Ladataan...

Tänään olikin niin kaunis, lämmin ja aurinkoinen päivä, että pitkästä aikaa pääsin ulos, omalle pihalle katsomaan syksyn merkkejä. Myönnettävä on, että kyllä se on syksy, kesä on ohi :(

Tykkään kyllä kovasti syksystä, mutta kun sen syksyn jälkeen tulee talvi, jota taas en voi sietää...

Joka tapauksessa syksyn näki joka puolella. Siitä ei voi erehtyä. Kauniita värejä. Sieniä. Kuolleita kesäkukkia. Jokunen sitkeä oli kuitenkin vielä elossakin. Näin sitruuna- ja ritariperhoset. Ne lentelivät sinne tänne iloisina auringonsäteistä ja lämmöstä. Ritariperhosen sain kuvattua. Sitruunaperhonen oli liian nopea ja arka. Kanervat kukkivat. Niitä pitää kerätä myöhemmin talviasetelmiin ruukkuihin ja astioihin pihalle. Oli niin ihana päivä, että halusin kuvata sen muistoksi pitkän talven varalle.

Voi mikä haravointityö meitä taas odottaakaan...

Osa kukkii, osa jo kuollut.

Alppiruusuissakin on niin syksyn merkit nähtävissä...

Sieni, tuntematon.

Ruusunmarjat parhaimmillaan. En vain osaa tehdä niistä mitään. Kerran yritin kiisseliä, ei se oikein ollut semmoista kuin kuvittelin...

Kuolleita puna-apilan kukkia, vaikka juuri näitä puna-apiloita löysin sitten maljakkoon kukkivinakin yksilöinä :).

Siankärsämö kukkii vielä...

Pihlajat ovat tänä vuonna niin upeita, täynnä punaisia marjoja. Taisi omenasato tänä syksynä olla madotonta, kun on pihlajamarjamadoille riittävästi ravintoa pihlajissa!!

Joku marja (kielo?) kuolleessa heinikossa

Kanervat kukkivat jo kivasti. Näitä kerään sitten myöhemmin!

Lisää tuntemattomia sieniä. Näitä riittää joka puolella.

Siinä se ritariperhonen, jonka sain kuvattua <3 ja vielä kukkivan puna-apilan päällä!

Juhannusruusun lehdet punertaa. Se on syksyä se.

Lempikukkani yhä kukkii ja paljon kukkia vielä tulossakin!

Vuorenkilpikin punertaa.

Luulisin, että tämä on karvalaukku, märkä sellainen.

Ryppyinen, vanha sieni. Tuntematon myös.

Hei, tämän minä tunnen. Tämä on tatti!! JEEE

Vielä näihin minipulloihin keräsin kukat omalta pihalta. Piristää kivasti :). Tänään oli hyvä päivä!

Kuinka sinun viikonloppusi on alkanut? Kaikki hyvin?

Share

Ladataan...

Minun nuorin poika jakaa ilmaisjakelulehtiä joka keskiviikko ja lauantai. On jakanut jo kolme vuotta. Hän saa siitä taskurahaa 80-150 euroa/kk, riippuen lehtien määrästä ja painosta. Liikuntaa tulee myös kilometrejä, joka tietysti on toinen hyvä puoli tässä työssä. Hän työntää kärryjä, joista sitten jakaa lehdet. Hänen alueensa kuuluu myös viisi taloa "korvessa" eli ovat ihan erillään, kauempana koko jakoalueesta. Olemme häntä nämä vuodet auttaneet viemällä lehdet näihin viiteen taloon. Keskiviikkona, kun olin viemässä näihin taloihin lehtiä, oli pakko pysähtyä kuvaamaan järven rannalle. Niin mahtava näkymä. Aurinko oli melkein jo laskeutunut. Kuitenkin taivaalla oli vielä kauniit värit näkyvissä. Kyllä Suomessa voi olla kaunista! Näissä maisemissa sielu lepää....Tätä näkymää olisin voinut katsella vaikka kuinka kauan. Tuli niin levollinen mieli. Olo oli onnellinen. On hyvä asua Suomessa.

