Ladataan...

Juuri tällaiset mukakauniit luonnonvedet ovat todellisuudessa pelottavia,
sillä ne suorastaan kuhisevat ruumiita. 

6. Vuonna 2003 pelkäsin jatkuvasti, että korkean kerrostalon katolta tai ikkunasta putoaa päähäni jokin raskas esine. Vaan odota - ei ihan mikä hyvänsä raskas esine, vaan jompikumpi seuraavista: alasin tai flyygeli. Siis mikä edes on alasin? Ja miksi jollakulla olisi sellainen kahdennessakymmenennessäseitsemännessä kerroksessa? Ja miksi se joku heivaisi sen sieltä alas? Juuri minun päähäni? En tiedä. Mutta periaatteessa niin voisi käydä. Kyllä voisi. 

5. Nykyään pelkään joskus pöntöllä jo istuessani, että olenkin epähuomiossa mennyt miestenvessaan. Koen velvollisuudekseni huomauttaa, että miestenvessassa oleminen ei ole minusta itsessään lainkaan pelottavaa. Pelottavaa on se, että vessaan on liian helppo jäädä odottelemaan sopivaa uloslivahdushetkeä vahingossa vaikka päiväkausiksi (ainakaan vessahätä ei yllätä). Kuvittele elokuva Cast Away, mutta miestenvessassa. Minä laihtuisin siellä kovasti, kasvattaisin parran ja askartelisin vessapaperirullasta itselleni kaverin. Sen nimi olisi "Lotus".

4. Toisinaan pelkään kuollakseni, että itsepalveluravintolassa kompastun tai horjahdan niin, että tarjottimeni levahtaa borsch-keittoineen kaikkineen ravintolan lattialle ja tietenkin minun päälleni. Tilanne on kamala, koska olen nähnyt liian monta amerikkalaista high school -elokuvaa, ja koska mitä sitä ihan oikeasti tekisi, jos vaatteet olisivat yltä päältä borsch-keitossa? Haisisi tosi pahalta koko päivän. Yhh.

3. Joskus millä tahansa kovalla pinnalla kävellessäni minut valtaa pelko siitä, että kaadun. Odottamatta. Pahasti. Suoraan naamalleni. Ihan tuosta vaan. Pelon tunne on hirveä, koska minulla on hampaat. Ja koska auts

2. Silloin tällöin kulkiessani oven läpi alan täysin järjenvastaisesti pelätä, että sormeni jäävät yhtäkkiä oven saranoiden väliin. Tämä on outoa, sillä käsilläni ei ole tapana heilahdella tahdottomasti oviaukkojen kohdalla. Mutta pelko on todellinen, koska mitä jos ne alkavatkin tehdä niin?

1. Viimeiseksi vaan ei vähäisimmäksi, kuten olen jo joskus ennenkin tunnustanut, pelkään kuollakseni ruumiita vedessä. Tämä on surkuhupaisa pelko, koska rakastan luonnonvesissä pelehtimistä, mutta jos niissä on mitään, mikä saattaa koskea minuun (levää, kaloja, lumpeita, heinää, muita ihmisiä, ruumiita), saan niin käsittämättömän paskahalvauksen että luonnon tasapaino järkkyy. Minulla on aina oltava luonnonvesissä kaveri, johon voin tarrautua kuin koala. Sellainen aikuisen ihmisen kokoinen vesikoala, joka pelkää ruumiita. 

 

Share

Ladataan...

Saisin kyllä oikeassa vankilassa heti turpaan, jos hymyilisin noin. 

Vaikka tänä viikonloppuna olisi kuinka kaunis ilma ulkona ja litroittain ilmaista samppanjaa tarjolla ja River Phoenix -lookalike pyytäisi minua kanssaan ulos ja lupaisi olla koko illan paidatta, en lähtisi. Sillä Orange is the New Blackin toinen tuotantokausi nassahtaa Netflixiin noin puolen tunnin kuluttua. 

Lokakuisesta työmatkastani New Yorkiin OITNB:n kuvauksiin tuntuu olevan ikuisuus. Tapasin sarjan näyttelijöitä ja odotin jo silloin toista tuotantokautta innostuksesta täristen. Voin muuten kertoa, että vanginvartija Sam Healya näyttelevä Michael J. Harney saisi mielellään tuudittaa minut uneen kauniisti resonoivalla äänellään vaikka joka ilta, Jason Biggs on yllättävän kuuma livenä (plus superhauska, tietty) ja Taryn Manning juuri niin pieni kuin voisi kuvitella. Ja Rediä näyttelevän Kate Mulgrew'n pelkkä läsnäolo on kunnioitusta herättävän ihailtavaa. 

Mutta nyt se on vihdoin täällä! Kaikki koneen ääreen koko kesäviikonlopuksi! Ulkoilma on yliarvostettua!

(Ai niin ja uusimmasta Trendistä voi lukea laatimani syyt (ja ihanat naiset), miksi sarjaa kannattaa katsoa.)

 

Share

Ladataan...

 

Mistä tietää, että kesä on todella alkanut? No siitä, että...

1. Olet onnistunut kuljettamaan nuppiasi sellaisissa paikoissa, että vapaavalintainen lintu on sihdannut sontansa tukkaasi. Näin tapahtuu yleensä mielellään silloin, kun on menossa esimerkiksi töihin tai treffeille. Eräänä kesänä lokki sonti ensin tukkaani ja sitten olkapäälleni (tietenkin hetkenä, kun mukanani ei ollut palaakaan paperia). Seurassani ollutta ystävää ällötti niin paljon, että hän lähti kotiin ja jätti minut yksin Esplanadille miettimään, että mitähän helvettiä tässä nyt pitäisi tehdä. Valitsin itkuraivarit.

2. Olet valvonut aamuun asti puhtaasti siitä syystä, että on niin uskomattoman valoisaa. Hyvä. Nauti, sillä joku negis-kaveri ehtii hyvin pian kertoa, että kohta se päivä kuule taas lyhenee. Nyt se taisin olla minä. 

3. Et pysty laskemaan, milloin viimeksi olit kokonaisen päivän juomatta ainuttakaan alkoholipitoista juomaa. 

4. Olet kastunut kesäsateessa, koska olet ollut niin optimisti (ja kesäorientoitunut), että olet lähtenyt kotoa uhkarohkeasti ilman sateenvarjoa. Hullu.

5. Olet jättänyt ainakin yhden kesäreissun tekemättä. Kesästä innostuu keväällä niin paljon, että tulee survoneeksi kaikki viikonloput täyteen pikku kesäreissuja esim. Tampereelle (arvostan), Kaustisille (krhm), Forssaan (wtf?) ja muihin ihaniin kesäkaupunkeihin. Todellisuudessa reissujen reaalifunktio on niiden suunnittelussa valkoviinilasin ääressä, sillä ethän sinä oikeasti saa lähdettyä minnekään. Paitsi viikoksi Barcelonaan. Se vie voiton Kaustisista. Yllättäen.

6. Facebook-, Instagram- ja Twitterfeedisi ovat täynnä auringonlasku- tai nousukuvia (ks. yllä), ja peukutat edelleen niitä kaikkia, koska onhan tää ny helmee.

 

Share