Ladataan...

 

Lilyn toimitus kysyi tiistaina (Vitmistä inspiroituneena), mitä osaat tehdä hyvin. Well, since you asked...

  • Olen aivan ilmiömäisen hyvä istumaan perseelläni ja katsomaan HIMYMin kaikki kahdeksan tuotantokautta putkeen.
  • Olen uskomattoman hyvä välittämään tunteita kulmakarvojen avulla. Tämä taito minulla on ollut jo lapsesta asti, ja olen huomannut, että ainakin toisella siskoistani on se myös.
  • Olen järkyttävän hyvä löytämään kaupungin tarjousskumpat. Ja tietenkin juomaan niitä.
  • Olen hyvä matkimaan erilaisia aksentteja englanniksi. Parhaiten luonnistuvat englantia puhuva ranskalainen, ruotsalainen ja venäläinen. Opiskelen parhaillaan espanjalaista enkkuaksenttia. Saksalais-/itävaltalaishenkinen Schwarzenegger-imitaatio onnistuu muutamissa lyhyissä lauseissa kuten "Get down!"
  • Olisin tosi hyvä rumpali, jos osaisin soittaa rumpuja. Vitsi, miten hyvä olisinkaan.
  • Olen todella hyvä levittelemään ohuehkon hunnun tavaroitani pitkin asuntoa. Pari viikkoa sitten meillä käynyt espanjalaisvieras ihmetteli ääneen, missä kaikki poikaystäväni tavarat ovat. Sanoin, että se ei tarvitse mitään, kun sillä on minut.
  • Olen valtavan hyvä nappaamaan viheltelystä kiinni. Aina, kun joku viheltelee, minun on myös pakko ryhtyä vislailemaan. Yleensä jotain toista biisiä, ja niin ärsyttävästi, että toisen on pakko lopettaa tai liittyä minun viheltelyveisuuni.

Missä te olette hyviä?

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Huomio: penaali tarkoittaa tämän blogikirjoituksen yhteydessä ainoastaan kynäkoteloa. Kirjoittaja ei vastaa termin soveltamisesta. 

Minulla oli eilen tämän syksyn ensimmäinen opiskelupäivä. Sunnuntai-iltana reppua pakatessani tulin siihen tulokseen, että minun on pakko ostaa uusi penaali. 

 

Näet varmaan, että penaalissani on kuva Nalle Puhista. Se kertonee minusta sen, että olen tarpeeksi vanha tykkäämään avoimen retrosti lastenohjelma-paraphernaliasta, mutta tarpeeksi nuori, että se on vielä coolia (14-vuotias). Nallepenaali (täysin tahaton sananmuunnos, ei tule toistumaan) kertoo minusta toisaalta myös sen, että olen laiska, sillä 16 vuotta myöhemmin minulla on edelleen sama, reikäinen nallepenaali (hups).

No, eilen lähdin sitten koulupäivän päätteeksi penaaliostoksille. "Helppo nakki", ajattelin, "minähän en ole penaalimielessä kovin nirso". Tai niin minä luulin. Tiesitkö, että rimpula kangaspenaali saattaa maksaa 8 euroa? Eikä penaalien go to -paikka olekaan enää välttämättä Tiimari? Täti hämmästelee.

Penaalivalikoima oli kaikkialla niin luokattoman surkea, että etsin penaalia Helsingin keskustassa kaksi tuntia. Kyllä, näin ovat muuttuneet meidän aikojemme penaalit. En voinut ostaa Angry Birds -penaalia, koska Angry Birds. Enkä Spidermanpenaalia, koska 30-vuotias. Enkä vaaleanpunaista karvapenaalia, koska minulla on jo ollut sellainen (ja koska 30-vuotias). Ja yhtäkkiä penaalivalinnasta tulikin astetta vaikeampi, sillä siitä kehkeytyi taas uusi tapa lokeroida ihmisiä:

Marimekon pussukkapenaalin omistaja on suomalaista designia arvostava tyttö, jolla ei ole varaa suomalaiseen designiin muun kuin penaalien, keittiöpyyhkeiden tai jääkaappimagneettien muodossa. Tai kuka tahansa 80-luvulla syntynyt.