Sitten jatkoin matkaa niemen toiselle puolelle. Siellä ei auringonlaskua näkynyt. Kaunis järvi kuitenkin sielläkin. Hieman syksyisen synkkä, silti kaunis suomalainen maisema.

Ja tuo kaunis pihlaja, miten voikaan olla noin täynnä kauniita marjoja. Sykähdyttävä näky sekin.

Nyt on ammennettu voimaa syksyä varten. Näitä näkymiä kun saisikin nähdä vaikka joka ilta!

Se on niin totta, että luonnosta voi nauttia vain menemällä luontoon!

 

Share

Ladataan...

Tänään tuli täyteen yksi vuosi siitä, kun aloitin kirjoittamaan tätä "Mun kummallinen elämä"-blogia. Täältä muuten voit lukea ensimmäisen kirjoitukseni! Muistan sen tunnelman. Olimme lähdössä keskimmäisen tyttäreni kanssa Rodokselle, sille ihanalle matkalle. Siellä oli niin kuuma, ihania ostoksia, ihanaa laatuaikaa kahdestaan!

Blogista on muodostunut minulle harrastus, mukava sellainen. Kuvaan nykyisin kaiken mitä vastaa tulee :D, niistä ne jutut syntyvät. Tämä ei rasita minua, ei aiheuta stressiä, en seuraa lukijamääriä, enkä mitään muutakaan sen tapaista. Seuraan vain joitakin blogeja, en muuta :D. Tämä on mukava ajanviete. Olen saanut ystäviä. Olen nauttinut ajasta täällä. Yhtään negatiivista asiaa ei ole minulla blogeista, bloggaamisesta sanottavaa. Pidän tästä harrastuksesta yhä. Jatkan niin kauan kuin yhtään huvittaa. Hiipumisen merkkejä en ainakaan vielä ole nähnyt. Tulikohan tästä elinikäinen harrastus? Sen näyttää aika.

Kiva kun olen saanut lukijoitakin. Kiitos kivoista kommenteista ja siitä, että jaksatte yhä vain kommentoida, vaikka jutut eivät mitään rimaa ylitäkään ja kuvatkin napsin kännykällä.. Tykkään myös lukea teidän blogejanne.

Tämä on ihan hauskaa :)

 

Jokaiselle pitää tarjota

mahdollisuus ymmärtää ja uskoa,

että hänenkin ulottuvillaan ovat

asiat, joita hän ei ole koskaan

rohjennut itselleen ajatella,

olkoon se vaikka sitten blogin kirjoittaminen.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Yksi lempikukkani on gladiolus eli miekkalilja. Nämähän ovat sipulikasveja. 15 vuotta sitten ostin pussillisen sipuleja, istutin ja alkusyksystä ihmettelin miten kauniita kukkia voikaan kasvaa vaatimattomista sipuleista, jotka keväällä laitoin mullan alle. Nämähän kukkivat aina elokuun lopussa (noin). Tästä tuli ihan kerralla yksi minun lempikukistani. Älyttömän näyttävä ja kaunis kukka. Ihana myös maljakossa. Kun kukka on tarpeeksi iso ja painava, se taittuu varrestaan ja siinä vaiheessa poimin sen ja vien sisälle maljakkoon. Se elää ja kukoistaa siinä vielä monen monta päivää.

Nämä sipulit eivät vain kestä meidän talvea pakkasineen mullan alla. Minä olenkin kaivanut ne joka syksy pois, talteen talveksi. Vien ne meidän kellariin. Siellä ne säilyvät. Joka kevät 15-vuoden ajan olen ne keväällä hakenut kellarista ja jälleen istuttanut multaan. Joka kesä ne myös ovat jaksaneet minua kiittää kukkimalla aivan upeasti! Kiitollinen ja helppo kasvi! (ainoa miinus on tuo sipuleiden kanssa venkslaaminen).

