Muistoja lapsuudesta: Otto-nalle

Muistoja lapsuudesta on juttusarja, jossa käsitellään 80- ja 90-luvuilta tuttuja kulttuuriklassikoita, joita muksuna kulutettiin. Tällä kertaa käsittelyssä on Otto-nallesta kertovan kirjasarjan ensimmäinen osa: Otto-nalle retkeilee (1984). Otto-nalle retkeilee on elämänmakuinen kasvutarina, jännitysteos pehmolelusta, joka nököttää vuoroin kiven reunalla, puun oksalla tai mihin ikinä nyt täytetyn lelun saa juntattua.

En muista tarkkaan, miten tarina menee, mutta voin hyvin elvyttää tarinan ottamieni kuvien perusteella, jotta te lukijatkin voisitte nauttia seikkailusta. Kas näin siinä kävi:

Otto on kotoisin yksinkertaisesta ajasta, jolloin lapsilla ei ollut edes omia iPadeja ja kylällä liikuttiin paikasta toiseen vesiteitse. Eräänä päivänä Otto lähtee rimpsalle, ja risteilijän baarissa muutaman nautittuaan hän päättää iskeä laivaseuraa menemällä keulaan esittämään klassista Titanic-kohtausta. Laivalla ei ole ainuttakaan mirkkua, joka tajuaisi Oton kulttuurireferenssiä (ehkä siksi, ettei elokuva ole vielä vuonna 1984 ilmestynyt), joten hän masentuu ja ratkeaa ryyppäämään ihan tosissaan.

 

Ilman sussua jäänyt epätoivoinen Otto heittäytyy dramaattisesti lumpeiden peittämään suohon. Traaginen tapaus herättää niin valtavasti huomiota, että Nick Cave ja Kylie Minogue tekevät siitä kaksitoista vuotta myöhemmin musiikkivideon. Se menestyy valtavan hyvin. 

 

Huonovointinen Otto antaa ylen Tammerkoskeen. Ohikulkija pitää Otolle puhuttelun, mutta tämä on niin naamat, että luulee puhuttelijan olevan pöllö. 

 

Otolla katkeaa filmi, ja hän herää päänsärkyyn ulkorappusilta. Hetken silmiä hierottuaan Otto tajuaa olevansa oman kotinsa kynnyksellä, ja hän huokaisee helpotuksesta. Ainakaan hän ei herännyt minkään järkyttävän pehmopupun syleilystä. Mutta sitten hän muistaa – voi saatana! Avaimet ovat hukassa, eikä Otto pääse sisälle. Onneksi ulkona on kaunis päivä.

 

Sen pituinen se. 

 

No, okei. Ei siinä ihan noin tainnut käydä. Mutta sen siitä saa, jos kirja perustuu valokuviin pehmolelusta eri paikoissa. Lama-aikaan tämä tosin meni kuin kuumille kiville. (Toim. huom. Myöhemmin kirjoihin käsikirjoitettiin ripaus romantiikkaa, kun Otto-nalle sai itselleen kaverin. Ulla-nalle taisi tosin olla melkoinen pissis: se muun muassa houkutteli Oton ostarille, jossa nallet laskivat mäkeä liukurappusten kaidetta pitkin ja hieroivat itseään ostettaviin tavaroihin ja rikkoivat niitä. En tiedä, miten kirjasarja päättyi, mutta toivottavasti Otto pääsi lopulta parempiin piireihin.)

 

Lue myös: 

 

Share

Kommentit

Ceeelia (Ei varmistettu)

Oi otto-nalle <3 Legendaarisinta noissa kirjoissa on mun mielestä ne kasetit "Kivi oikealla, kivi vasemmalla, varokaa kivi edessä!"

Tiia Rantanen

Haha! Itse en muista että mulla olisi ollut mitään kasettia. Todellinen lama-aika, kun ei edes c-kasettia saatu...

Mahtava versio! Kai sä luet tätä juuri näin kummilapsille?

Tiia Rantanen

Nyt osuit arkaan paikkaan, koska mulla ei ole yhtään kummilasta. :/

Random lapsille voin kyllä lukea!

Oi sentään, pahoittelut! Mutta voisithan sä lukea satuja esim. kirjastossa lapsille? Luotan että sun valikoimista löytyy muitakin hyviä ja kasvattavia lastenkirjoja.

Joku tyyppi (Ei varmistettu)

Kirjoitetaankohan lastenkirjat nykyäänkin caps lock päällä?

smagardi
astu harhaan

Eikä, miten olenkaan voinut unohtaa Otto-nallen! :<<

Tiia Rantanen

Haluaisin sellaisen fyysisen nallen muuten. Se on tosi söpö - ja sitten voisin sen avulla toteuttaa näitä tällaisia omia versioitani. Ensimmäinen osa olisi vaikk Otto-nalle Tallinnan risteilyllä.

Aave (Ei varmistettu)

Hitto, just olin vanhemmilla käymässä ja siellä oli siskonlapsilla Otto-nallet luvussa. Näyttivät iskevän edelleen. Ja onhan tuo aika sympaattisen oloinen kaveri, tuommoinen vähän melankoliaan taipuva, hiljainen nalle.

Tiia Rantanen

Totta! Tosin sillä on vain yksi ilme. Mutta niin on Keanu Reevesilläkin ja sekin on menestynyt ihan hyvin. 

Tiiteli (Ei varmistettu)

Nauroin ratketakseni uudelleensovituksellesi. Tuli oikeaan saumaan sydänsurujen keskellä.

Kommentoi