Urheiluaiheisen penaalin omistaja on printtipaitoihin pukeutuva 8-vuotias poika tai joku, joka ei ole ostanut penaaliaan itse. Se on saanut sen joltain tai voittanut sen omakotiyhdistyksen pikkujoulujen arpajaisista (niistä, joissa minä voitin markiisinpesunestettä - markiisinpesunestettä, mitä se edes on? - ja Scorpiota. For men).

Peltikotelopenaalin omistaja on kotelon kuvioinnista riippuen teini-ikäinen tyttö (Hello Kitty -kuviointi) tai viileä graafikkohipsteri (kuvioimaton peltirasia) tai villeihin 60-luvun kuoseihin pukeutuva hippityttö (vanha kahvipurkki, ompelurasia tai sikarilaatikko penaalina, ks. myös Marimekon pussukkapenaali). 

Puukotelopenaalin omistaja opiskelee arkkitehdiksi ja on superjärjestelmällinen. Se on varmaan myöskin veistänyt sen laatikon ihan itse. "Vau".

Whatever-penaalin omistaja on mitä todennäköisimmin insinööri, jolle penaali on vain välttämätön pakko kynien säilyttämistä varten ja joka mielellään kantaisi lyijärinsä vaikka Alepan kassissa, jos se olisi yhtään kätevämpää. Sen penaalissa saattaa huomaamatta lukea jotakin noloa kuten Unicorns Are The Best tai Bitch Be Slappin'. Sillä voisi olla myös tällainen robottipenaali (Tiimarista), jonka minäkin ostin (jossa lukee I Love Computer Games): 

Se siitä. Tämän enempää penaaliasiaa minulla ei ole.

(Kuinka moni pelasi sananmuunnosbingoa tätä lukiessaan? Ai. No lue uusiksi?)

Share
Ladataan...

Ladataan...

 

Hyvää 30-vuotissynttäriä minulle (ja 1-vuotissyntymäpäivän lähimaastoa Kustaalle)! Kirjoitin viime vuonna synttärinäni (ja neljännessä Lily-postauksessani ever) siitä, että isi on huippu. Tänä vuonna toistan itseäni, nimittäin katsokaa, mitä sain häneltä lahjaksi:

Kehystetyn The New Yorker -lehden kannen vuodelta 1976, jonka isäni kertoi nyysineensä nimeltämainitsemattoman kunnan kaupunginkirjastosta vuosia ennen syntymääni. Ilmainen lahja, ehkä. Kallisarvoinen lahja, takuulla.

Kiitos isä! Ja äiti! Te olette huippuja!

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Sain Sunday Blondie -Hannalta ystäväkirjahaasteen viime viikolla. Olen joskus überlaiska täyttelemään näitä, sillä ne ovat monesti huipputyöläitä ja niin pitkiä, ettei niitä tahdo oikein edes jaksaa lukea. Tämä oli onneksi kuitenkin mukavan kompakti, joten täältä pesee:

1. Minkälainen olit 18-vuotiaana?
Hmm. No, 18-vuotias. Olin pettynyt, koska olin kuvitellut, että kaikki käyttävät 18-vuotiaina (=aikuisena) jakkupukuja. Itsehän otin jakkupukuihin varaslähdön jo 12-vuotiaana ja pukeuduin kuudennen luokan kevätjuhlaan Jackie Onassikseksi. Not kidding.

2. Mitä olet oppinut itsestäsi ja elämästä menneiden vuosien aikana?
Huh, melkoinen kysymys. Nyt on paineet, että tähän pitäisi kirjoittaa joku syvällinen oivallus ja opettaa muillekin jotain, mutten pysty (em. paineiden vuoksi), joten vastaan, että olen oppinut sen, että omaa kyynerpäätään on oikeasti ihan mahdotonta nuolaista.

