Ladataan...

Tuli vain mieleeni, kiinnostaa. Tykkään katsella kuvia kodeista ja taloista. Miettiä millaisia ihmisiä siellä asuu. Samoin lenkillä ollessa katselen taloja ja mietin samoja asioita :). Itseasiassa ulkomailla teen tätä ihan samaa pohdintaa :)

Meidän talo ei ole uusi, mutta se on velaton eli kokonaan maksettu (jihuu). Talo jää kyllä ihan liian suureksi meille kahdelle, kun viimeisetkin lapset muuttavat pois, joka tapahtuu 1.5-2 vuoden sisällä. Sitten haluan muuttaa rivitaloon, mutta siinä on ehdottomasti oltava piha aurinkoon päin, eteläpiha! Näin meillä on nytkin.

Nyt kuitenkin asustamme neljästään seuraavaa taloa. Nytkin siellä on jo ylimääräisiä huoneita...lapset kun ovat muuttaneet yksi kerrallaan pesästä.

Kuvia katsellessa tulee niin kaipuu kesään, en malttaisi millään odottaa!

Talo edestä, kadulta kuvattuna:

Se mistä tykkään paljon, on tuo koko talon leveytinen parveke. Tämä kuva on otettu noin puolesta välistä toiseen suuntaan. Parvekkeelle paistaa koko päivän aurinko, silloin kuin aurinko sattuu paistamaan :)

Talon kadun puolella on tälläinen istuinrykelmä:

Talo sivusta, josta on käynti yläpihalle:

Yläpihalla tulee ensimmäisenä vastaan tämä puutarhakalustesarja. Tähän sarjaan kuuluu kahdenistuttava sohva/penkkikin. Se on vain siellä pitkällä parvekkeella. Takorautaa, siis ovat tosi painavat!

Tuo istuinrykelmän vastapäätä on pitkä liuskekiviseinä, joka on yksi lemppareistani meidän pihalla. Se miellyttää minun silmääni. Tältä tasolta menee portaan vielä ylemmäksi kaaren alta, josta löytyykin minun auringonottopaikka. Ennen siellä oli lasten keinut ja liukumäki. Nyt pelkkää auringonottoa :) Meillä kun ei rinnetontilla oli hirveästi tasaista kohtaa!

Talo takaapäin kuvattuna:

Tässä on auringonottopaikkani :)

Olen asunut kerrostaloissa, rivitaloissa ja omakotitaloissa, jokaisessa useamman kertaa ja monessa kaupungissakin, joten kaikki on tullut koetuksi!

Tasapuolisuuden vuoksi, laitan vielä talvisen kuvan talosta...Hrrrr...

 

Share

Ladataan...

Sain viime viikolla ihanalta Lilies&Life- blogin kirjoittajalta, Lilies:ltä haasteen kirjoittaa 5 x 3 hyvää asiaa itsestäni ja elämästäni. Pitkin hampain tartuin haasteeseen, kun en kehdannut kieltäytyäkään :D. Huomasin oman elämäni hyvien ominaisuuksien etsimisen olevan yllättävän kivaa, mutta myös vaikeaa ja varsin haastavaa. En oikeastaan ole koskaan ajatellut mikä minussa on hyvää, ainoastaan, mikä minussa on huonoa ja pahaa, sitä olen kyllä pohdiskellut ja paljonkin ja miten muuttaa näitä, mahdollisesti huonoja ominaisuuksia.

Tuostako johtuu sitten, että en keksinyt kolmatta hyvää asiaa itsessäni, en millään, vain kaksi keksin. Jos te keksitte, ilmoittakaa minulle kommenttiboxissa siitä. Lisään sen (ne) sitten siihen kolmanteen kohtaan :). Olishan se kiva, että minussakin olisi kolme hyvää asiaa...oikeastaan mielenkiintoista, näkeekö joku muu minussa jotain hyvää!

Päivässäni:

1. Päivässäni on aina hyvää se, kun huomaan heränneeni uuteen aamuun, olen siis elossa. Se on niin nautittava hetki, ihan paras, vaikka vihaankin herätyskelloon heräämistä.

