Ladataan...

Kerroin tuossa aikaisemmin tällä viikolla uudesta, siis ensimmäisestä u-p-o-u-u-d-e-s-t-a autostani, jonka luovutus oli tämän viikon torstaina. Jo kaupan pihalla sanoin, että tuo ei ole se minun haluama väri, tuo on se tummempi. Rakas mieheni kuitenkin näytti kohtaa, johon aurinko paistoi, se oli kirkkaampi ja sanoi, se loput autosta vain näyttää tummemmalta varjossa. Ajattelin, että ehkäpä sitten on niin, mutta epäilys jäi. Se kaiversi ja kaiversi. Se hiersi ja vaivasi. Kävin kotipihalla ottamassa valokuvia ja menin nettiin etsimään sen värin minkä tilasin. KYLLÄ, virhehän siinä oli tapahtunut. Vai ovatko nämä sinusta samoja värejä?

Tämän värisen tilasin:

Tämän kuitenkin sain:

Auto kuitenkin oli uusi, ei sentään käytettyä yrittänyt myydä uutena:

Soitin sitten torstai-iltana n. klo 19 autokauppiaalle virheestä. Ei hän vastannut. Ajattelin hänen jo olleen kotona, eikä halua enää työasioita hoidella. Onneksi hän kuitenkin soitti takaisin. Selitin asiani. Olin myös katsonut paperit läpi. Tilauspaperissa, jonka perusteella hän lähti autoa tilaamaan, väri oli oikein. Kauppasopimuksessa, joka tehdään ennen auton näkemistä ja luovuttamista ja jonka perusteella maksoin auton hinnan, oli väri jo vaihtunut. No kuka nyt autojen värejä ja koodeja ulkoa muistaisikaan, että onko oikea.

Autokauppias sanoi, että pystynkö elämään tämän asian kanssa, koska romutussopimus on jo liitetty tähän autoon, eikä sitä voi muuttaa?

Eihän se näin voi mennä, eihän? Minusta autoliike korvaa omalla kustannuksellaan kaiken, mitä kuluja tuleekin, kun hommaavat uuden, oikeanvärisen auton Hangon tullivarastosta tai tehdastilauksena Ranskasta. Ai että minua vit suutitti aivan hirmuisesti. Eipä uni tullutkaan silmään. Suosiolla kävin ottamassa tunnin pyöriskelyn jälkeen nukahtamista helpottavaa ainetta...

Hän sanoi tutkivansa asiaa, että missä virhe on tapahtunut ja soittavansa minulle perjantaina. Koska soittoa ei kuulunut klo 10.00 mennessä, ei minun kärsivällisyyteni, eikä hermot enää kestänyt odottamista, niinpä soitin itse sinne. No niin. Minun ihanan punainen autoni on mennyt entiseen kotikaupunkiini Poriin (tarkoittaako tämä, että minun ei olisi koskaan pitänyt muuttaa sieltä pois?) ja hänen (tämän porilaisen) auto on tullut minulle. Jestas, porilainen ostaja oli noin vain ottanut sen itselleen (MINUN AUTONI!!!). Varmaan hänestäkin se minun väri oli parempi, kuin oma valitsemansa, joka siis nyt tuli minulle. Sitä en ymmärrä, miten siellä päässä se meni kahdelta läpi; myyjältä ja ostajakin otti sen noin vain itselleen, vaikka oli tilannut viininpunaisen. On ne porilaiset aika venkuloita :D. Olinko minä ainoa, joka huomasi virheen? TÄH? Kuulemma päikseen ei voi enää vaihtaa, koska se on luovutettu ostajalle. No en kyllä minäkään käytettyä olisi huolinut, koska ostin uuden auton.

Lilies, olitko se sinä, se porilainen, joka autoni vei? Pikkuisen epäilyttää.... :D

Myyjä myönsi kyllä virheen tapahtuneen heillä ja heidän työ on pitää asiakas tyytyväisenä. Hän sanoi ottavansa selville onko minun valitsemaa väriä vielä Hangossa tullialueella vai pitääkö se tilata tehdastoimituksena Ranskasta, joka kestääkin sitten sen 3 kk. Saadaan käyttää tätä autoa (siis sen porilaisen), he ottavat sen sitten esittelyautoksi. Romutuksesta myyjä yritti kertoa, että sen muuttaminen on hankalaa, jopa mahdotonta, mutta keskeytin sen ja sanoin, että se ei liene minun ongelma.

Minä olen toiminut oikein; vein auton romutettavaksi, sain todistuksen, toin autokauppaan ja sain alennuksen. Ei selityksiä minulle, kiitos.