3. Onko äiti aina oikeassa?
Kyllä se yleensä taitaa olla. Paitsi, jos sillä vaikka sattuisi olemaan asiakas, jonka kanssa se on eri mieltä. Nehän on yleensä oikeassa?

4. Lempi mietelauseesi? (Elokuvasta, kirjasta, laulun sanoista...mistä tahansa!)
Luulen, että mun all-time suosikkibiisi on Duran Duranin Rio (ensi viikolla tai tänään illalla saatan olla tosin eri mieltä). Olen aina tykännyt siinä olevasta lauseesta “It means so much to me, like a birthday or a pretty view”. Koska se on ihan älytön.

5. Voitko sanoa olevasi 100% tyytyväinen itseesi sellaisena kuin olet?
Hell no! Lähempänä 2 %. Mutta en kyllä anna sen häiritäkään. Ainakaan ylenmääräisesti.

6. Miten suhtaudut median ja yhteiskunnan luomiin ulkonäköpaineisiin?
V*tuttaa ja ankarasti. Toisaalta uskon, että luon ihan itse pahimmat demonini. Ei ole esimerkiksi kenenkään muun kuin itseni vika, että pelkään luonnonvesiä siksi, että uskon vakaasti törmääväni niissä ennen pitkää ruumiisiin. Sehän on jo ihan tilastollisestikin täysin ymmärrettävää (NOT).

7. Anna kolme syytä, miksi on ihan huippua olla nainen.
Öh, voin antaa vaikka biljardi syytä. Mutta top kolmoseen menevät pehmeä iho (lälläslää, pojat), luonnollinen ylivertaisuus (lälläslää, universumi) ja oikeus lällätellä vielä aikuisenakin. Booyah!

8. Miten piristät arkeasi?
Tähän pitäisi varmaan laittaa jotain että "joogaan, leivon raakasuklaakakkuja ja puristan itse mehua" mutta kyllä minä ostan pussillisen sipsejä, valtavat määrät vissyä ja tuijottelen sen hetken suosikkirealitya (olen myös heikkona kynsien lakkaukseen. En voi koskaan olla ilman kynsilakkaa, ja sen levittely on lempparipuuhiani). Tai vaihtoehtoisesti suukottelen kotisälliäni. Ehkä teen kaikkia yhtä aikaa.

9. Jos saisit halata juuri nyt jotakuta, ketä halaisit ja miksi?
Siskoni Emmin lapsia. Koska ne ovat ehkä siistein asia maailmassa. (Tällä hetkellä. Sitten kun ne kasvavat rasvatukkaisiksi, kiroileviksi teineiksi, jotka pukeutuvat vaatteisiin, joita en ymmärrä, on joku muu takuulla siistimpi.) Haluaisin myös aina halata ystäväni Sadun poikaystävää Mattia, koska sillä on maailman paras hali. Jos tapaamme Mattia tyttöporukalla, kilpailemme siitä, kuka saa ensimmäisen halin ja kenellä on tapaamisen jälkeen suurin halisaldo.

10. Anna minulle kolme elämänohjetta.
Olen uskomattoman epäpätevä jakamaan neuvoja yhtään kenellekään, enkä pidäkään ihmisten neuvomisesta läheskään yhtä paljoa kuin myötätuntoisesta jeesmieheilystä. ....mutta kyllä minultakin kaikesta huolimatta löytyy muutama pseudoviisauden sana.
Ole kiva. On paljon kivempaa, kun on kivempi. Oikeesti.
Puhu. Niin parisuhteessa, työssä kuin vieraiden ihmistenkin kanssa. Et koskaan tiedä, ketä saatat auttaa sanomisillasi - tai kuka voi auttaa sinua sanasi kuultuaan. Ajatukset muuttuvat asioiksi, kun ne päästää ulos.
Pidä huolta hyvästä ryhdistä ja istu niin vähän kuin mahdollista. 23-vuotiaana ensimmäiset oireet välilevyn rappeumasta saaneen sanaa kannattaa kuunnella.

