjen taakse, muutan reittiäni kävelylenkillä, piiloudun aurinkolasejeni taakse. En halua keskustella ihmisten kanssa, jotka saavat minut tuntemaan itseni epävarmaksi, huonommaksi kuin olenkaan.

Kuluneen kesän aikana olen myös kirjoittanut loputtomattomalta tuntuvia esseitä, kuunnellut äänikirjoja (aina lenkillä ja aina dekkareita), risteillyt saaristossa Vaasan rempseimmän muijan kanssa, matkustanut Tampereelle kahdesti ja Lontooseen kerran. Olen myös pyörtänyt seuraavana päivänä edellisen päivän kirjoituksen pääpointtini ja heilunut jälleen Finnairin matkavarauspalvelussa. Näiden lisäksi olen kummastellut mansikoita hamstraavaa kansaa (en voi sietää mansikoita!), aloittanut syömään jäätelöä ja sipsejä uudestaan. Katsonut OITNB:n neljännen tuotantokauden ja itkenyt silmät päästäni kahta viimeistä jaksoa katsoessani (miksi mun suosikille aina käy kalpaten???). Olen juonut lasikaupalla valkoviiniä ja jännittänyt tulevaa. Jooga on pysynyt jokapäiväisenä rutiinina (jo 320 perättäistä joogapäivää!), enkä ole kaivannut salilta muuta kuin lempiohjaajieni tunteja. Olen suihkuttanut parfyymiä pahanhajuiseen roskikseen ja ihmetellyt, miksi roskis tuon jälkeen tuoksahti vielä pahemmalta. Olen ihmettelyt ihmisiä, joilla ei  ole pokkaa sanoa suoraan asioita, samoin ihmisiä, jotka jaksavat aina hymyillä (naapurinrouvan mukaan olen itsekin alatihymyilijä. En allekirjoita, mutta kiva tuo oli kuulla). Olen surrut muiden puolesta, ollut huolestunut ja ahdistunut. Olen kauhistellut sitä, että minullakin on selluliittiä ja rehellistä läskiä reisissä (yleensä se on keräytynyt jenkkakahvoiksi). Olen voivotellut kylmää säätä, sitten ahdistunut liian lämpimästä. Kaiken kaikkiaan olen viettänyt ihan mukavaa kesää. En loistavaa (tuskin koskaan saan palata kesän 2004 tai 2009 loistonaikoihin), mutta ihan riittävän mukavaa.

 

Share

Ladataan...
Mis(s)Fit

Niin, en pidä matkustamisesta. Itseasiassa se ahdistaa. Kaikki matkustamiseen, ja kyllä, myös matkalla oloon, tuottaa päänvaivaa.

En pidä:

  • rasittavista matkavalmisteluista, kuten valuutanvaihdoista ja pakkaamisesta. Tähän ei mitään lisättävää. Kotikaupungissani ei ole Forexia tai vastaavaa, eivätkä pankkien ja lentokenttien kulut ja kurssit kiinnosta.  Haluan kuitenkin, että käteistä löytyy heti matkakohteessa, joten jotenkin tämäkin on hoidettava kaikkien muiden valmisteluiden keskellä. Pakkaaminen ärsyttää, koska en millään jaksaisi miettiä etukäteen, mitä saan mahdutettua käsimatkatavaralaukkuihini (en oikeastaan koskaan matkusta ison laukun kanssa, liian vaivalloista).
  • lentokenttämuodollisuuksista. Lukuisista lentokenttäkokemuksistani huolimatta, en vieläkään tunne itseäni varmaksi kentillä. Esim Berliinin Tegel on aivan järkyttävän ärsyttävä kenttä! Lähes täysin maksullinen WiFi ja nollatasoiset palvelut. Siellä ei shoppailla, mikä toisaalta hyväkin asia... Turvatarkastus ovat ärsytykseni huipentuma. Padi ja kosmetiikkapussi on aina väärässä laukussa, ja niiden venkslaaminen laukusta toiseen ärsyttää suunnattomasti.
  • lentokenttäsiirtymisistä. Inhokeista inhokein. Vaasan lentokentälle ei ole juurikaan bussikuljetusta ja taksi sinne kotiovelta maksaa yli 30 euroa! Kiva lisä matkakuluihin. Olen lähes aina saanut kyydin siskoltani tai hänen mieheltään, mutta olen huono vaivaamaan muita, etenkin kun kyse on Vaasasta lähtiessä usein todella aikaisesta aamulähdöstä ja todella myöhäisestä iltapaluusta.
  • pakollisten turistinähtävyyksien läpikäymisestä ja niiden pakkokuvaamisesta. Aaah, vaikka en olisikaan käynyt kohteessa aiemmin, en näe lisäarvoa siinä, että käy kuvauttamassa itsensä jokaisen kuuluisan patsaan ja rakennuksen edessä. Tämän takia matkustankin mieluummin kohteisiin, joissa olen aiemmin käynyt, ja tietysti mieluiten ihmisen kanssa, joka ei joko välitä nähtävyyksistä tai on jo konkari ko. kaupungissa.
  • alkoholin kulutukseni lisääntymisestä. Heh, jokaiseen reissupäivään kuuluu vähintään yksi viinilasillinen. Kotona kuluu ehkä pari kolme lasillista kuukaudessa.
  • hotelliyöpymisistä. Yök. Ilmastoinnissa on aina jotain pielessä, netti pätkii ja pyyhkeet ovat liian pehmeitä. Todella harvassa hotellihuoneessa on minijääkaappi. Sähköhammasharjani uupuminenkin ärsyttää. Jollekin reissulle olen senkin tosin raahannut mukaani. Tavallisella harjalla ei saa hampaita kunnolla puhtaaksi! (AirbnB:ta kokeilin, mutta se päättyi pikaevakuaatioon ja hotellihuoneessa asumiseen loppulomaksi...)
  • matkustuspäivistä. Etenkin reissun viimeinen päivä menee harakoille, vaikka lehto olisi yhdeksältä illalla. Ei vain voi keskittyä enää kohteeseen kun on alettava jo ressaamaan lentokenttäsiirtymistä. Viimeviikkoisella matkallani Lontooseen etenkin tämä kohta korostui.
  • sairastumisesta reissun päällä. Tätä nyt ei kukaan halua. Se kuitenkin tapahtui itselleni ensimmäistä kertaa viime viikolla, ja sanotaan nyt vaikka, että Imodiumille tuli käyttöä...Ei ole todellakaan mukavaa pelätä, ettei ole lähtöpäivänä lentokunnossa.
  • ärsyttävistä kanssamatkustajista. Itsekkyys suorastaan rehottaa kentillä ja koneissa. Minä ensin! MINÄ! MINÄ! MINÄ! Nopea otanta osoittaa, että tämä erityisesti suomalaisten leipälaji.
  • omasta asenteestani. Ottaa päähän, että olen osannut kääntää niinkin avartavan ja elämää rikastuttavan asian ahdingoksi ja hankaluudeksi. Hävettää suorastaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä reissuja.

 

Se pakollinen kuvattava nähtävyys

 

 

 

Share

Ladataan...
Mis(s)Fit

Tai ainakin mikroskooppinen osa siitä. Juhannusviikonlopun jälkeen on hyvä latoa pöytään kovia faktoja. Olkaa hyvä:

Mikä on toinen nimesi?

Maaria. Kukkamaaria koko nimenäkin oli kuulemma lähellä toteutua.

Lempiväri?

Lilan kaikki sävyt ja perus tummansininen.

Kuka oli ensimmäinen paras ystäväsi?

En tykkää vastata tähän, mulla ei ole _parhaita_ ystäviä, kaikki ystäväni ovat tavallaan parhaita. Mutta vanhin ystäväni on Hanna, jonka olen tuntenut jo 33 vuotta.

Kuinka pitkä olet?

167cm

Kissat vai koirat?

Olen ollut aina kissaihminen, mutta lähiaikoina olen alkanut lämmetä myös koirille. Nova Scotian noutaja on lempparirotu!

Hauskin koulumuistosi?