Iltapäivällä myyjä sitten soitti, koska olin vaatinut pyytänyt sitä. Halusin tietää ehdottomasti, onko Hangossa niitä vai pitääko tehdä tehdastilaus. Jihuu, niitä on Hangossa. Kestää kaksi viikkoa. Sen jaksan, sillä onhan minulla alla ihan uusi auto sen aikaa ja sitten saan vielä uudemman, sen karkin värisen :)

Ehkä saan tänä yönä unta :)

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Kun sain vinkin tälläiseen tortilla-lasagneen keskimmäiseltä tyttäreltäni, olin aika innoissani. Tykkään lasagnesta tosi paljon, mutta sen tekeminen, huh! Tämän teko kesti ehkä puoli tuntia (ihan alusta valmiiseen ruokaan) ja oli helppo tehdä. En iki maailmassa olisi uskonut, että tortillaletut muuttuvat tuossa ruuassa makaronilevyiksi tai ainakin minusta tuntui niin. En erottanut koostumuksessa, enkä maussa eroa! Ihan mahtavaa!!

Jos tykkään lasagnesta, mutta koet valmistamisen työlääksi. Kokeile tätä! Ohje löytyy lopusta.

Itse lisäsin vielä purkin valkoisia papuja tomaattikastikkeessa tuonne joukkoon (ei lue ohjeessa). Tytölle vähän proteiinia lisää, kun käy salilla niin usein ( 7 kertaa/vk).  Pavuista lisäksi tykkäämme kaikki.

 

Share

Ladataan...

Kolme aika toisistaan poikkeavaa sanaa. Mitä ihmettä niillä on yhteistä samassa postauksessa? Se tulee kyllä selviämään :)

Aloitetaan aakkosten ensimmäisestä eli A:sta, tässä tapauksessa autosta. Minä tilasin auton, ihan uuden, vm. 2018. Vein vanhan autoni romutukseen ja saan siitä 3000 eur hyvitystä, kun ostan uuden. Uusi autoni on merkiltään Renault Clio. Saan sen tällä viikolla. Se on jo saapunut tänne meidän kaupunkiin. Nyt se vain varustellaan sellaiseksi kuin sen halusin. Se on punainen. Siinä on erikoistehosteväri ja -lakkaus, joka on kuin karkki. Sehän sopii minulle, naiselle. Minun ensimmäinen ihan uusi auto. Wau! Pikkuisen olen ihmeissäni. Myös turbosta olen ihmeissäni. Mitä sillä tekee? No, onhan se hienoa, jos autossa on turbo, ainakin minusta kuulostaa hauskalle! Hintaa muodostui 19 300 eur niillä varusteilla ja ominaisuuksilla, jotka halusin siihen. (Mieskin tilasi jo aikaisemmin itselleen uuden auton, joka ei ole vielä saapunut Suomeen. Silloin puhutaankin jo ihan eri summista..nyt kun on tuo tarjous romutusautosta voimassa, niin nyt se kannattaa tehdä, niin kauan kuin valtiolla riittää siihen rahaa). Minulle kelpasi tämän hintainen auto, kun eihän minulle edes paljon ajoja ole! Tämä onkin sitten luultavasti loppuelämäni auto :)

Kuvia. Eiks olekin kiva?

No niin sitten siihen piirakkaan ja kakkuun. Kun työkaveri ostaa auton, talon, kesämökin, saa lapsen, jää lomalle, kun hänellä on syntymä- tai nimipäivät, kun hän on muuten vain onnellinen, on hän velvollinen tarjoamaan jotain työkavereilleen. Se saa olla ihan mitä vain karkkipussista pullaan, keksipaketista omiin leipomuksiin. Minä leivoin. Leivoin puolukkakakun ja sitruunapiirakan. Tuo puolukkakakku on ainoa puolukkainen leipomus, jota voin syödä, jossa siis on puolukoita. Ne puolukat eivät nimittäin maistu tuossa kakussa ollenkaan, joten siis on ihan hyvää :D. Ei tarviste puistattaa itseään puolukoiden takia, eikä jättää syömistä kesken, eikä tule kylmiäväreitä...Kokeile, jos sulla on samoja ongelmia puolukoiden kanssa!