P.S. Kuvassa olevan originellin ystäväkirjani sisäsivuilta löytyvää herkkää runoutta voi ihastella täällä

Itse haluan heittää haasteen Rimakauhua ja rahkapiirakkaa -Minnalle (anteeksi muuten, mulla on vieläkin vastaamatta sun yhteen haasteeseen!), Fitness Führer -FFFifille ja Pilkku otsassa -Laurellalle. Kysymykset kuuluvat näin:

1. Kerro itsestäsi jokin asia, jota emme blogisi perusteella ehkä vielä tiedä.

2. Kuvitellaan, että sinut tuomitaan vankilaan. Minkä rikoksen olet tehnyt?

3. Mihin tv-sarjaan olet koukussa ja miksi?

4. Millainen tietokoneen tai puhelimen taustakuva sinulla on ja miksi?

5. Mitä sinulla on aina jääkaapissa? Miksi?

6. Mikä kirja mielestäsi kaikkien pitäisi lukea ja miksi?

7. Kuka on suosikkihenkilösi maailmassa (perheenjäsen, puoliso, julkisuuden henkilö, kuvitteellinen hahmo.. kuka tahansa)?

8. Jos sinulla olisi nimikkodrinkki, mitä siihen tulisi ja miltä se maistuisi?

9. Mikä oli ensimmäinen ostamasi cd-levy (tai kasetti)?

10. Mikä on ihan ehdoton suosikkiblogisi Lilyssä ja miksi?

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...


Olen ollut vajaan viikon verran Tampereella vanhempieni, siskoni ja tämän perheen luona. Perheen pikku tyrannia (ja mailman ihaninta tyttöä) nyt jonkin aikaa vierestä seurattuani aloin miettiä, mitä tapahtuisi, jos aikuinenkin käyttäisi kolmevuotiaan argumentteja jokapäiväisessä elämässään?

Esim.

Paikallislehden mielipidegallupissa:
"Minusta 16-vuotiaillakin pitäisi olla äänioikeus."
"Miksi?"
"Nokun minä haluuuuun!"

Työpaikalla:
"Pomo, haluaisin keskustella kanssasi nyt siitä palkankorotuksesta."
"No, firman taloudellinen tilanne on kyllä melko huono, mutta ainahan keskustella voi. Millä perusteella mielestäsi ansaitset palkankorotuksen?"
"Minä ha-lu-an!!"

Lounastauolla:
"Ottaisin caesarsalaatin suklaakastikkeella."
"Hmm, meillä ei ole caesarsalaattia ollenkaan listalla – ja suklaakastikekin on loppu. Saisiko olla jotain muuta?"
"Minä HALUAN caesarsalaatin! Haluan haluan haluan. Aaaaaaaaaa!!!!"

Hississä:
"Menen kutoskerrokseen."
"Voin painaa nappia puolestasi. Itse jään vitosessa."
"EIIIIIIII!!! Minä halusin painaa sitä nappia! Minä halusin! MINÄ!"

Television keskusteluohjelmassa:
"Valtion talousarvioesitykseen lasketaan mukaan sote-uudistukseen tarkoitettu määräraha. Uudistus toteutetaan ensi vuoden alusta alkaen."
"Millä perusteella päätös uudistuksesta tehtiin?"
"Minä halusin. Minä haluan. Haluaaaaaaaan! Ha-lu-an! ÄITI!"

Muistathan höystää jokaisen haluamisen jalan polkemisella, maahan heittäytymisellä, päättömällä kirkumisella ja itkuraivareilla. Toimii.

Kuva: knowyourmeme.com

 

Share
Ladataan...

Pages