Eikös olekin kaunis kukka?!

 

Share

Ladataan...

Raskas herääminen klo 06.30. Lomalta paluun pitäisi olla paljon hellempää! Onneksi ei kuitenkaan satanut räntää, lunta. Eikä ollut pakkastakaan :). Järkyttävän kylmä silti...No enhän minä mitään sukkia osannut laittaa, vaikka aamulla olikin jotain 4 astetta lämpöä :D. Paita on muuten sieltä Samokselta Kokko-kaupasta ostettu, näet sen täältä. Hassu asento minulla ja jalatkin oudosti, niinkuin aina, en vaan onnistu kuvissa :) Tälläisinä ne vain ovat ja tälläisiä ne tulevat olemaan :D

Kotona olimme eilen illalla noin klo 20.30. Ennenkuin siinä oli laukut purettu, eväät tehty jne. kellohan oli jo yli puolen yön, joten kyllä väsytti aamulla.

Lentokoneessa meille tarjottiin, siis ostettuhan me oltiin ne jo etukäteen, kahta erilaista salaattia; lohi-ja paahtopaistisalaattia. Jälkkärinä oli suklaa, kahvi/tee.

Työpäivän aikana ajatukset karkailivat vasta vietettyyn lomaan ja niin suloiseen lämpöön, ihan väkisin...kokoajan...

Siksipä päätin laittaa jonkun kivan kuvan viimeiseltä kävelyltä Samoksella.

Ihanan söpö leipomo ja mikä herkullinen tuoksu sieltä tulikaan! Nam!

Kun etsit vessaa ja törmäät tälläiseen kylttiin :D

Tätä kelloa ei viedä muutossa mukana :D

Kuvia sieltä täältä, jotkut kesäisiä, jotkut vain muuten kivoja, hauskoja, muistoja:

 

 

Share

Ladataan...

Kuten olen jo aikaisemminkin kertonut, tykkään käydä aina kirkossa/kirkoissa ulkomaanmatkoilla. Ne ovat niin erilaisia kuin Suomen kirkot. Kun avaa kirkon oven, on kuin astuisi ihan eri ulottuvuuteen parilla askeleella. Yhtäkkiä olet hämärässä, hiljaisessa, viileässä ja upeassa maailmassa. Taakse jäi hektinen, kuuma, meluisa ja pölyinen katu.

Hiljaa katselet ihmetellen ympärillesi. Kuinka kaunista. Ihania patsaita, tauluja, ikoneja ja maalauksia joka puolella. Ei voi kuin ihailla!

 

Share

Ladataan...

Kun tämä ajastettu juttu tulee, olemme itse parhaillaan lentokentällä. Kone lähtee tunnin päästä. Vietämme viikon siis Kreikassa, Samoksen saarella. Uusi tuttavuus minulle, meille. Kohti lämpöä siis mennään. Viimeinen kesälomaviikko on alkanut. Pyrimme kyllä ottamaan siitä kaiken ilon irti, että jaksaisi talven yli!

Kirjoittelen varmastikin sieltä pieniä juttuja kuvineen, kun yleisissä tiloissa kerran on ilmainen wifi.

Nyt siis matkalla näihin maisemiin ja hotelliin. Viihdytään varmasti <3:

 

Share

Ladataan...

Minun äitini on kova askartelemaan, neulomaan ja tekemään kaikenlaista käsillään, mielikuvitusta käyttäen. Nyt hän on innostunut tekemään luonnonkukista kransseja. Ne ovat kyllä tosi kauniita ja herkkiä kaikkine kukkineen. Vahinko, että eivät säily ikuisuuksiin asti. Ikää hänellä on 76v. joten ihana kun jaksaa ja viitsii tehdä kaikkea, kaikenlaista. Sehän piristää, aika kuluu kivasti, saa käyttää käsiään, kulkea luonnossa. Aivan upeata! Tosin en äitiäni ikinä voisi kuvailla sanalla "vanhus", hän on aivan liian kaukana siitä <3

Tässä uusin kranssi, jonka hän nyt oli tehnyt:

Eikös olekin herkän ja kesäisen kaunis kranssi!