Toiseksi leivoin vanhan reseptin mukaisen sitruunapiiraan. Kostutuksen laitoin keskelle. Leikkasin siis kakun kahteen osaan. Kun sitten maistoin kakkua, oli ensimmäisena ihan vain kakun maku, hiljalleen sisältä alkoi tulla voimistuva sitruunan maku, oikein miellyttävästi esille ja sitten pala olikin jo hävinnyt vatsaan ja eikun uutta palaa puremaan. Hyvää oli :)

Pakkasin palat tuollaiseen suorakaiteen muotoiseen Tupperin astiaan, koska siinä on kansi, mutta se oli tosi huono saada muovipussiin.

Jouduin sitten vaihtamaan ne vielä pyöreään Tupperin isoon astiaan. Onneksi kansi siinäkin. Tässä ne ovat sitten työpaikan kahvipaikan pöydällä. Tomusokeri oli sulanut yön aikana melkein kokonaan pois, enkä hoksannut aamulla lisätä, koska en katsonut kotona niitä paloja ollenkaan...No hyvin ne huolimatta pikku puutteesta kelpasivat:

 

Share

Ladataan...

Minusta on kiva kuvata, katsella ja löytää ihania pieniä tai suuria yksityiskohtia maailmasta, isojen maisemien lisäksi. Kesällä, heinäkuussa 2017 innostuin kuvaamaan Sunny Beachillä ja Burgasissa vanhoja rautaisia portteja ja kaiteita, aitoja. Ne olivat niin kauniita, kun niitä tarkemmin katseli. Vanhoja, kuluneita. Niissä oli ajan patinaa, sitä oikeaa tunnelmaa. Ne olivat taidokkaasti tehtyjä, aivan ihania. Ihastuin niihin totaalisesti. Kuin portteja satumaahan tai aikaan kauan ennen meitä <3

 

Share

Ladataan...

Olen kuulut kehuja näistä Tigin Bed Head- shampoista ja -hoitoaineista jonkun verrankin, mutta hintansa takia en ole niitä koskaan ostanut. Petyin kerran kalliisiin pesu- ja hoitoaineisiin perusteellisesti (lue täältä), joten en oikein ole edes uskaltanut ostaa näitä kalliita enää.

Kun sitten sattui kohdalle älyttömän hyvä tarjous, niin pakkohan se silloin oli vihdoinkin ostaa näitä kokeiluun. Ostin 2 x 2 pulloa (2 x hoitoaine ja 2 x shampoo). Tavallisestihan nämä maksavat noin 25 eur/2 pulloa. Nyt ne sai 14.95 eurolla eli yhdelle pullolle jäi enää hintaa 7.47 eur. Pullot ovat isoja (750ml), joten ihan markettihinnoille pääsi tällä alennuksella (markettipullot ovat 200 ml ja hinta noin 3 eur)! No itseasiassa, halvemmaksihan nämä näillä hinnoilla tuli...

Joo, oli siellä kahvikin tarjouksessa :)

Heti tämän jälkeen menin Prismaan ruokaostoksille ja kävin katsomassa näiden samojen hinnat siellä. Heh, ne olivat Prismassa 24.95/2 kpl (hoitoaine ja shampoo). Jihuu 20 euron säästö!! Pientä inkkaritanssia pesuainehyllyjen välissä ja nolo palautuminen maan pinnalle...Onneksi minun mies ei enää ylläty juuri mistään :D

Tosin on odotettava uusia tarjouksia, en osta täydellä hinnalla vieläkään :)

Jestas ja miten hyviä nämä olivatkaan! Ihana tuoksu (kuin karkkitaivaaseen olisi mennyt) ja hoitoaine niin hyvin hiuksia selvittävää. Ihan lemppareita kerralla. Miten pienen pieni määrä shampoota voikin riittää saamaan aikaan ihanan vaahtoavan pesun. Riittoisiakin siis. Tuo vaahto oli jotain uutta, en ole sellaista kokenut ennen, se oli jotenkin tiheää, pehmeää ja sitä oli paljon, se tuoksui karkkikaupalle, ihan uusi, miellyttävä kokemus! Käytän tosiaan paljon, paljon pienemmän määrän näitä kuin tavallista shampoota (tai niitä Cutrin-shampoita).

Suosittelen, jos joskus tarjous sattuu kohdallesi, osta ihmeessä!

Tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen olen jo saanut ostettua näitä vieläkin halvemmalla... :). Kun näin tämän ao. ilmoituksen lehdessä, piti lähteä hakemaan näitä muutamat satsit :D. Oon ihan oikea tarjoushaukka :D. Nyt siis oli todella hyvä hinta :)

Riittäskö vähäksi aikaa? :) En ole hamstraaja, ihan oikeasti, en ole. Meillä nämä käytetään ja tyhjät pullotkin raskitaan laittaa roskikseen, ei säilytetä...Olettehan tekin katsonut niitä ohjelmia hamstraajista? Huh. Tämä voi vaikuttaa hieman samalle, mutta ei. :D

Nyt voi pestä ja hoitaa hiuksia jatkuvasti ihanilla aineilla, eikä koskaan, ei koskaan tartte piilottaa niitä hatun tai muun alle :D

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Sain viime viikolla ihanalta Lilies&Life- blogin kirjoittajalta, Lilies:ltä haasteen kirjoittaa 5 x 3 hyvää asiaa itsestäni ja elämästäni. Pitkin hampain tartuin haasteeseen, kun en kehdannut kieltäytyäkään :D. Huomasin oman elämäni hyvien ominaisuuksien etsimisen olevan yllättävän kivaa, mutta myös vaikeaa ja varsin haastavaa. En oikeastaan ole koskaan ajatellut mikä minussa on hyvää, ainoastaan, mikä minussa on huonoa ja pahaa, sitä olen kyllä pohdiskellut ja paljonkin ja miten muuttaa näitä, mahdollisesti huonoja ominaisuuksia.

Tuostako johtuu sitten, että en keksinyt kolmatta hyvää asiaa itsessäni, en millään, vain kaksi keksin. Jos te keksitte, ilmoittakaa minulle kommenttiboxissa siitä. Lisään sen (ne) sitten siihen kolmanteen kohtaan :). Olishan se kiva, että minussakin olisi kolme hyvää asiaa...oikeastaan mielenkiintoista, näkeekö joku muu minussa jotain hyvää!

Päivässäni:

1. Päivässäni on aina hyvää se, kun huomaan heränneeni uuteen aamuun, olen siis elossa. Se on niin nautittava hetki, ihan paras, vaikka vihaankin herätyskelloon heräämistä.

2. Se, että saan mennä töihin, että minulla on työpaikka. Minä en viihtyisi kotona. Olen kyllä niin kotikissa, joten seinät alkaisivat kaatua aika nopeasti päälle...luulisin, vaikka eihän sitä koskaan tiedä, varmaksi.

3. Iltaisin, töiden jälkeen saan nähdä perheeni, voin jutella lasteni, vanhempieni kanssa. Nuo rakkaat läheiset kuuluvat jokaiseen päivään, vaikka heitä ei näkisikään joka päivä, joka viikko, joka kuukausikaan. He ovat ajatuksissa, teoissa mukana koko ajan.

Tänä vuonna:

1. Ensimmäisenä tulevat mieleen matkamme. Matka Fuertefenturalle( Corralejo) miehen kanssa maalis-huhtikuun vaihteessa.

2. Matka toukokuussa keskimmäisen tyttären kanssa kahdestaan Kreetalle, Rethymnoniin.

3. Matka heinäkuussa miehen kanssa Kreikkaan, Korfulle.

Elämässäni:

1. Mies, lapset, muut läheiset, koti, työ ->Turvallisuus ja levollisuus.

2. Terveys. Olen ollut poissa töistä viimeksi yli 13 vuotta sitten (tarkkaa vuotta en muista). Silloin oli meidän perheessä kiertävä oksennus- ja ripulitauti. Se kiersi läpi meidät kaikki ja kesti vain yhden päivän. Allerginenkaan en ole millekään syötävälle, eläimelle, kasville...joten noin kuvailtuna perusterve ihminen. Eikä mitään lääkitystäkään ole (heh, olen vain niin hyvä näyttelijä, että lääkäritkään eivät ole huomanneet :D).

3. Olen voittanut kaikki suuret taisteluni (kaikkia pienempiä en toki ole). Olen plussan puolella, siksi olenkin perusonnellinen eli vaikka olisin murheellinen, vihainen, itkisin, olen silti onnellinen..vaikea varmasti käsittää, vaikea selittää.

Minussa:

1. Autan aina, jos vain osaan ja kykenen, parhaani mukaan.

2. Mieluummin annan kuin otan.

3. ?? En vaan keksi. Ei kai minussa muuta hyvää sitten enää ole.

