Pakastin, tuo ihana keksintö!

Tiedättekö tunteen, kun tekee mieli ihan älyttömästi jotain hyvää ja mitään ei löydy kaapeista? Paniikissa etsit ja etsit. Löydät tyhjän keksipaketin ja nuolet viimeiset murutkin sieltä pohjalta...Lisää, lisää, tämä ei riitä sammuttamaan makean himoa...

Sitten kuin lamppu syttyisi; PAKASTIN, se on vielä penkomatta. Sieltähän sitä löytyi. Olisi ollut valinnan varaakin erilaisten herkkujen kesken. Valikoin kaikista makeimmat eli munkit. Olin vappuna laittanut osan paistamistani munkeista pakkaseen, juuri tälläisiä tilanteita varten. Pakastin ne "aihioina" eli ilman sokerikuorrutusta.

Kädet hieman täristen avaan pussin, sulatan munkit, sokeroin ne. AAAH, siinä ne nyt ovat. Tiedättekö, maistui kuin juuri paistetut. Olivat ihanan pehmeitä ja lämpimiä, aivan kuin vappuna.

Olipa hyvä, että muistin tuon parhaan keksinnön; pakastimen ja sain syötyä viime vuoden munkit ennen tämän vuoden vappua. No, enhän nyt niitä kaikkia yksin syönyt. Kaksi upposi ihan ilman taukoa.

 

 

 

Share

Kommentit

Suttastiina

Meillä perhe vihaa minun pakastamisvimmaani :) Mutta joo, ovat kyllä sitten onnesta sykkyrällä juuri kuvailemissasi tilanteissa.

Pakastin <3

kirsihannele

Eli vastakohtaisia tunteita herättävä keksintö :) plussia kuitenkin enemmän..

Kommentoi