Kumpi sohva: uusi vai vanha?

Joku saattaa muistaa, kun kirjoitin keväällä unelmieni sohvasta, joka paljastuikin ihan mahdottomaksi hankinnaksi. Himoitsin sohvaa pitkään ja olin onnesta soikeana kun sain sen. Tavallaan rakastan sitä vieläkin, vaikken ole onnistunut makaamaan siinä mukavasti kahdeksan kuukauden aikana kuin kaksi kertaa. Kukaan ei kertonut minulle, että käsinojattomassa sohvassa ei kerta kaikkiaan voi maata. Siinä ei ole mitään, mihin nojata, ja tyynytkin liusuvat reunoilta alas. Koska käsinojaton sohva on nimensä mukaisesti käsinojaton, luoja paratkoon. (Asia, joka ei tullut minulle ollenkaan mieleen etukäteen.)

Mutta kaunis se on, perkele. Siksi siitä luopuminen onkin niin ärsyttävän vaikeaa.

Vanhempieni mökillä Pohjois-Karjalassa olisi kuitenkin sille korvaaja. Äitini verhoilema, isäni isän alun perin Askosta hankkima 50-60-lukulainen kaunistus seisoo lähes käyttämättömänä mökin nurkassa kuin kutsuen minua syliinsä. Jollen hakisi sitä sieltä, kipittäisi se todennäköisesti luokseni siroilla, kapenevilla vinoilla pikku jaloillaan. Sitten vaatettaisin sen uudelleen, koristaisin sen parilla pikku tyynyllä, täyttäisin sen vatsan vuodevaatteilla, painaisin vartaloni sitä vasten aina iltaisin ja kokisin täyttymyksen. Krhm. Tai siis niin, kohtelisin sitä kuten sohvaa kuuluukin.

Himoitsen tuota kaunotarta niin kovin. Mutta toisaalta minulla on jo kotona varsin kaunis sohva, jota sitäkin himoitsin aikoinaan. Entä jos tämänkin kohdalla käy niin, että luulen, että se on hyvä, mutta kun saan sen kotiin, se paljastuu käyttökelvottomaksi? Voinko enää luottaa yhteenkään sohvaan? Onko mikään enää kuten ennen? Voi hyvä luoja, näinkö sohvafobiat syntyvät?

En yksinkertaisesti tiedä, kumman valitsisin. Molemmat sohvat ovat kauniita. Molemmat toimivat myös vuodesohvana. Perintösohvassa on sisällä varastointitilaa, modernissa sohvassa ei. Vanhassa sohvassa on käsinojat, uudessa ei. Moderni sohva on hyvä sellaisenaan, vintagesohva täytyisi verhoilla uudelleen. 

Valintaa vaikeuttaa myös se, että asunnossa on jo 40-luvun radio (tai no, käytännössä se on tällä erää vielä ullakolla, mutta haen sen varmasti alas huomenna ensi viikolla ihan pian), 50-luvun tuolit ja sohvapöytä sekä 60-luvun liinavaatekaappi. Jos ne saavat kaverikseen vielä yhden vintagehuonekalun, muuttuuko asunto välittömästi tunkkaiseksi mummolaksi? Pitääkö minun alkaa ostaa kettukarkkeja ja Pectus-pastilleja? Toinen vaihtoehto sitten taas on pitää sliikki tanskalaissohva, joka näyttää upealta, mutta on kuin lautakasassa makaisi?

 

Kumpi, luoja paratkoon?

Tämä ei ole retorinen kysymys. Auttakaa. 

 

Lue myös:

 

Share

Kommentit

Minnea
Minnean muruja

Nykyinen! Perustelut: 1. Se on kauniimpi 2. Tuo toinenkaan sohva ei näytä sen mukavammalta makoiluun (kovat käsinojat).

Nuo sun eka kuvan tyylihän toimii moitteettomasti :D

Tiia Rantanen

Joo se on kieltämättä hyvä tyyli! Telkkarin katsominen vaan vähän vaikeaa...

Mä äänestän vanhaa Askoa! Verhoile se siten, että lopputulos ei ole mummola!

Tiia Rantanen

ELI MITEN

Pelkään hirveästi etten osaa valita oikeaa kangasta.

Valitse samanlainen harmaa kangas kuin nykyisessä. Ääni käsijonille! Tyyny siihen niin mukava nojata.

Vierailija (Ei varmistettu)

Vaihda niiden paikkoja, vaihtuuhan ne takaisin jos ei toimi. ;)

Tiia Rantanen

Siis määhän todellakin pitäisin molemmat, jos mulla olis tilaa. 

CougarWoman
CougarWoman

Täältä kanssa ääni retrosohvalle. Kettukarkit on sitäpaitsi hyviä! Mutta hyvä nainen koemakaa nyt tämä tapaus ensin...

Tiia Rantanen

Koemakasin (miksi toi kuulostaa yhtä perverssiltä kun väkisinmakaaminen?) sen kesällä kyllä! Enkä ainakaan muista sen olleen huono. Pohjois-Karjalaan on vähän pitkä matka vaan makoilemaan...