Kirjoittelimme ala-asteella "Luokan ihanin poika"-listoja säännöllisesti. Minä pudotin yhden listoistani välitunnilla maahan, ja joku välkkyopettaja oli kiinnittänyt sen koulun ilmoitustaululle. Voi sitä häpeän päivää.

Kuinka monessa maassa olet vieraillut?

Hmm, noin 10 maassa.

Käytkö tai oletko käynyt lukion?

Lukio käyty jo aikoja sitten.

Mikä oli lempi- sekä inhokkiaineesi lukiossa?

Ruotsi lemppari, kuvaamataito inhokki. En osaa piirtää tikku-ukkoakaan.

Lempijuoma?

Vesi ja kuohuviini.

Mikä on lempieläimesi?

Kissa...tai koira. Molemmat. Niin ja tykkään kyllä hevosistakin.

Lempihajuvesi?

Marc Jacobsin Daisy.

Tee vai kahvi?

Tee. Yksiselitteisesti. En voi sietää kahvin makua.

Mitkä nimet antaisit (tai olet antanut) lapsillesi?

Lapsia ei ole, eikä tule, mutta nimet voisivat olla Ida Matilda ja Carl Erik . Jep, suomenruotsalaisen kalenterin nimivalikoima voittaa suomenkielisen vastineensa.

Mitä urheilulajeja harrastat tai olet harrastanut?

Jooga ja luonnossa käveleminen, sekä lyhyet sisäpyöräilyt.

Lempikirjasi?

Klassisesti Täällä Pohjantähden alla-trilogia. Kakkososalla oli itseeni tietynlainen parantava vaikutus, tai ainakin se laittoi erään paranemisprosessin käyntiin.

Ketkä ovat lempi YouTubettajiasi?

En seuraa.

Lempielokuva?

Ei ole vain yhtä. Parhaita tähän saakka The Shawshank Redemption ja Intouchables.

Oletko sinkku vai parisuhteessa?

En seurustele.

Millaiset ovat ideaalit ensimmäiset treffit?

Kävelylenkki ja pehmikset päätteeksi!
 

Kuinka monta poika- tai tyttöystävää sinulla on ollut?

Voi luoja mitä teinikyssäreitä nämä kaksi edellistä, mutta vastaan tähän, että kaksi pitkäaikaisempaa. Lyhyempiä (alle vuoden) suhteita pari lisää. Tapailuasteelle jääneitä sit enemmänkin...

Lempi muisto lapsuudestasi?

Pihaleikit! Kymmenen tikkua laudalla, polttopallo, twist-kuminarulla hyppely. Muistaako joku lisää? Tykkäsin kaikista. Viihdyin muutenkin lapsena paljon paremmin ulkona kuin sisällä.

Puhutko vieraita kieliä ja kuinka hyvin?

Hyvää englantia ja ruotsia, välttävää saksaa, ja ranskankielen perusteet.

Onko sinulla sisaruksia?

Yksi erittäin tärkeä sisko.

Miten kuvailet pukeutumistyyliäsi?

Sporttinen.

Lempiravintola?

Käyn todella vähän ravintoloissa, mutta jos on pakko jotain sanoa, vastaan tapaspaikat.

Mitkä ovat lempitelevisiosarjojasi?

Orange is the new black ja Homeland. Luther oli todella hyvä myös. Guilty pleasurena Pretty Little Liars.

PC vai Mac?

PC.

Mikä puhelin sinulla on? (iOS vai Android?)

iOS neljättä vuotta.

Kerro yksi paha tapasi!

Minun on joskus vaikea sulattaa vastakkaisia mielipiteitä. Männäviikonlopun Brexit-uutiset toivat taas pintaan tämän puutteeni. En halua edes kuulla tai nähdä vastakkaisia, mielestäni ääliömäisen ignorantteja, kannanottoja. Pysyn omassa kannassani ja myötäilen itseni kanssa samaa mieltä olevia. Segregaatio ja rasismi saavat itsessäni raivon pintaan, enkä voi enkä halua kuulla niitä tukevia (idioottimaisia) mielipiteitä.

 

 

 

 

 

 

Share

Pages