Vanhemmillani on kesämökki, jonne äiti on tehnyt kaikenlaista katseenvangitsijaa, onnistuneesti ja hauskasti. Pienillä lapsillakin olisi niin kivaa siellä tutkia ja leikkiä!

Tämä ensimmäinen kuva ei kuitenkaan ole leikkimistä varten, vaan se on seinällä oleva taulu, jonka äitini on tehnyt. Taulu on iso ja painava (kivien takia). Leveyttä ainakin metrin verran. Hän on, kuten huomaat, myös erittäin taitava ja taiteellinen. Taulu on tehty pitkin poikin kerätyistä pienistä kivistä, jotka on sitten liimattu kovalle pohjalle vai oliko se styroksia, joka tapauksessa, yksitellen liimatut kivet muodostavat aivan älyttömän kauniin joutsentaulun. Siellä voi nähdä lumpeenkukat ja heinätkin!

Mökillä ollessa kannattaa katsella ympärilleen, voit bongata vaikka mitä ja yllättäen:

Sitten äitini osti akryylivärit ja maalasi laatalle painetun raparperin värilliseksi:

Tässä vielä linkkejä äidin minulle ja lapsille viime talvena neulomiin sukkiin. Talvessa en odota mitään muuta kuin saan vetää taas nuo jalkaani <3

http://www.lily.fi/blogit/mun-kummallinen-elama/sopostely-sukat

http://www.lily.fi/blogit/mun-kummallinen-elama/uudet-sukat

http://www.lily.fi/blogit/mun-kummallinen-elama/kiitos-aiti

Kyllä äidit ovat ihan parhaita!

Share

Ladataan...

- oli helle, tosi lämmintä +27.5 astetta

- satoi vettä, salamoi ja ukkonen jyrisi

- otin aurinkoa

- käytin paljon aurinkorasvaa

- hikoilin

- keräsin miehen kanssa mustikoita (lue täältä)

- kastelin kukat

- otin paljon valokuvia

- sain kutittavia hyttysenpuremia

- tein mustikkapiirakan

- pakastin mustikoita

- kuivatin ulkona pyykkiä

- pyysin miestäni (100.kerran) leikkaamaan yhden pajupensaan. Hän teki sen!!

- grillattiin makkaroita

- kerättiin punaherukat

- tein vispipuuroa niistä

- kerättiin mustaherukat

- tein mustaherukkakiisseliä

- valvottiin myöhään

- nukuttiin myöhään eli tarpeeksi

- katsottiin sarjoja

- käytiin ostamassa tytölle lukion kirjoja

- käytiin ruokakaupassa

- pesin vessat

- autoimme poikaa lehtien jaossa

- katsoin tyttäreni kanssa hänen ottamiaan ihania kuvia auringonlaskusta

- vaihdoin lakanat

- katselin kaunista kesäistä luontoa, kuin painaakseni mieleen näkymät talven varalle

- silitin vaatekasan

- lakkasin kynnet

- kitkin rikkaruohoja

- tein muutaman blogi-kirjoituksen

- siivosin vaatekaapista toppini ja heitin pois huonot

- halasin lapsiani

- pesin kaksi mattoa miehen kanssa

- keräsin kukkia maljakkoon

- kävelin yli 10 000 askelta joka päivä

- kävelin mieheni kanssa käsikädessä

- hymyilin paljon

- olin onnellinen

- huomasin, että enhän minä nyt niin kauhean laiska olekaan :)

 

Share

Ladataan...