2. Se, että saan mennä töihin, että minulla on työpaikka. Minä en viihtyisi kotona. Olen kyllä niin kotikissa, joten seinät alkaisivat kaatua aika nopeasti päälle...luulisin, vaikka eihän sitä koskaan tiedä, varmaksi.

3. Iltaisin, töiden jälkeen saan nähdä perheeni, voin jutella lasteni, vanhempieni kanssa. Nuo rakkaat läheiset kuuluvat jokaiseen päivään, vaikka heitä ei näkisikään joka päivä, joka viikko, joka kuukausikaan. He ovat ajatuksissa, teoissa mukana koko ajan.

Tänä vuonna:

1. Ensimmäisenä tulevat mieleen matkamme. Matka Fuertefenturalle( Corralejo) miehen kanssa maalis-huhtikuun vaihteessa.

2. Matka toukokuussa keskimmäisen tyttären kanssa kahdestaan Kreetalle, Rethymnoniin.

3. Matka heinäkuussa miehen kanssa Kreikkaan, Korfulle.

Elämässäni:

1. Mies, lapset, muut läheiset, koti, työ ->Turvallisuus ja levollisuus.

2. Terveys. Olen ollut poissa töistä viimeksi yli 13 vuotta sitten (tarkkaa vuotta en muista). Silloin oli meidän perheessä kiertävä oksennus- ja ripulitauti. Se kiersi läpi meidät kaikki ja kesti vain yhden päivän. Allerginenkaan en ole millekään syötävälle, eläimelle, kasville...joten noin kuvailtuna perusterve ihminen. Eikä mitään lääkitystäkään ole (heh, olen vain niin hyvä näyttelijä, että lääkäritkään eivät ole huomanneet :D).

3. Olen voittanut kaikki suuret taisteluni (kaikkia pienempiä en toki ole). Olen plussan puolella, siksi olenkin perusonnellinen eli vaikka olisin murheellinen, vihainen, itkisin, olen silti onnellinen..vaikea varmasti käsittää, vaikea selittää.

Minussa:

1. Autan aina, jos vain osaan ja kykenen, parhaani mukaan.

2. Mieluummin annan kuin otan.

3. ?? En vaan keksi. Ei kai minussa muuta hyvää sitten enää ole.

Nyt olen saanut teiltä vastauksia, että olen positiivinen ja elämäniloinen, joka kuulemma heijastuu kirjoituksiinikin (ihana, jos näin on). Lisäksi (kuulemma) innostun pienistäkin asioista ja näen niissä kauneutta, tärkeyttä ja löydän kirjoitettavaa. WAU! Olen niin otettu näistä jokaisesta kommentista! Lisäksi kuulemma osaan arvostaa elämässä asioita, jotka muut usein sivuuttavat. Olen luova ja taiteellinen, näen kauneutta pienissä arkisissakin asioissa ja osaan hyödyntää kaikkea niin, että saan tehtyä kauniita asioita. Omaan kuulemma hyvät tyyli- ja huumoritajut. Tässä oli lisää esimerkkejä miten kauniisti minusta kirjoitettiin. Kyyneleiden aika. Kiitos ♥

Blogissani:

1. Olen saanut joitakin kivoja blogi-ystäviä. En olisi ikinä uskonut, että joku löytää blogini miljoonien joukosta. Jokainen kommentti ja tykkäys kyllä piristää ja ihmetyttää yhä vieläkin :D

2. Minulle blogista on ollut iso apu. Se, että saan kirjoittaa mistä haluan, se on minulle hyvä ja tarpeellinen purkautumiskeino, vaikka en itse ongelmasta kirjoittaisikaan. Se on ollut myös loistava kanava purkaa  satunnaisia onnellisuushetkiäni ja jakaa iloa, silloin kun se sisälläni on pulpunnutkin.

