Ladataan...

Nuoren miehen kanssa eläessä oppii päivittäin paljon uutta. Vanhankin miehen kanssa oppii varmasti paljon uutta, mutta ei ehkä mitään, mikä liittyy niin kiinteästi youtube-videoihin kuin nuoren miehen kanssa.

Eilen kävimme ennen romanttista carbonaraillallista seuraavanlaisen "keskustelun":

(pientä fyysistä kisailua)

Mies: (leikkisästi) Ai! Mun olkapää! Ai mun olkapää! Ai ai ai ai! (nauraa)

Minä: (syvä hiljaisuus) ?

Mies: Siis eksä oo nähny sitä youtubevideoo? Se on ihan legendaarinen!! (Tässä kohtaa voitte tarkistaa täältä, mitä mieltä olen sanan legendaarinen käytöstä.)

Minä: (syvä hiljaisuus)

Mies alkaa tohista hulluna tietokoneella, ja youtubevideo, jonka hän minulle näyttää, on seuraava:

 

 

Minä: (syvä hiljaisuus)

 

Share

Ladataan...

Lilyn toimitus kirjoitti jutun nimeltä 18 asiaa, jotka olemme oppineet aikuisena.

Kyllä. Aikuisuus on ihanaa. 

Mieleeni tupsahti kuitenkin useita asioita, jotka ovat aikuisuudessakin pikkuisen hanurista, vaikkei niin pitänyt olla.

Tällä ei ole muuten mitään tekemistä kolmenkympin kriisin kanssa.

Aaaaaanyway, tää menee näin:

TV on edelleen paha. Aikuisenakin on vielä huono omatunto, kun katsoo telkkaria heti aamusta (vaikka ohjelma olisikin uutislähetys). Äiti lienee onnistunut kasvatustyössään.

Pelko ei helpotakaan. Pelkäsin pikkutyttönä hirveästi vettä. Tai en niinkään vettä, vaan ruumiita, joita siellä lilluu. Kyllä, luit oikein. Asiaan sen kummemmin paneutumatta pelkään niitä edelleen, vaikka järjettömien, irrationaalisten pelkojen piti helpottaa, kun kasvaa isoksi. NOT.

Reality bites. Laskujen maksaminen oikeasti ei ole yhtään niin kivaa kuin leikisti. Minulla oli pentuna tapana leikkiä sihteeriä, joka kantelee lasku- ja paperipinoja sekä mieletöntä kasaa kuulakärkikyniä mukanaan. Halusin valmistella asiakirjoja, ottaa soittopyyntöjä kuvitteellisen johtajan (varmaan joku mies) puolesta vastaan ja ennen kaikkea maksaa laskuja. Solo-maksuautomaatti oli pyyteettömän ihailuni ja märkien unieni kohde.

Omien lupausten pettäminen. En ole koskaan syönyt jätskiä päivän jokaisella aterialla, vaikka lapsena usein uhkasin niin ("sit ku mää oon aikuinen ni ainaki varmana meen joka päivä särkänniemeen" etc).

Toisaalta taas on ihanaa ottaa drinkki pikkuisen liian aikaisin päivällä tai hieman liian keskellä viikkoa - just because you can. Koska olet aikuinen, eikä kukaan kiellä. Tässä kohtaa on toki kehotettava varovaisuuteen: leikkisästi liian aikainen gin tonic voi äkkiä vaihtua aamupala-viinitonkaksi just because you can, eikä sitten ole enää kenelläkään mukavaa.

Äh. Oikeasti just because you can tekee tästä kaikesta sen arvoista. 

Bring it on, 30!

 

Kuva on omani, Brooklyn Botanical Garden, New York.

Share

Ladataan...

Joku varmaan klikkasi otsikkoa, sillä ajatteli saavansa lukea pikkutuhman tarinan seksuaalisesta kanssakäymisistä kahden nuoren, notkean ja hyvännäköisen ystävyksen välillä.

No, siitä ei ole nyt ollenkaan kyse. (Pervot!)

