Remonttipäiväkirjat (kun mieli murenee), osa I

Ostin alkuvuodesta asunnon ja ryhdyin remontoimaan sitä tänä kesänä. Kämppään tulee uusi keittiö, uusi vessa, uusi suihku, uusi kaapisto ja uudet huonekalut. Lisäksi vanha parketti hiotaan ja maalataan valkoiseksi, ja seinään lätkäistään tietenkin uudet maalit. (Lue: kämpästä tapellaan, raivotaan ja huudetaan. Lisäksi siihen menetetään hermot, kaikki rahat sekä tietenkin joka ikinen vapaahetki.) Tällä tavalla remontti (ja mielen mureneminen) etenee:

Päivä 1: Alkaisipa se remontti jo.

Päivä 2: Ei saatana - nytkö se jo alkoi? Kaikki käy niin nopeasti!

Päivä 3: Vitsit. Remontoiminen onkin paljon helpompaa kuin luulin. Itse asiassa tämähän on ihan mukavaa!

Päivä 4: Saatana miten vaikeaa tämä on. En yletä mihinkään eikä minulla ole varaa mihinkään. En pysty, en osaa, en halua, en jaksa. Saatana. 

Päivä 5: Remontointiin ei muuten menekään niin kauheasti rahaa kuin kaikki varoittelivat. Yllättävän halpaa itse asiassa. 

Päivä 6: No niin saatana. Kaikki rahat ovat menneet. Loppukesä syödään sitten sormia ja pieniä kiviä. Ankeuden kesä 2016, tästä jää kivat muistot.

Päivä 7: Valmistuupa tämä nopeasti. En ymmärrä, mitä kaikki valittavat. Remontti tulee kyllä tehtyä, kun tekee vaan!

Päivä 8: Ei saatana, tämä ei valmistu koskaan. Ei koskaan. Saatana. 

Päivä 9: Vitsit, onneksi huomenna alkaa loma! Saa vähän levätä. 

Päivä 10: Voi saatanan saatana, enhän minä remontista mitään lomaa saa. Ikinä.

Päivä 11: Onneksi on tuo poikaystävä, joka auttaa. En tiedä, mitä tekisin ilman sitä!

Päivä 12: Minä tapan kyllä tuon poikaystävän, saatana sentään. Paloittelen sen ja käärin noihin remonttimuoveihin ja sitten muuraan sen seinään, saatana. 

Päivä 13: Ensimmäisen huoneen seinät ja lattiat maalattu. Tämä näyttää upealta!

Päivä 14: Ei saatana. Seinä on ihan läikikäs ja lattia valkoisen sijaan keltainen. Näyttää ihan paskalta. En ala. 

Päivä 15: Ei paljon kuntosalilla tarvitse käydä - remontointi on tehokasta treeniä! 

Päivä 16: Voi saatana. Pääsisinpä kuntosalille. 

Päivä 17: Kyllä tämä tästä valmistuu. Kaikki on sen arvoista sitten, kun kämppä on valmis. 

Päivä 18: Kävin kaljalla kaverini kanssa. Se kehtasi "lohduttaa" sanomalla, että kaikki on sen arvoista sitten, kun kämppä on valmis. Saatanan ääliö. Tapan ja paloittelen senkin niihin remonttimuoveihin.

Päivä 19: Onneksi on paljon osaavia ammattilaisia mukana - loistava sähkäri, mukava remonttimies ja kunnon putkari. 

Päivä 20: Ei saatana mitä tampioita nuo ovat kaikki tyynni. Sähkäri on täysi tunari, remppamies läpeensä mulkku ja putkari ihan paska. Pärjäisin paremmin yksin. 

Päivä 21: Miten minun muka pitäisi yksin pärjätä saatana?


....tähän mennessä ollaan korkeintaan puolivälissä. Yay for me. 

Share

Kommentit

Suvihoo (Ei varmistettu) http://www.festivus.fi/

hahahah tutulta kuulostaa!! Tuollainenhan se on meidän kesäloma ollut..kuntosalit on jääneet kauas taa ja rahat mennyttä, mutta mielenterveydestä onneksi toistaiseksi rippeet jäljellä. Yksin en moista hommaa sais tehtyä kuuna päivänä! P.s. rakastan meidän uutta hiottua ja valkoiseksi maalattua parkettilattiaa.

Tiia Rantanen

Määkin rakastan meidän lattiaa! Se on paikoin kellertävä ja epätasainen, mutta mun mielestä se on ihana juuri sellaisena. 