CougarWoman
CougarWoman

Haha, joo - mä naureskelin kauhistelin ihan samaa! :D 

Kettukarkitkunniaan (Ei varmistettu)

Ääni retrolle! Tyynyillä käsinojista saa mukavat ja mummolatyyli on paras. Kippo kettukarkkeja kainaloon ja verhoiluhommiin!

Perintösohvalle ääni. 

Tiia Rantanen

(Saatan olla kanssasi samaa mieltä.)

Emilia M

Perintösohvassakin on kovat käsinojat. Äänestän KOLMATTA sohvaa, ja erityishuomiohuomio käsi- ja selkänojiin ja kaikkiin nojattaviin osiin.

ps. etsin omaa sohvaani KOLME (3) vuotta, koska melkein kaikissa sohvissa on liian matala selkänoja.

Tiia Rantanen

Ei perhana mikä ehdotus! Täysin takavasemmalta! Ooh!

anumari
Mix Aina Minä

Kaikesta huolimatta tykkään uudesta enemmän. On se perkele kaunis! :D

saarah
visual diary

Ooh, tykkään MOLEMMISTA :) Mut ehkä perintösohva ja siihen joku moderni verhoilu ja uuden sohvan myynnillä tienaamillasi rahoilla voisit vaikka lennähtää Lissabonin lomalle <3

Tiia Rantanen

Esimerkiks! <3 

paulahelena
ALUAP

Sohvasta viis mutta kenen/mikä/mistä toi TAULU on?!?

Tiia Rantanen

Mun oma ihana ÄITI on kuule maalannut sen mulle tilauksesta! Eikö oo upea?

paulahelena
ALUAP

No mutta vau, miten taitava äiti!

Vierailija (Ei varmistettu)

Rakennuta uuteen sohvaan haluamasi käsinojat! Saat uniikin sohvan &lt;3

Tiia Rantanen

Vois oikeastaan rakennuttaa alusta asti koko sohvan. Lähdenpä tästä lottoamaan!

Paulita
Vähä hyvä

Mahtavaa tuotesijoittelua, että Isku mainostaa jutun yläpuolella harmaata Free-divaanisohvaa, jossa on käsinojat :) En anna kuitenkaan ääntäni sille, vaan retrolle. Verhoile se harmaaksi. 

Tiia Rantanen

Hahaha! Mulla taisi (ainakin nyt) olla siinä joku kuntoilumainos. Yrittääköhän se sanoa että "lopeta siinä sohvalla löhöily ja salille siitä"?

Pakko vielä sanoa, että on kyllä kotoisan näköinen asunto :)

Tiia Rantanen

Kiitos! Vähän kesken tuo sisustusprosessi vielä on, mutta olkoon.

Keinuhevonen (Ei varmistettu)

Minulla. On. Vastaus. KAIKKIIN. Ongelmiisi.

Ensin todettakoon että et ole yksin ja ongelmasi on todellinen. Mukavaa ja tyylikästä sohvaa on todella hankala löytää, ellei tyyliisi ja asunnon kokoosi sovi sellainen jättimäinen divaanimöhkäle. Molemmat sohvakandidaatit ovat todellisia kaunottaria! Kallistun itse vähän sille kannalle ettei retrosohvakaan olisi kovin mukava kovien käsinojien vuoksi. Lisäksi ellei äitisi aio verhoilla sitä uudestaan, verhoilu maksaa mansikoita! Siispä, yksi sana: rahi.

Itse en koskaan makaa sohvalla vaan löhöän mukavasti jalat rahin päällä. Rahin kuuluu olla tarpeeksi iso jotta sille mahtuu kaverinkin jalat ja tarvittaessa tarjotin jossa leffaherkut ovat. Ehkäpä joku tyyliltään täysin erilainen väriläiskä tuomaan kontrastia harmaan sohvan kaveriksi? Joudut ehkä siirtämään kauniin sohvapöydän sivupöydäksi (tai lahjoittamaan sen minulle) mutta se on pieni hinta mukavuudesta!

Tiia Rantanen

Mulla on tuollainen vaaleanpunainen nahkapallero, mutta se ei ole kyllä ihan yhtä käytännöllinen kuin tarkoittamasi rahi. Otan neuvosi vastaan, suljen sen sydämeeni ja tarkastelen sitä. (Ja sohvapöytähän on muuten aivan liian korkea, mutta kun sekin on niin saatanan kaunis etten voi kuvitellakaan luopuvani siitä.)

Sarana (Ei varmistettu)

Sen sohvapöydän jalkoja voi ja kannattaa lyhentää. Se on turhan korkea tuohon tilaan ja jos lyhennät jalkoja (kuten minä tein) voit käyttää sitä rahina (kuten minä teen). Toimii :)

Tiia Rantanen

No niinpä muuten voikin, en ollut tullut edes ajatelleeksi. Vaikka toisaalta en taida uskaltaa kajota tuohon kaunokaiseen..

Kommentoi