3. Kirjoitan vain kevyttä, helposti luettavaa  tarinaa ja tapahtumia, koska maailma on täynnä pahuutta, joista saa lukea joka paikassa. En halua enää kirjoittaa ja pohtia niitä omassa blogissani. Haluan, että lukijat ovat (yleensä) hyvällätuulella lukiessaan blogiani. Vähän niinkuin lukisi Harlekiini-sarjan kirjoja :D

Haastan:

Tiikerikatin, Väriterapia-blogi

Minnean, Minnean muruja-blogi,

Suttastiina, Älä ota sitä niin vakavasti-blogi

Share
Ladataan...

Ladataan...

KIITOS VARAUKSESTASI

Lämpimästi tervetuloa Aurinkomatkoille.

Sähköpostin liitteenä on matkavahvistus, joka toimii matkalippunasi. Tarkista matkavahvistuksen tiedot ja ota se mukaan matkalle. Jos teet varaukseen muutoksia, saat sähköpostiisi päivitetyn version matkavahvistuksestasi. Ota matkalle mukaan uusin versio.

Useimmista kierto- ja erikoismatkoista saat matkavahvistuksen lisäksi erillisen elektronisen lentolipun. Lähetämme sähköpostiisi lentolippusi viimeistään viikkoa ennen lähtöpäivää. Muussa tapauksessa oheinen matkavahvistuksesi toimii lentolippuna. Mikäli olet varannut kotimaan liittymälennon, ota mukaan erillinen liittymälentolippusi ja tarkistathan aikataulut vielä ennen lähtöäsi.

Tämä on automaattisesti lähetetty sähköposti, emmekä voi vastaanottaa sähköposteja lähetysosoitteeseen.

Iloista loman odotusta!

Aurinkoisin terveisin,

Aurinkomatkat  

Näin ihanasti alkaa Aurinkomatkoilta saamani sähköposti, jossa on kolmannen matkamme liput :)

Nyt on tilattuna talvilomalle, yhdelle liukumaviikolle ja kesälomalle matkat!

Ensimmäinen matka on maalis-huhtikuussa Kanarian saarille, Fuerteventuralle. Sen jutun voit lukea täältä.

Seuraava matka tehdään toukokuussa Kreetalle, Rethymnoniin. Sinne menen kahdestaan 24v. tyttäreni kanssa. Se juttu on luettaviassa täällä.

Tämä kolmas varattu matka on heinäkuun matka. Ajoitettu juuri siihen, kun aloitamme kesäloman. Tämä matka tehdään Korfun saarelle, jossa olen ollut aikaa ennen digikuvia, joten paikka lienee muuttunut täydellisesti. Siitä on nimittäin yli 20 vuotta....

Se mistä tykkään Finnarista on seuraava: Lentohintaan sisältyvät käsimatkatavara 8 kg/hlö ja yksi kirjattava matkatavara 23 kg/hlö. Tuo 23 kg on niin riittävä, saa ostaa ihan mitä haluaa!!! Ja vielä 8 kg voi viedä koneeseenkin mukanaan :)

Hotellin sijaintikin lienee ihan hyvä...

Tässä onkin erikoinen all inclusive. Mielenkiinnolla odotan tuota, että osa ruokailuista onkin viereisen hotellin rantabaarissa. Kuulostaa kyllä kivalle, vaihtelulle :):

All inclusive -hintaan sisältyy hotellin ravintoloiden ja kahviloiden aukioloaikana

  • aamiainen
  • lounas
  • välipalat
  • illallinen
  • paikalliset juomat

Aamiainen ja illallinen tarjoillaan hotellin oman ravintolan buffetpöydästä. Buffetlounas taas on tarjolla rannalla, n. 400 metrin päässä sijaitsevassa Albatros-hotellissa. Välipaloja, kahvia ja kakkua, sekä lapsille jäätelöä on tarjolla Albatros-hotellin rantabaarissa iltapäivällä. Paikallisia virvoitus- ja alkoholijuomia hotellin omassa baarissa aamusta iltaan.

Tässä muutama kuva hotellista.

 

Share

Ladataan...

Viime viikonloppuna kerroinkin matkasta, jonka varasin toukokuulle. Sen voit lukea täältä. Sen teen siis 24v. tyttäreni kanssa Kreetalle, Rethymnoniin.