..mäntysuovan tuoksuiset matot! Eilen illalla, kun olin katsonut klo 20.30 alkavien uutisten säätiedotuksen, sain niin loistavan idean. Koska maanantaiksi (täksi päiväksi) luvattiin pelkkää auringon paistetta, pitää meidän (miehen ja minun) pestä pari mattoa. Voi, kun olisitte nähneet miehen ilmeen! Hän kun makaili sohvalla niin hyvässä asennossa tuijottaen tv.tä. Tässä vaiheessa puhuin vain matosta, siis yhdestä :)

Yksin en niitä saa pestyä, kun tulevat märkinä niin painaviksi. Varsinkin valkoinen, pitkä räsymatto. Se on niin paksukin. Eihän miehellä tietysti mitään pesua vastaan ollut, koska jo kohta oli kontillaan mattoja pesemässä, viehkeässä seurassa :). Kun ensimmäinen matto oli pesty ja viety ulos kuivumaan, ihan vienosti ehdotin, että menishän tässä toinenkin...Hetken päästä oli mies jälleen polvillaan hankaamassa mattoa juuriharjalla. Seura oli yhä yhtä viehkeää :). Hei, toki minäkin olin polvillani hankaamassa juuriharjalla mattoja. Tämä selvitys siksi, ettei synny käsitystä diktaattorista ja tossun alustasta :D

Vihdoin kaksi mattoa oli ulkona kuivumassa. Oli melkein viimeisiä hetkiä pestä nuo. Syksy on tulossa kovaa vauhtia. Yhden maton sain pestyä jo kesäkuussa. Muut jätin heinäkuun helteille. Hah, mutta kun niitä helteitä ei sitten tullutkaan, niin pesu jäi. Lomalla oli aika kylmää ja sateista.

Nyt ne saivat valua koko yön vettä ja aurinko kuivattaa päivän. Illalla ehkä nostan sisälle kuivumaan loput kosteudet. Riippuu mitä säätä tiistaille on tiedossa. 

Pihalla oli ihana käydä, kun mäntysuopa tuoksui ilmassa. Miten mahtavaa onkaan levittää tuoksuvat, puhtaat matot sitten lattioille. Se on onnea se!

Ihana valoisaa vielä vaille kymmenen aikaan illalla. Saitko sinä pestyä mattoja tänä kesänä?

Share

Ladataan...

Vuosia, vuosia sitten ostin muutaman sarviorvokin. Se oli ihan tosi hyvä juttu, sillä joka kesä siitä lähtien näitä orvokkeja putkahtelee mistä milloinkin esille. Ihan uskomattomista paikoista vielä. Sitkeitä ovat. En hoida niitä, en kastele, en suojaa. Annan niiden olla täysin rauhassa, oman onnensa nojassa, silti ne elää, kukkii. Niitä kukkia, joita hoidan, kastelen, nypin kuolleet kukat, hellin, ne kuolee käsiin. Vähänkö väärin!

Pitihän minun tämä tämän kesän sitkeä kukkanen kuvata :) Söpö. Keskellä asfalttia, pieni kolo, josta kasvaa. Ihan uskomaton.

 

Share

Ladataan...

Välillä minun tekee aivan älyttömästi mieli karkkia. Välillä suklaata. Välillä jotain suolaisia juttuja. Kaikki kyllä epäterveellisiä. Toisinaanhan sitä kuitenkin voi niitä syödä, kunhan ei joka päivä sitä tee. Minä en tee, joskus vain.

Useinkaan en voi ulkomailla vastustaa makeistarjontaa. Vaikka en silloin söisi mitään, ostan kotiin niitä. Ne on erilaisia, maistuu erilaisille myös. Ne on halpoja. Niitä on kiva syödä kotona matkan jälkeen. Niitä on hauska antaa tuliaisiksi. Niitä on vain ostettava :-)

Seuraavat kuvat ovat otettu Bulgariassa, Burgasin kaupungissa ostoskeskuksessa.

Miten olisi tälläinen suklainen Eiffel-torni?

Suklaasta voi tehdä monenlaista:

Entäs tämä karkkitaivas:

 

Share

Pages