Ladataan...

Tänään päälleni valikoitui pitkä, harmaa, Gina Tricotista viime viikolla ostettu hame. Siihen vaalea pusero (Zara) ja samaa sävyä kengät (ostettu Madeiralta huhtikuussa). Aamulla päälle vielä takin tilalle tuollainen DeFactosta (Turkki, Alanya) ostettu jakku. Siinä on 3/4-hihat ja pliseerattu osa helmassa. Laukuksi valikoin, ihan jo värinsäkin puolesta sopivan; vaalean ja ison, lentokoneesta taxfree-kuvastosta tilatun laukun. Laukkukuvat ihan viimeisinä. Siinäpä olikin tuoteluetteloa tarpeeksi :)

Mennäänpäs asuun sen enempää selittelemättä. Tässä tämä jakku, jonka takiksi otin aamulla:

Jakku takaapäin. Näkyy pliseeraus kokonaan:

Työkaveri, pitkä mies, otti kuvan. Koska kuva on otettu ylhäältäpäin, näytän aivan hobbitilta :D

Madeiralta ostetut kengät:

Pukuhuoneessa sitten vielä räpsäsin kuvan:

Kuvat eivät ole parhaammasta päästä. En onnistu kuvissa, en sitten millään...

Voit käydä kurkkaamassa Minnean blogista samanlaisen hameen oliivin vihreänä. Vaikka se onkin ostettu eripaikasta kuin minun, on ne silti niin samanlaiset :)

 

Share

Ladataan...

Kun olimme Turkissa toista kertaa (nyt olen ollut 3 kertaa), olimme Incecumissa, noin 30 km Alanyasta pohjoiseen. Eräänä päivänä päätimme kävellä markkinoille, jotka olivat muutaman kilometrin päässä hotelliltamme. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, oli kuuma, hiki virtasi. Tie oli suora ja pitkä muutaman kilometrin ajan (vähän tylsää kävelemistä, mutta toki nautittavaa):

Välillä tuli piristäviä levähdyspaikkoja. Tosin me emme pysähtyneet, koska meillä oli päämäärä-> markkinat, turkkilaiset markkinat.

Pääsimmehän lopulta perille. Voi sitä mausteiden tuoksua. Se oli todella voimakas ja huumaava. Oli niin paljon kaikkea myytävänä ja suurinta osaa en edes tuntenut! Nautin katselemisesta ja kiertelemisestä siellä. Oli kokemus haistella tunnelmaa. Se kuumuus, se oli käsinkosketeltavaa, painostavaa ja samalla niin nautinnollista. Se ikäänkuin kuului siihen.

Mitään en ostanut (paitsi vaatepuolelta yhden tuubihuivin). Oli vain ihanaa kävellä, katsella ja ajatella, että tämä on heidän tavallista elämää, heidän tavallisia mausteita, heidän normaalit ostoksensa, heidän kauppansa, heidän markkinat.

Mahtava kokemus. Kävelyn arvoinen :)

Share

Ladataan...

Kun olin vanhimman tyttäreni kanssa Turkissa, Alanyassa, ostin tämän ehkä söpöimmän repun ikinä! Reppua käytän kuitenkin vain kesäaikaan, se on jotenkin niin kesäinen. Voisihan sitä yhtähyvin pitää talvellakin, minulle kuitenkin se on vain kesäreppu. Ulkomaille en ota sitä koskaan mukaan. En haluan antaa varkaille tilaisuutta toimia selkäni takana!

LC Waikiki on tosi kiva kauppa, suht edullinen ja nuorekkaita vaatteita ja muodissa mukana. Sama kauppa muuten löytyy myös Bulgariasta. Olen tehnyt tosi paljon ihania löytöjä juuri tuosta kaupasta. Ne on juuri kuin ostaisin mistä tahansa ketjun kaupasta, ei siis mitään turkkilaista "maustetta" vaatteissa...

Reppuun takaisin. Oi kuinka odotankaan kesää, että voi pukeitua valkoisiin, silloin tämä reppu tulee aina mukaan. Jalkaan pinkki-valkoiset kengät, muuten valkoiset vaatteet. Näin reppu oikein korostuu!

 

Share

Ladataan...

Minä pukeudun usein hieman omaperäisesti, juuri sopivasti erilailla, kuin muut työkaverini. Olen aina tykännyt tehdä niin. Vähän eri tavalla, kaikessa. Toki välillä pukeudun myös perinteisesti, mustaan jakkupukuun, tilanteen niin vaatiessa. Jos vain voin, niin laitan aina jotain hieman ylimääräistä tai jotain muuta kuin jokaisella. Jotain, joka erottuu ja erottaa.

Vaatteita minulla on paljon, todella paljon. Suurin osa niistä on ostettu ulkomailta. Haluan, että kaikilla ei ole samanlaisia. Samantapainen saa olla, mutta ei samanlainen. Tämän syyn takia olen hylännyt monta vaatetta; jos työkaverilla on samanlainen, jos kadulla tulee vastaan samanlainen. Kun teen ostokset ulkomailla, niin tätä harvemmin tapahtuu. Oikeastaan koskaan ei ole enää tapahtunut.