Tämä nyt varattu matka tapahtuu kuitenkin aikaisemmin, kuin tuo matka tyttären kanssa. Tämä alkaa maaliskuussa ja päättyy huhtikuussa. Sinne menen mieheni kanssa kahdestaan talvilomaviikolle :).

Matkan kohde on Kanarian saaret, Fuerteventura, Corralejo. Olen ollut samalla saarella aikaisemminkin. Silloin oli helmikuu, lasten hiihtolomaviikko (muksut olivat mukana) ja olimme Jandiassa, saaren etelä-kärjessä. Oli ihana paikka. Nyt mielenkiinnolla odotan tätä saaren pohjoisosan kaupunkia Corralejoa. Kaikkihan ne ovat ihania, joten tuskin petyn nytkään.

Tämäkin on all inclusive-matka. Mieheni haluaa niin, vaikka syömme joka kerran myös muualla, paikallisissa baareissa. Otamme aina tuon all inclusiven silloin, kun hinta on sopiva eli saa maksaa noin 20 eur/hlö/pv silloin se kannattaa ottaa. Mieheni laskee tuon oluissa eli montako olutta pitää juoda päivässä, niin on jo all inclusive saatu rahassa takaisin :), puhumattakaan ruuista tämän päälle.

All Inclusive

Tässä hotellissa sisältyy:

  • Buffetravintolassa on tarjolla aamiainen klo 08.00-10.00, lounas klo 13.00-14.30 ja illallinen klo 18.30-21.00
  • Lounaalla ja illallisella ruokajuomana vesi, virvoitusjuoma, paikallinen olut tai viini
  • Virvoitusjuoma, vesi, olut ja viini sekä paikalliset alkoholijuomat hotellin allasbaarissa/baarissa klo 10.00-23.00
  • Snackseja ja jäätelöä allasbaarissa klo 15.00-17.30

Hotelli vaikuttaa viihtyisälle. Kyllä siellä viikko saadaan kulumaan :).

 

Share

Ladataan...

Rakastan kukkien kuvaamista, sekä Suomessa, että lämpimissä maissa. Nämä seuraavat kukkakuvat otin vähän ennen niiden kuolemaa syksyllä. Alkoi olemaan iltaisin ja öisin niin kylmä. Päivälläkään ei ilman takkia voinut enää olla. Sormiakin palelsi. Syksy oli tullut. Kukat silti vielä kukoistivat. Halusin ikuistaa ne vielä. Kun mistään ei voi tietää mikä aamu halla olisi ne vienyt. Ehdottomasti halusin myös julkaista ne vasta, kun ei ole enää tietoakaan kukkasista. On vain kylmä, valkoinen maa, pimeät illat. Kylmä tuuli, kaikki luonnossa on kuollut tai vaipunut talviuneen. On vihaamani tammikuu.

Voi näitä ihania kukkia. Miten jo nyt voikaan odottaa kevättä niin paljon. Talvi ei edes ole kunnolla alussaan ja minä kaipaan jo kevättä ja kesää. Näin se vain on aina mennyt. Tuntuu, että näiden kuvaamisesta on vain ihan hetki aikaa, toisaalta taas ikuisuus...ja ikuisuus, kun voi nähdä kukkien kukkivan pihalla...huoh...

Muutaman päivän päästä kuvaamisesta keräsin nämä daaliat (tai ne mukulat) turvaan kellariin, koska ne eivät säily talven yli ulkona.

Neljän kuukauden päästä voin ne mukulat jälleen istuttaa maahan :)

Share

Ladataan...

Nyt on tosiaan jo vuosi 2018!! Olisipa se ihana vuosi, ainakin sellainen, että ei tarvitsisi katua päivääkään, silloin se olisi melkein täydellinen.

Olisiko seuraavasta ohjeeksi tälle vuodelle, ainakin näin voisi elää puhtain mielin päivästä toiseen. Hyvä mielihän on kaiken perusta. Kun sinulla on hyvä olla, jaat sitä huomaamatta eteenpäin :)

Todellinen luonteenlujuus on sitä,
että toimit oikein siitä huolimatta,
että kukaan ei saa koskaan tietää,
teitkö niin vai et.