Kirjoitan ihmisistä, jollaiset jokaisella naisella tulisi olla ystäväpiirissään. Myös minulla. Ilmoittautua saa! Vaikka heti!

1. Lääkäri. Lääkärikaveri kirjoittaa sairaslomaa silloin, kun on tarvis. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että lääkäriystävä vastaa heti, kiireistään huolimatta, tekstareihin ja sähköposteihin, jotka ovat muotoa "Mikä tämä tämmöinen näppylä oikein on? Ks. kuvaliitteet" ja "Kuolenko mää nyt?"

2. Kampaaja. Tämä on ihmisille (kuten minä), joilla ei ole sitä ah niin ihanaa luottokampaajaa. Kampaajaystävä voi vähintään paikata tarjouspartureiden tekemät virheet. (Entinen pomoni kertoi kampaajaystävänsä tekevän värjäystyöt hänelle öisin. Viinilasin kera. Huvin ja hyödyn täydellinen kombo!)

3. Taksikuski. Taksikuskifrendi on kovassa huudossa pikkujouluaikaan ja silloin, kun ei oikeasti jaksa kävellä enää metriäkään. Tosi hyvä taksikuskiystävä antaisi kyydin ilmaiseksi, mutta kyytiä tarvitseva kaveri on kyllä yleensä valmis maksamaan. (Ainoa, mikä tässä mättää, on se, etten ymmärrä miten taksikuskin kanssa voi olla ystävä. Senhän pitää olla aina töissä, silloin kun minä olen ystävieni kanssa ulkona.)

4. Kokki. Kaverikokki on hyvä olla, mutta lienee vielä parempi, jos sellaisen kanssa pääsee ihan ihmissuhteeseen. Hyvästi nakit ja kalapuikot - tervetuloa coq au vin ja tiramisu! (Kaverikokkihan muuten tietysti mielellään hoitaa cateringin myös kaikkiin tärkeisiin perhetapahtumiin.) Tämän voisi halutessaan vaihtaa myös ravintolapäällikköön, jos tykkää saada pöydän aina silloin kun haluaa, tai baarimikkoon, jos ravinto on pääasiassa nestemäistä.

5. Portsari. Ei enää ikinä tarvitse jonottaa! Siis ainakaan siihen baariin, jossa portsarikamu on töissä. Lähiökuppilaan. Hmm. No, ehkä se tekee keikkaa aina just siellä, minne minä haluan mennä? Joo. Siis keikkaileva portsari.

6. Hieroja/kynsihoitaja/kasvohoitaja/intiimisokeroija. Olisi liikaa vaadittu, jos kaikilla olisi jokainen edellisistä. Yhden näistä saisi kuitenkin valita. Se hoitaisi hommat puoleen hintaan tai jotain, ihan milloin haluat ja vieläpä helvetin hyvin. Koska se on sinun kaverisi.

+1. Asianajaja. En ole ikinä tarvinnut sellaista, mutta jos niin ikinä kävisi, olisi varmaan ihan hyvä, että olisi sellainen kaverina. 

Vastapalveluksena kaverille voin tehdä jotain, mitä sosionomi ja toimittajaopiskelija osaa. Esimerkiksi kuunnella henkilökohtaisia huolia ja sitten kirjoittaa niistä jutun. Ilmoittautumiset kommenttiboksiin, kiitos. Kuvan olen piirtänyt itse.

Share

Ladataan...

 

Ravintola Adamsissa avattiin viime perjantaina elokuvaklubi Kino Adams. Avajaisnäytöksenä nähtiin samana päivänä ensi-iltansa saanut kotimainen komedia 3 Simoa.

Adamsin ympäristö on upea. 3 Simoa oli hauska ja hyvin tehty elokuva. Ja kukapa ei nauttisi elokuvataiteesta ystävien kanssa valkoviinispritzeriä siemaillessaan?

Ensi perjantana Kino Adamsissa Drive ja sydämentykytyksiä aiheuttava Ryan Gosling.

Share

Pages