Työasuuni kuuluu Bershkasta ostetut paita ja housut. Alanyasta ostetut kengät. Rannekello on Kyprokselta ja rannekoru (jutun rannekorusta voit lukea klikkaamalla sanaa rannekoru) Teneriffalta.

Laukuksi valikoin yhden, jonka väri "mätsää" paitaan ja kenkiin. Niin siitä muodostui kokonaisuus.

Miten on sinun kohdalla; perinteinen vai jotain hieman/paljon erilaista?

Share

Ladataan...

Ulkomailla ollessani, en osta koskaan mitään koriste-esineitä, jossa lukee sen paikan nimi. Niitä tuli ostettua 1970-luvulla. Nyt olen ne kaikki tosin jo hävittänyt pois. Tarkoitan siis ihan niitä, joilla ei tee mitään, joilla ei ole mitään käyttötarkoitusta. Hyllykoristeita siis. Pölyä keräävät hyllykoristeet. Ne oli ihan kamalia, tosin ne kuuluivat siihen 70-lukuun. En osta myöskään mitään kansanperinnejuttuja; burkha, kipa, sari, pussihousut, kansallispuvut, en mitään sellaista. Se mitä ostan, on vaatteet, mutta nekin tavallisista kaupoista (Pimkie, Esprit, Bershka; Stadivarius, Bull&bear, Tally Weird, Terranova, Springfield, Blanco, Pink Woman jne). Ne riittää minulle matkamuistoiksi. On myös ihanaa, kun jokaisella (tai vähintain joka toisella) ei ole sellaista vaatetta päällään, sitten täällä Suomessa.

Turkissa ollessa kuitenkin tein poikkeuksen. Ostin perinnetossut. Hain niitä joka paikasta yksivärisenä, joko valkoiset tai harmaat. Oli kova työ etsiä sellaisiä. Niitä löytyi joka paikasta, mutta vain värikkäinä. Jokaisessa tossussa oli paljon värejä, ihan liian paljon ja päällä vielä kimaltavia strasseja. Kimallusta ja värikylläisyyttä. Yhdestä paikasta löysin jo yksiväriset, mutta mustat. Niihinkin oli ommeltu strasseja päälle. Lopulta monen päivän etsinnän jälkeen löysin ne; harmaat, yksiväriset, ilman strasseja. Yksinkertaiset. Ne ostin. Tämä on ainoa kerta, kun jotain tuollaista olen vuosikymmeniin ostanut. Ne vain sopii meidän makkarin väreihin. Makkari kun on harmaasävyinen. Koristeena siellä ovat, tosin olen kyllä niitä käyttänytkin, joten ovat myös käyttötavara ja koriste. Säilytän niitä lattialla, näin ne tulee välillä työnnettyä jalkoihinkin :). Harmaat tossut harmaassa huoneessa.

 

Share

Ladataan...

Kun se aurinko yhtenä päivänä kerrankin paistoi, niin mentiin tytön kanssa kuvaamaan pihalla. Tosin ei siellä pitkään ilman takkia olisi tarjennut. Kylmähän siellä oli. Ei se aurinko vielä jaksa lämmittää tarpeeksi.

Päällä minulla oli Gina Tricot:sta ostettu yli iso neule, jota tykkään pitää kotona (ostettu 2-3 vuotta sitten). Lämmittää reidetkin kivasti pituutensa takia. Housuina oli Alanyasta, DeFacto-kaupasta ostetut mustat samettilengginssit. Valkoiset kengät Prisman alennuskorista :)

 

Share

Ladataan...

Katselin ikkunasta ulos. Näin pimenevän illan. Kylmän ja synkän. Suomen marraskuun normaali alkuilta. Ei mitään näkemistä. Paleltaa vain pelkkä katsominenkin. Kylmä näky.

Muistelin niitä kaikkia ihania auringonlaskuja ulkomailla. Toki Suomessakin ne ovat aivan upeita! En vain Suomessa oli niitä kuvaillut. Pitäisi mennä järven tai meren rannalle. Niin ei ole tullut tehtyä.

Tämä vuodenaika sopii kyllä enemmän kuin hyvin lämpimien lomien muisteluun. Kaivelen kätköistäni lomakuvia. Etsin vain auringonlaskuja. Jokunen löytyikin, tosin luulin, että niitä olisi enemmän. Ehkä sitten olen katsellut niitä, en niinkään kuvannut. Kyllä noidenkin katsominen riitti taas tuomaan sitä iloa ja lämpöä sisälleni.

Tuli niin kova kaipuu lentää taas jonnekin, kauas pois täältä kylmästä!

Tässä auringonlaskua Turkin, Gran Kanarian, Teneriffan, Kreikan ja Espanjan malliin:

 

 

 

 

Share