Toisekseen, jos joka aamu ja iltakin muistaisi seuraavan (mainoksen jälkeen tulevan) mieteleuseen ja myös sisäistäisi sen, voisi sekin olla loistava asenne, elämän tapa. Ei odoteta ihmeitä, eikä kurkoteta kuuta taivaalta. 

Aivan tavallinen päivä,
anna minun muistaa,
mikä aarre sinä oletkaan.

 

Share

Ladataan...

*,*,,*,,*,,*,,S"
*,*,,*,,*,,W"
*,*,,*,,E"
*,*,,E"
*,T"
... ...G"
*,O"
*,*,,O"
*,*,,*,,D"
*,*,,*,,*,,"M
*,*,,*,,*,,*,O"
*,*,,*,,*,,R"
*,*,,*,,N"
*,* I"
*G
to all...

Tänään klo 00.00 se taas tapahtuu, vuosi vaihtuu. Kohta on siis jo vuosi 2018, wau! Mitähän vuosi tuo tullessaan? Onneksi sitä ei voi tietää. Toivotaan kuitenkin, että se olisi jokaiselle parempi kuin edellinen. Me vietämme uuden vuoden aaton ihan vain kotosalla, leppoisasti rentoutuen :) Mitä sinä itse aiot tehdä?

Tässä olisi ajatusta ensi vuodelle, kun tuon aina vain muistaisi:

Jokainen päivä tarjoaa mahdollisuuden
istuttaa pieni terho, josta saa
alkunsa mahtava tammi.

(⁀‵⁀,)
.`⋎´  ¸.•°*”˜˜”*°•.   
.`⋎´  ¸.•°*”˜˜”*°•. 
 

PS. kerkesimpa käydä tuhlaamassa Alkon 50 euron lahjakortin vielä tämän vuoden puolella :). Ensi vuonnahan alkoholivero jälleen nousee...Tälläiset sain (tosin 10 senttiä jouduin itse maksamaan) heh. Kaksi on alkoholitonta ja muista tulee vaikka kivoja lahjoja läheisilleni :)

Illalla sitten raketteja taas räiskyy vuoden 2018 alkamisen kunniaksi!! Kestetäänhän me se?!

─ ─ ─ ─ ─ ─ ▄ ▌ ▐ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▌
─ ─ ─ ▄ ▄ █ █ ▌ █ ░  ░ ░ DELIVERY OF HUGS ░  ░ ░ ░ ░ ░ ░ ░ ░▐
▄ ▄ ▄ ▌ ▐ █ █ ▌ █ ░ ░ ░ FOR EVERYONE! ░ ░ ░ ░ ░ ░ ░ ░ ░ ░ ░ ░▐
█ █ █ █ █ █ █ ▌ █ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▄ ▌
▀ (@) ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ (@)(@) ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ ▀ (@) ▀ ▘

SIIS HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018 JOKAISELLE!!!

 

Share

Ladataan...

Kun vanhin tyttäreni (27v) tuossa marraskuussa soittele hädissään minulle, että hänen kuulokkeensa ovat kadonneet ja hänen elämästä ei tule mitään ilman musiikin kuuntelua lenkillä jne. Tokihan äidin sydämestä riipaisi :) ja täyttävauhtia kaupaan ostamaan uusia. Merkki piti olla Sony ja valkoiset. Löytyi! Kassan kautta ja ulos. Sitten toiseen kaupaan ruokaostoksille. Kun olimme toisessa kaupassa tuli tyttäreltäni puhelinsoitto, että ne olivatkin löytyneet kaverin luota, kaveri soitti juuri. Höh, nyt minulla on ostettuna turhaan kuulokkeet. Voisin tietty palauttaa ne, mutta päätin, että asuuhan meillä kotona kaksikin nuorta, jotka tarvitsevat tälläsiä. Nämä kuitenkin päätyvät nyt pojalle, koska tyttärelle on jo paketissa hänen toivomansa langattomat! ♪ ♫ ♪ ♫ ♪ ♫ Hiljaa hyräilen joululauluja ♪ ♫ ♪ ♫ ♪ ♫ ja hymyilen. On vuoden ihanin aika käsillä aivan pian. Aika antaa, aika nauttia, aika rauhoittua...on Jouluaatonaatto!

