Ladataan...

Voidaanko puhua hetkinen massiivisesta nuorisoilmiöstä nimeltä LA Beat Beverly Hills 90210 ja siitä, miten käsittämättömän kuuma Luke Perry Jason Priestley 90-luvulla oli? (Team Brandon, muuten, ikuisesti.)

Äidyimme taannoin skumppaillassa kavereiden kanssa keskustelemaan tästä 90-luvun kulttisarjasta ja suorastaan hämmästyimme, miten hyvin osa meistä osasi ulkoa tunnarit, hahmojen nimet, niitä esittäneiden näyttelijöiden nimet, heidän suhdekoukeronsa ja katkaisuhoitonsa. Koska siis olihan se nyt hienoa aikaa: lappuhaalarit, jenkkikoulut, seksiä, huumeita, alkoholismia, machoilua ja Peach Pit.

Sitten muistimme, että oli myös sellainen upea asia kuin keskiviikkoillat ja Melrose Place: maailman siistein asuinkompleksi jonka keskellä oli uima-allas, seksiä, huumeita, alkoholismia, auto-onnettomuuksia, kuolleistanousemisia ja maailmankaikkeuden kieroutunein lääkäri Michael Mancini. (Niin ja siis Shooters oli siistein baari, jota ei koskaan ollut olemassa.)

Muttemme millään onnistuneet päättämään, kumpi sarjoista olikaan ykkönen. Joten eiköhän hoideta homma pois alta tässä ja nyt. 

Kumpi on sinun suosikkisi, Beverly Hills 90210 vai Melrose Place? 

(Ja jatkokysymys: kuka hahmoista olisit?)

(Itsehän olisin tietenkin Beverly Hillsin Andrea Zuckerman, koska se oli ainoa, kenellä oli silmälasit. Melrose Placesta olisin halunnut olla Amanda Woodward, koska se oli niin kuuma tai Jo Reynolds, koska se oli niin cool, mutta oikeasti olin ehkä enemmän Billy Campbell, sellainen ei-minkään-makuinen-tai-näköinen peruna.)

Lue myös:

 

Share

Ladataan...

Minulla on paha tapa katsoa joka ikinen tv-sarja ns. tuplana tuoppiin eli tauotta alusta loppuun. Siksi tämä internetintäyteinen nykyaika on kaltaiselleni ihmiselle uskomattoman tuhoisaa nautinnollista: sitä voi helposti maata kotona päiväkaupalla tuijotellen tietokoneen ruutua ja ymmärtämättä todellisesta maailmasta yhtään mitään. (Katsoin kerran työttömänä kaikki Breaking Badin jaksot viikossa. Jaksot ovat vajaan tunnin mittaisia ja niitä on 62. Tarvitseeko minun sanoa lisää?)

Viikonloppuna löysin Netflixistä uuden sarjan, joka on jäänyt minulta aiemmin huomaamatta: Marcella

Marcella on brittiläinen rikossarja, joka tempaisee koko lailla ensi hetkestä mukaansa. En uskalla sanoa siitä sanaakaan enempää, jotten pilaisi nautintoa muilta, mutta sanottakoon sen verran, etten ymmärrä yhtään, miksei tästä ole kohkattu missään. On meinaan ihan saatanan hyvä! (Lähtökohta on klassinen: jo poliisin hommat taakseen jättänyt tyyppi alkaa tutkia tapausta, joka liittyy hänen vuosia sitten tekemäänsä tutkintaan. Erona kliseisiin lähtökohtiin tässä on se, ettei poliisi ole mies eikä alkoholisoitunut, vaikkei sekään kieltämättä enää kovin uutta ole. Mutta hei - if it ain't broke...)

Ja tavallaan parasta on, että Marcellasta on tehty toistaiseksi vain yksi tuotantokausi. Se tarkoittaa sitä, että sen katsominen imee elämästäsi kestää todennäköisesti vain pari päivää. Siis kunnes seuraava tehdään.

