Vaatteiden valitseminen työpäiväksi

Minulla työvaatteiden valitseminen iltaisin ei ole mikään helppo ja nopea tapahtuma. Ei ollenkaan. Välillä siihen menee 15 minuuttia, se tapahtuu kuitenkin harvoin (aivan liian harvoin). Usein miten valintaprosessi kestää 1-2 tuntia, on kestänyt jopa kolmekin tuntia. Vaatetus näyttää yksinkertaiselle ja ihan normaalille päälläni, mutta takana on pitkä ja huolellinen valinta. Jokainen asustekin on tarkkaan harkittu. Näin saan päälleni varmasti vaatteet, joissa viihdyn koko pitkän päivän. Olen fiilispukeutuja. Se mikä eilen oli OK, en tänään laittaisi missään tapauksessa päälleni. Mieli vaihtelee fiiliksen mukaan, kuten tyylikin. Välillä rentoa farkkutyyliä, välillä jakkupukulinjalla. 

Vaatteiden valinta alkaa fiiliksestä (ja kynsien väristä :)). Nyt siis ruskeat. Niin ja ehdoton ennakkotyö on tarkistaa seuraavan päivän sää.  Siitä se lähtee...Niin ja minähän puen iltaisin kaikki vaatteet päälle, ulkovaatteet mukaan lukien kenkineen. Kaikkien pitää natsata (myös toistensa kanssa), ennenkuin olen tyytyväinen...Olisko kuitenkin parempi helpompi olla mies?

Sen jälkeen valitut vaatteet sängylle. Muutama housuvaihtoehto. Mikä väri olisi paras? Beiget vai mustat? On kokeiltava päälle.

Sitten yläosa. Koska valittu paita on hihaton, täytyy parista vaihtoehdosta valita pitkähihainen siihen päälle. Loppujen lopuksi minun piti hakea myös mustia pitkähihaisia yläosia, koska housuiksi valikoin kuitenkin mustat housut. Juuri tätähän tämä on...ja aikaa kuluu!

Kun asu on valittu vaihdan kaulakorun, joka sopii asuun eli kaulasta pois hopeinen ja tilalle kultainen. Myös korvikset tsekkaan. Puhumattakaan kellosta ja rannekorusta. 

Sitten takkien kimppuun. Kokeilua ja vaihtoa. Kun sopiva löytyy, on huivin vuoro. Sitten kengät. Välillä käyn kysymässä tytöltä, että kumpi on parempi. Huh. Kengät jalassani kuvasin sitten töissä aamulla. Loaferit olivat valintani tällä kertaa. Ne ostin Gran Kanarialta Blancosta.

Nämä sitten valikoin eli mustan trenssin, jossa on tuollaset "rimpsut" hihoissa ja helmassa. Joskus netistä tilasin sen. Huivi on Kosilta ostettu lokakuussa 2016 Pink Womanista. Takki oli hieman viileä vielä, mutta haluan jo pitää kevättakkeja. Niiden käyttöaika kun on tosi lyhyt. Siinäpä sitten rapsuttelin auton ikkunoista jäätä kevättakissani hytisten...

Enää ei puutu kuin käsilaukun valikoiminen ja tavaroiden vaihto sinne. Homma hoidettu. Tämä toistuu joka ilta, siis AIVAN JOKAINEN ILTA. Miehellä on hauskaa, ei se ymmärrä ollenkaan. Minua ei naurata yhtään, se käy työstä! Usein tulee ihan älytön hikikin vaihtaessa vaatteita moneen kertaan.

Kun sitten olen viikannut valitut vaatteet odottamaan aamua, syntyy epäilys, onko nämä sittenkään ne oikeat....ja kaikki alkaa alusta eri vaateyhdistelmällä. Tätä ei onneksi tapahdu joka ilta. Kun se tapahtuu, on minulla yleensä jo hiki ja täysi paniikki. Silloin menee helposti se kaksi tuntia. Silloin suututtaa katsoa miestä, joka menee vaatekaapilleen, ottaa empimättä puhtaat sukat, bokserit, paidan ja farkut ja vie ne paikalleen tuolin karmille odottamaan aamua. Kesto tälle vaateprosessille oli noin 10 sekunttia. (En silti haluaisi olla mies)

Mites muilla? Onko vaatteiden valikoiminen yhtä helppoa? :)

Kun saavuin työpaikalle räpsäsin muutaman selfien tästä parin tunnin työsta illalla. Aivan tavalliselta näyttää, minne se iso työ häviää? Ei kukaan uskoisi, että olen noitakin vaatteita miettinyt tuntitolkulla! Huoh..

 

 

Share

Kommentit

Pikkuvaimo
Pikkuvaimo

Nää on aina hauskoja, miten eri tavalla ihmiset tekevät asioita. Minäkin kyllä valitsen vaatteet illalla valmiiksi, mutta haparoin ne kaapista juuri ennen hammaspesua, melko väsyneenä siis. Ajatustyö taustalla on suunnilleen hame vai housut, väriä vai ei väriä, ja niillä ajatuksilla kerään vaatteet kainaloon ja valmista. Aamulla puen vaatteet sen kummemmin miettimättä, joskus onnistuu ja toisinaan sitten ei. Harvemmin enää epäonnistumisia, tunnen vaatekaappini. :)

kirsihannele

heh, kumpa pääsisi tuollaiseen tilaan...Pitäs varmaan laittaa päämääräksi :) Tosin ei se tule minulta varmastikaan onnistumaan, mieheltä kyllä (tai niinhän se jo tekeekin, tosin ei mietiskele sitä värimaailmaakaan)...Välillä kysyy kiusallaan minulta omista sukistaan." kaykö nämä tän paidan kanssa?" ja sit räjähtää nauramaan :D . On siinä mulla kans yks...

Kommentoi