AnninaW (Ei varmistettu)

Allekirjoitan kaiken 200%. Me erehdyttiin tekemään kerrostalokolmioon täysremontti tammikuusta kesäkuuhun ja nyt remontin tarpeessa ovat myös hermot. Remontissa purettiin koko kylppäri ja tuplattiin sen koko, siirrettiin keittiö toiseen huoneeseen, purettiin kaikki väliseinät ja rakennettiin ne uudestaaan uusien samalla kaikki sähköt, kangastettiin, tasoitettiin ja maalattiin jokainen seinä ja katto ja korjattiin, hiottiin ja lakattiin vanha parketti. Samalla suunniteltiin nyt 16.7. pidettyjä häitä. Nyt sekä remontista että samaan aikaan valmistelluista häistä selvinneenä voin vain toivottaa pitkää pinnaa ja paljon tsemppiä. Remonttikin loppuu joskus! :)

Tiia Rantanen

Ei saatana! Tulee hiki ja lihasten kolotus jo tätä lukiessa. Sää oot mun idoli!

Torey
Näissä neliöissä

Aika pariskunta! :D

Kiti
Katso tarkemmin

Hahaa. :D Kuulostaa niin tutulta. Meidän keittiöremontista on jo kolme vuotta aikaa mutta aika ei ole vieläkään kullannut muistoja.

Meillä on pieni kaksio, joten remontin ajaksi kaikki keittiön tavarat piti tunkea olohuoneeseen. Tavaran keskelle jäi pieni käytävä jota pitkin pääsi sohvalle.

Miehen selkä paukahti uutta jääkaappia kantaessa, joten se vietti kaksi viikkoa juurikin siellä sohvalla.

Koska keittiötä ei voinut remontin aikana käyttää, syötiin monta viikkoa pitsaa ja hampurilaisia. Vannoin, että remontin jälkeen arvostaisin kunnon ruokaa ja omassa keittiössä kokkailua niin paljon, etten enää koskaan söisi roskaruokaa. Noh.....

Mutta kyllä se oli kaiken vaivan arvoista. Ja monen vuoden jälkeen muistoille voi jo melkein nauraa. Melkein.

Kovasti tsemppiä remonttiin!

Tiia Rantanen

Voi jeesus saatana sentään. Sun teksti on pelottava.

Me jouduttiin muuttamaan pikku asunnosta väliaikaiskämppään (=lisää rahanmenoa), mutta koska kaikki tavarat eivät mahtuneet ullakkokomeroon, survoimme suihkun ja vessan (jotka remontoitiin ensin) täyteen sälää. Remontin aikana vessassa voi käydä (paloitteluun ja käärimiseen tarkoitettujen) muovien takana, ilman ovea, konjakkivalikoiman ja randomin pöytälaatikkosälän keskellä. 

Olen laskenut syöneeni yhden viikon aikana neljä burgeria ja kolme pitsaa (vaikken edes tykkää pitsasta). Saisipa Woltista kanta-asiakaspisteitä.

Kerron kolmen vuoden kuluttua, miltä tuntuu....

Saranda
Tyhjä ajatus

Jätti-iso peukutus sinulle ja kaikille muille jotka ryhtyy noin isoon prokkikseen!! Musta ei varmaan ois siihen! :D

Iidakoo
Linnunpönttö

Oh yes, mä niiiiin samaistun tähän! Kipuilen itse juuri pikku keittiöremontin kanssa, jossa kummasti on revitty auki sekä seinät että lattia...

Lisäisin listaan vielä epätoivoiset "tää ei ikinä valmistu ja rahat loppuu kesken"-työmaaitkut, sellaisten työvaiheiden järjestyksestä kilpaa huutaminen joiden järjestyksellä ei ole väliä, raksalla salaa dokailevat työmiehet ja oman väsymyyden aiheuttamat älyttömät mokat (kuten imurin varren unohtaminen jo liimatun työtason alle).

Hui! Mä en tie uskallanko edes avata sanaista arkkuani :D

Ollaan ostamassa uutta kämppää ja koska sellaista tosi hyvää ei ole vielä näkynyt ollaan ihan vakavissaan mietitty, että jos sitten kuitenkin ostettaisiin sellainen remppakohde. Saisi varmasti sellasen mistä tykkää (esim. keittiö) ja ei kai se niin kauhean kalliiksikaan voi tulla? Eihän?  Onko kellään kokemusta siitä, että jos ostaa 70-80 neliöisen asunnon ja remppaa siitä käytännössä kaiken (keittön, seinät, lattiat ja ehkä myös kylppärin) että kuinka paljon siihen kannattaa varata aikaa ja rahaa? Ja siis nimimerkillä: suurimpaan osaan hommista on palkattava ammattilaiset, sillä osaan just ja just maalata. 

Tiia Rantanen

Siis tavallaanhan remontointi on just parasta, koska silloin asunnosta saa juuri haluamansa. Mutta NIIN KAMALAA silti. En oo mikään ammattilainen, mutta tällä mun täysin kököllä epätietämyksellä varaisin 2-3kk ja 10 000-20 000 euroa. Saahan siihen varmaan uppoamaan vaikka sata tonnia...

Kommentoi