Ikean arkkityyppi

Kävin tässä pari päivää sitten Ikeassa. Tulimme siinä poikaystävän kanssa miettineeksi, millainen on Ikean stereotyyppinen kävijä (ja mitä meillä pitäisi olla, jotta olisimme sellaisia). Olettekohan samaa mieltä? Meidän mielestämme hänellä on:

Tribaalitatuointeja. Mielellään melko pieniä ja melko näkyvillä paikoilla. Koska mekin ollaan joskus oltu nuoria ja villejä.

Maha pystyssä (lähinnä minulla, miksei miehelläkin). Ja 1-2 lasta jaloissa. Koska -- no tähän en kyllä keksi mitään. Koska lapset ovat ihania. Ehkä koska emme käyttäneet ehkäisyä?

Crocsit. Mielellään neonväreissä ja feikit. Koska ne on niin mukavat. (Muistan, että valitettavan lyhytikäisessä miehille tarkoitetussa Veli-lehdessä kirjoitettiin joskus viisi vuotta sitten Crocseista näin: "Kyllä kahdeksanvuotiaskin jo tietää, että vaikka joku tuntuu hyvältä, ei se tarkoita sitä, että se on oikein.")

Camokuosia (lähinnä miehellä, miksei minullakin). Koska se on niin mukavan raffia.

Mustaksi ja/tai punaiseksi värjätyt hiukset. Ja graafinen leikkaus. Koska se on niin funky. En tiedä, kuka viljelee edelleen Suomen kampaamoissa vuoden 1998 kampauskuvastoa, koska liian monella (Ikeassa käyvällä) naisella on vieläkin punamusta graafinen polkka.

Aurinkolasit. Sellaiset nopeat. Mojavet. Koska ne on cool.

Ja sitten ostetaan kaikkea limenvihreää ja violettia.

Kuva guardian.co.uk

Share

Kommentit

Liv
Päiväuniaika

Apua oho! Mä viime Ikea-reissullani mietin justiinsa, että koska Ikeasta on oikein tullut nuorten parien ostoskeskus? Koska niitähän ne Ikea-asiakkaat on (etenkin nää, jotka ostaa huonekaluja): nuoria, ehkä ekaan yhteiseen kotiin muuttavia pariskuntia. Sielä ne kävelee söpöinä käsikädessä ja miettii ottavatko harmaan vai valkoisen Ektorpin sohvan ja laitetaanko siihen mukaan toinen kahden istuttava sohva vai ehkä nojatuolit. Sitte seuraavaksi kattellaan valaistusta ja lopulta käydään lihapulla-aterialla ja huudetaan kovaan ääneen IIIIK ja IHANAA kun sattuu kaveripariskunta samaan raflaan. Ja siis minä koen nää Ikea-pariskunnat vielä tosi värittöminä ja tavallisina. Sellaisina joiden koti on pelkkää valkoista, beigeä ja harmaata, ja johon sitten tuodaan lisäväriä vähän jostain kirkuvan pinkeistä tuikkukipoista. Sellaisina ihmisinä, jotka käyttäytyy aina hyvin ja joilta ei koskaan lähde homma lapasesta. Jotka miettii asiat etukäteen ja budjetoivat oikein, että mihin heillä on varaa. Voisko melkein sanoa että koen nää tylsinä ihmisinä. 

Tämän lässytyksen jälkeen on hyvä lähteä taas huomenna sinne Ikeaan kattelee ihmisiä.

marietta

Hmm. Tähän on pakko todeta, että ehkäpä Ikeassa Ikean tavalla. Uskallan nimittäin väittää, että Vantaan ja Espoon Ikeat eroavat asiakaskunnalta toisistaan - puhumattakaan Tampereen Ikeasta. Crocsit löytynevät varmimmin Vantaalta ja Mansesta, kirkuvat nuoretparit Espoosta. Right? :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Höm hömmm, en oo käyny Ikeassa niin usein, että tunnistaisin jotain tiettyä kävijä tyyppiä.
Mutta tohon pariskunta juttuun määkin kallistun.
Eniten tampereen IKEAssa käy äitejä tai koko perheitä, joiiden lapset kirmaa sikin sokin kokeilemassa kaikenlaista. Onhan lapsille se leikkipaikkakin tosin. Ja sitte niitä nuoria pariskuntia, jotka väistelee edellisten lapsia (eivätkö vielä halua omia, kun nyt tietäis edes mitä huomenna syö).
Kolmas on tyttökaverukset. Koska IKEAssa on halpaa ja kivan näköstä tavaraa. Itse kuulun tähän viimeiseen kastiin. :D Siellä sitten laahustetaan niin kauan kuin jaksaa ja kokeillaan sänkyjä ja tuoleja ja otetaan kuvia kavereista ja löydetään kivoja kippoja ja tyynyjä. Lopuksi syödään tietty niitä lihapullia!
Ja Sitten pitää laittaa facebookiin kuva ja tila nyt olen nyt täällä syömässä juurikin näitä ja on hyvvee!! Eikä siinä oo edes mitään pahaa mun mielestä, heh.

Klaus Nuotto (Ei varmistettu)

Täältä mökiltä kirjoittelen crocsit jalassa, että ettehän te poikaystäväsi kanssa vain olleet kyseinen nuoripari? Sarkastis-oivaltavasta kirjoituksestasi rakentui oivallisesti mieleeni kuva Vantaan Ikean asiakkaasta. Sitä tosin häiritsi monelta osin yhtenevä mielikuva Isoroban Formwerkin asiakkaasta. Tällä ihanan kalliin designin päälle (tyylitietoisesti) kuolaavalla asiakkaalla on todennäköisesti tatuointeja, lapsia 70-luvun entisöidyissä lastenrattaissa, camokuosinen Saksan armeijan ylijäämätakki, (Ray-Ban) aurinkolasit sisätiloissa sekä graafinen polkka. Crocseja ei tosin löydy. Ehkäpä heillä on yllään jotakin muuta monen mielestä rumaa, mutta käyttäjänsä mielestä ah niin mukavaa; kuten boyfriend-farkut. Ehkä se, että on valmis ottamaan pienen lainan saadakseen huikean Aarnion valaisimen tekee ihmisistä mielenkiintoisia. Post scriptum: allekirjoittanut on molempien liikkeiden asiakas ja omistaa kaksi Bundeswehrin ylijäämärotsia. Post post scriptum: älkää, hyvät ystävät ottako niitä tribaaleja, voi Ikeassa käydä ilmankin! ;)

marietta

Sinne mökin turvaan tiedotettakoon, että a) olemme asuneet yhdessä jo kaksi vuotta ja b) minä en ole enää nuori. Totta tosin turajat, me mätsäävine hipsterisilmälaseinemme ja pitkine tukkinemme (ja nahka- ja armeijareppuinemme) sopisimme kyllä johonkin laatikkoon, mutta ehkä paremmin sinne Iso-Roballe tai ehkä johonkin Ruotsissa sijaitsevaa Ikeaan. Mutta Vantaallahan me olimme. (Ja siksi jätin sen tässä postauksessa mainitsematta.) 

Rakkautta mökille, Nuotto!

Kommentoi