Muita viime aikoina katsomiani suosikkisarjoja suoratoistopalveluista:

Rikos, trilleri

  • Stranger Things (Netflix)
  • The Fall (Netflix)
  • Jinx (HBO)
  • Jälkiä jättämättä (Netflix)

Draama

  • The Knick (HBO)
  • Masters of Sex (HBO)
  • Olive Kitteridge (HBO)
  • Nurse Jackie (HBO)

Komedia, kevyempi genre

  • Lovesick (Netflix)
  • Silicon Valley (HBO)
  • Jane the Virgin (Netflix)

Seuraavaksi kiinnostaa

  • Waterworld (HBO)
  • Mildred Pierce (HBO)
  • Black Mirror (Netflix)
  • River (Netflix)

 

Lue myös: 

 

(Kuva: kuvakaappaus/Netflix)

 

Share

Ladataan...

Parrakkaat metsämiehet ovat kuumaa kamaa. Ainakin jos valtamedioita on uskominen. Parta on pop, ja kuka tahansa itseään kunnioittava naimaikäinen hetero naishenkilö haluaa miehen, jonka leukaperiä sellainen koristaa. (Disclaimer: muista, että tämä koko blogi on yksi iso vitsi.)

Minunkin poikaystävälläni on parta. Ehkä siksi olenkin oppinut parrakkaan miehen kanssa asumisesta muutaman asian, joita kukaan ei muistanut kertoa minulle aiemmin. Nyt kerron ne. Asiat, joita kukaan ei koskaan lausu ääneen

  • Partakarvat muistuttavat yllättävän paljon häpykarvoja
  • Niitä ei melkein huomaa, kunnes yhtäkkiä ei huomaakaan mitään muuta
  • Asunto näyttää siltä, että siellä olisi tanssittu alasti ja hinkattu häpykarvoja toisiinsa niin kovasti, että niitä on rapissut joka paikkaan (tosin en tässä suinkaan väitä, etteikö niinkin olisi voinut tapahtua, krhm)
  • Häpykarvan näköiset karvat eivät ole kovin kivoja tyynyllä
  • Eivätkä paistinpannussa
  • Tai lavuaarin reunalla

 

Että ei mulla sitten muuta.

 

Lue myös:

 

Share

Ladataan...

Superbloggaaja, idolini, ystäväni Juliaihminen julkaisi tällä viikolla blogissaan näköjään minun ajatuksiani nillittämällä retuperällään olevasta kielenhuollosta. Julian suosikkiriesa on turha sanaväli ja sen mukana väliviivan väärinkäyttö (Rainbow-vissy vs. Rainbow -vissy  jne). Molemmat asioita, jotka saavat myös oman verenpaineeni nousemaan. 

Mielestäni on kuitenkin olemassa jotakin vielä hirveämpää, ja siitä joutuu kärsimään erityisesti joulun tienoilla, koska alennusmyynnit vaanivat lähes jokaisen nurkan takana. Ja se on tämä:

-40 % alennus

Ja mikäs siinä sitten vituttaa? No minäpä kerron.

Alennus ei voi olla miinusmerkkinen. Alennus voidaan mitata prosenteissa, jolloin tuotteen hinnassa on neljänkymmenen prosentin alennus. Tai sitten voidaan sanoa, että kaupan kaikki tuotteet ovat miinus neljäkymmentä prosenttia. Mutta ei voi olla sellaista asiaa kuin miinus neljänkymmenen prosentin alennus

MIC DROP.

 

Lue myös:

Share

Ladataan...

Se on täällä. Joulukuu! Kuukausi, jolloin paskainen hiekka valkea lumi peittää maan ja ihminen on toiselle entistäkin vittumaisempi hyvä. Jolloin ihmeitä odotetaan turhaan tapahtuu ja luonto panee meitä halvalla parastaan.

Aika, jolloin muistetaan lähimmäistä tönimällä sitä kassajonossa rakkaudella ja lämmöllä, ja jolloin keskitytään siihen, mikä on perseestä kaunista. 

Joulukuu, kausi, jolloin rahalla ei saa vittu mitään ole merkitystä ja ahneus rakkaus kukoistaa. Kun lapset rääkyvät ja kinuavat muovista sälää silmät kimaltaen odottavat joulun saapumista, ja ihmisten sydämet ovat tyhjää täynnä. 

 
Mutta onneksi on sentään snäppijoulukalenteri - ajanhukkaa jokaiselle päivälle.
snapchat: @tiiamarietta.

 

Lue myös:

Share

Pages