Kohta kaikki lahjakätköt tyhjennetään ja kannetaan kuusen alle. Näin meillä edetään lahjojen kanssa. Joulupukki ei enää meille tule :)

 

Share

Ladataan...

Ihanaa asua itsenäisessä Suomessa, eikös vaan!? Aivan upeaa, että taistelitte sen itsenäiseksi, kiitos veteraanit ღ . Minulle se merkitsee paljon. Myös edesmennyt ukkini ღ oli taisteluissa mukana. Liikuttavaa. Minun ukkini, nuorena poikana sotimassa, poissa kotoa. Hän koki sen mitä en toivoisi kenenkään kokevan. Sota ihmisiä vastaan. Toisen maan kansalaisia. Tapetaan, pelätään, taistellaan, kärsitään. Tuskaa, murhetta, sodan äänet, kauhut. Voi, kuinka säälinkään ja samalla kunnioitan niitä nuoria poikia!

Minun ukkini ja mummoni joutuivat jättämään kotinsa Karjalaan sodan takia. Ukkini siis myös taisteli sodassa. Hän käytti loppuun asti veistä, joka oli muistona sodasta. En ollut koskaan nähnyt rautaista veistä, joka oli keskeltä niin kulunut. Terästä oli kulunut puoliympyrän muotoinen pala pois, ihan vain käytössä. Uskomatonta! Niin paljon sitä oli käytetty vuosikymmenien kuluessa joka päivä.

Äitini ja hänen sisaruksensa joutuivat sotalapsiksi Ruotsiin. Helsingissä kun asuivat, niin lapset lähetettiin "turvaan". Se on ollut lapsille kamalaa. Se on ollut vanhemmille kamalaa. Joutuivat maahan, jonka kieltä eivät osanneet. Palatessaan takaisin, eivät osanneet suomea enää. Heidät revittiin irti vanhemmistaan. Valokuvattiin. Kaulaan tuli pahvilappu, jossa nimet ym. henkilötiedot. Ruotsissa sisarukset eivät saaneet olla yhdessä, heidät erotettiin. Nykyaikana niin ei enää tehtäisi. Silloin ei lapsen tunteita, tulevia henkisiä arpia, eikä ihmisyyttä ajateltu. Ajateltiin varmaan, kun on lämmintä ruokaa ja sänky, se riittää. Sehän on ollut todella traumaattinen kokemus lapsille. Yksin vieraassa maassa, et ymmärrä edes mitä ihmiset ympärillä puhuvat.

Toinen traumaattinen kokemus oli varmasti kotiinpaluu. Et enää tuntenut vanhempiasi. Et osannut kieltä. Taas sama juttu. Kyllä lapsia on kohdeltu kurjasti. Tosin turvassa he olivat, ainakin sodalta. Muulta huonolta kohtelulta he eivät olleet turvassa.

Tämänkin takia minulle on Itsenäisyyspäivä tärkeä. Rauhan takia. Itsemääräämisoikeuden takia. Sen takia, mitä ukkini ღ joutui näkemään ja kärsimään sodassa. Sen takia mitä äitini ღ ja hänen sisaruksensa joutuivat kokemaan sotalapsina ollessaan. Sen suuren surun takia, jota vanhemmat tunsivat, kun saivat suruviestin poikiensa menehtymisestä taistelussa. Kaiken sen takia.

▒▒▒▒▓▓▒▒▒▒▒▒▒▒▒
▒▒▒▒▓▓▒▒▒▒▒▒▒▒▒
▓▓▓▓▓▓▓▓▓▓▓▓▓▓▓
▒▒▒▒▓▓▒▒▒▒▒▒▒▒▒
▒▒▒▒▓▓▒▒▒▒▒▒▒▒▒

Ihana päivä kuitenkin juhlia hyvästä aiheesta. Rakastan isänmaatani ღ. On niin liikuttavaa nähdä kotoinen, tuttu ja rakas siniristilippu ulkomaillakin. Se tuntuu aina syvällä rinnassa hyvälle.

Tänään kaksi kynttilää palamaan ikkunalaudalle. Se on vanha tapa. Ihana katsoa kerrostaloja, joissa lähes joka ikkunalla on näin, ainakin ennen oli.

Oikein makoisaa itsenäisyyspäivää kaikille!!!

╔♫╗────────╔═╦╗─♫╗╔╗─╔╗─ ──
║╩╠═╦═╦═╦╦╗║╚╠╬╦╣╚╣╚╦╝╠═╦╦╗
║╦║╬║╬║╬║║║║╔║║╔╣╔╣║║╬║╬║║║
╚╩╩╩╣╔╣╔╬╗║♫═╩╩╝╚═╩╩╩═╩╩╬╗║
────♫╝╚╝╚═╝─────────────╚═ 100v SUOMI

Meidän firmakin muisti itsenäisyyttä ja jakoi meille Suomi-heijastimet. Tosi kiva idea. Suomi on kuvissa väärinpäin, koska juuri siellä puolella on firman logo, joten olkoon näinpäin :)

 

Share

Ladataan...

Mieheni kummitäti kävi kylässä. Hän toi aivan ihanan kukkakimpun ja addressin ja osanotot mieheni äidin, minun anopin, lasten mummin, hänen serkkunsa, poismenon johdosta. Juttelimme, kahvittelimme pitkän aikaa. Muistelimme vainajaa. Niin surullista, vaikka näin olikin varmasti parempi. Oli niin tunnelmallinen, harvinainen ja kiva vierailu.

Kummitädin tuoma kukkakimppu oli aivan ihana. Siinä oli jotain kimallusta, jota yritin saada kuviin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tuota luonnon valoa kun ei enää viikolla töiden jälkeen ole saatavilla ja en tiennyt saanko pidettyä kukat hengissä tänne viikonlopulle asti, niin oli pakko ottaa kuvat silloin illalla.

Tämä seuraava kuva on otettu heti vierailun jälkeen illalla (taivas musta). Sitä seuraava kuva on taas otettu heti töiden jälkeen seuraavana päivänä. Siinä taivas ei vielä ole musta, vaan tumman sininen. Luulin, että olisi edes vähän enemmän luonnonvaloa heti töiden jälkeen, mutta eipä tuosta mitään hyötyä ollut...

Tänään olemmekin hautajaisissa, saattamassa anopin viimeiselle matkalleen. Klo 13.00 alkaa tämä raskas siunaus- ja muistotilaisuus. Sitä ennen on ajettava anopin kotikaupunkiin. Me olemme siellä vain tämän päivän. Illalla kotiin.

Me luemme tämän. Jos mieheni ei pysty, minä teen sen:

 

Share

Ladataan...

Selailin kuvia kännykästäni ja nämä tulivat vastaan. Ihanat muistot tulvahtivat mieleeni ja päätin tehdä näistä pikku postauksen :). Olimme heinäkuussa Bulgariassa mieheni kanssa. Lämpöä riitti yli 30 astetta joka päiväksi.  Ihanaa lämpöä, jota Suomen kesästä ei tänäkään vuonna löytynyt.

Kävelimme pitkin Sunny Beachin katuja siinä kuumuudessa. Välillä oli pakko levätä varjossa ja juoda jotain. Saada se hiki pois. Parikin kertaa kävimme tässä Mandarin-baarissa. Siellä oli siistit vessat (se on minulle aika tärkeää) ja tunnelma kiva, eikä aurinko paahtanut sinne. Istuskelimme aina pidemmän aikaa siellä. Ihania jäätelöleivoksiakin sieltä sai :)

Toivottavasti tunnelma välittyy edes hieman:

 

 

 

Share

Ladataan...

Mieheni äiti ♥, lasteni toinen mummi ♥, minun anoppi ♥ nukkui pois tasan viikko sitten. Hän kuoli sairaalassa keuhkosyöpään. Morfiini vei kivut pois. Hän tupakoi koko elämänsä. Mieheni kävi katsomassa häntä kolme päivää ennen kuolemaa. Me perheenä kävimme katsomassa häntä vajaa kaksi viikkoa ennen kuolemaa. Silloin hän vielä ihan puhui. Halasimme ja kyyneleet valuivat. Lapsille uusi, surullinen kokemus. Ne olivat hyvästit. Tiesimme, arvasimme, että emme enää koskaan näe häntä, toisiamme. Hän asui eri kaupungissa kuin me, joten emme voineet piipahtaa siellä iltaisin töiden jälkeen noin vain. Kun mieheni kävi siellä kolme päivää ennen kuolemaa, mummi ei jaksanut enää puhua sanoja, mutta oli tajuissaan ja nyökkäili, oli keskustelussa mukana. Syöpä oli levinnyt aivoihin. Seuraavana päivänä mieheni sisar kävi siellä tyttärensä kanssa, ei hän enää vastannut mitään, nukkui vain, ei avannut edes silmiään koko aikana. Kukaan ei tiedä kuuliko hän mitään enää, ymmärsikö? Sisar tuli 300 kilometrin päästä, asuu niin kaukana. Siitä kaksi päivää niin heidän äitinsä, anoppini, lasten mummi oli mennyt. Hengittänyt viimeisen henkäyksensä täällä maan päällä. Hän on nyt siirtynyt miehensä luokse tähtien taakse ☆ ☆. Kivut ovat poissa, ikuisesti. Näin oli varmasti parempi. Hautajaiset ovat joulukuussa. Vasta siellä oli ensimmäinen vapaa lauantai. Saatamme anopin viimeiselle matkalleen. Surullista. Miksi elämät päättyvät? Miksi niiden täytyy päättyä? Miksei elämä voi olla loputonta? Siihen ei saa muutosta, näin se vain on. Jokainen vuorollaan.

Appi nukkui pois kotonaan viisi vuotta sitten. Nyt mieheni ja hänen siskonsa ovat täysin orpoja. Ei enää vanhempia. Ei kumpaakaan. Ei äitiä, ei isää. Tyhjyys vain kotitalossa, sisällä sielussa, sydämessä. Muistot ovat kuitenkin siellä. Muistot omasta äidistä ja isästä. Muistot anopista ja apesta. Muistot mummista ja ukista. Kun he vielä elivät, olivat terveitä, voimissaan, onnellisia, elämänhaluisia, ilman kipuja, oli ihanaa aikaa. Ne muistot ovat nyt tärkeitä, korvaamattomia ♡.

Toimme anopille ja apelle vuosia sitten mieheni kanssa paksusta rautalangasta tehdyn viulun tuliaiseksi (se on myös ilmeisesti kynttiläteline) Wienistä, Itävallasta. Se viulu on ollut heillä olohuoneessa kaikki nämä vuodet. Sieltä se löytyi nytkin. Vaiennut viulu.

Nyt viulu seinällään
kaivaten yksinään
muistelee häntä mi nukkui jo pois

Viikonloppuna kävimme tyhjentämässä anopin pakastimet ja jääkaapin. Samalla toimme viulun meille kotiin. Anoppi ei enää tarvitse sitä. Se ei enää ilahduta häntä, eikä appeakaan. Viulu oli yksinään pimeässä ja hiljaisessa talossa. Tuo vaiennut viulu.

Viulu sai pesun ja kuivauksen. Kuvat on otettu heti pesun jälkeen. Ei siis ole omalla paikallaan. Viulu on aika iso, ei mikään pieni pöytäkoriste (korkeutta noin puoli metriä). Takan päälle se muutti väliaikaisesti tai sitten olemaan. Kuka tietää. Huomisesta kun ei kukaan voi olla varma.

VAIENNUT VIULU

Share
Ladataan...

Pages