Nyt olen saanut teiltä vastauksia, että olen positiivinen ja elämäniloinen, joka kuulemma heijastuu kirjoituksiinikin (ihana, jos näin on). Lisäksi (kuulemma) innostun pienistäkin asioista ja näen niissä kauneutta, tärkeyttä ja löydän kirjoitettavaa. WAU! Olen niin otettu näistä jokaisesta kommentista! Lisäksi kuulemma osaan arvostaa elämässä asioita, jotka muut usein sivuuttavat. Olen luova ja taiteellinen, näen kauneutta pienissä arkisissakin asioissa ja osaan hyödyntää kaikkea niin, että saan tehtyä kauniita asioita. Omaan kuulemma hyvät tyyli- ja huumoritajut. Tässä oli lisää esimerkkejä miten kauniisti minusta kirjoitettiin. Kyyneleiden aika. Kiitos ♥

Blogissani:

1. Olen saanut joitakin kivoja blogi-ystäviä. En olisi ikinä uskonut, että joku löytää blogini miljoonien joukosta. Jokainen kommentti ja tykkäys kyllä piristää ja ihmetyttää yhä vieläkin :D

2. Minulle blogista on ollut iso apu. Se, että saan kirjoittaa mistä haluan, se on minulle hyvä ja tarpeellinen purkautumiskeino, vaikka en itse ongelmasta kirjoittaisikaan. Se on ollut myös loistava kanava purkaa  satunnaisia onnellisuushetkiäni ja jakaa iloa, silloin kun se sisälläni on pulpunnutkin.

3. Kirjoitan vain kevyttä, helposti luettavaa  tarinaa ja tapahtumia, koska maailma on täynnä pahuutta, joista saa lukea joka paikassa. En halua enää kirjoittaa ja pohtia niitä omassa blogissani. Haluan, että lukijat ovat (yleensä) hyvällätuulella lukiessaan blogiani. Vähän niinkuin lukisi Harlekiini-sarjan kirjoja :D

Haastan:

Tiikerikatin, Väriterapia-blogi

Minnean, Minnean muruja-blogi,

Suttastiina, Älä ota sitä niin vakavasti-blogi

Share
Ladataan...

Ladataan...

Valkoinen kukkakimppu kuulostaa aika aneemiselta. Kuitenkin valkoinen kukkakimppukin on kaunis. Pelkkää puhdasta valkoista, viatonta. Kukkia, eläviä kuitenkin. Tuoksuvat nekin. Mielelläni laitoin maljakkoon.

Tänään on muuten ystävänpäivä. Itse en sitä ole koskaan viettänyt millään tavalla, enkä tule viettämäänkään. Luokittelen sen samaan kategoriaan Halloweenin ja Black Fridayn kanssa. Amerikasta tulleita höpsötyksiä, joilla on tarkoitus myydä ihmisille rihkamaa mahdollisimman paljon. Minä en kauppiaiden rahapusseja paksunna näillä juhlilla. En tosiaan.

Hyvää ystävänpäivää toivotan kuitenkin jokaiselle blogiystävälleni :)

Minä niin nautin kukista, noista puhtaan valkoisista.

 

Share

Ladataan...

Viime viikolla etsiessäni pakastimesta jotain, sattui käsiini torttutaikinat, jotka olivat jääneet sinne joululta. Ei sitten paistettukaan niin paljon joulutorttuja kuin luulin. No voihan ne käyttää muuhunkin ja päätin, että niistä tehdään viikonlopun ruoka. Joulutorttuja kuitenkin alkoi tehdä myös mieli (olen hulluna niihin).

Viikonloppuna otin sitten taikinat sulamaan. Osasta leivoin niitä rakastamiani joulutorttuja, jälkiruuaksi. Osasta tein kinkkujuustosarvia. Vieläkin taikinaa jäi. Lopuista levyistä tein sitten metwurstisarvia. Voi että miten ne olivat hyviä. Ei ehkä se kevyin ruoka, mutta välillä näinkin. Tosin oli minulla se salaattikin tehty, joten tuli mukaan vihannespuoltakin :)

Käytätkö torttutaikinaa muuhunkin kuin joulutorttuihin?

Share

Ladataan...

Kun saimme viime viikolla neljän viikon ja yhden päivän odotuksen jälkeen uuden sohvan kotiimme, oli aika tyytyväinen olo. Tuon ajan kestää sohvan tekeminen. Askosta ostimme tämän sohvan.

Vanhan sohvamme laitoin myyntiin samana päivänä, kun tilasimme uuden , facen kirpparille. Seuraavana päivänä se oli jo haettu. Se meni niin nopeasti, että olimme vähän ihmeissämme isosta olohuoneestamme. Meinasimme pitää siellä (Juhannus)-tanssit :), niin isolle se tuntui ilman sohvaa!

Miten silmä tottuikaan tähän isoon, autioon olohuoneeseen, että nyt kun uusi sohva tuli, vaikuttaa se jälleen niin pienelle ja ahtaalle :). Yksi syy sohvan vaihtamiseen olikin sen suuruus. Halusimme pienemmän. Halusimme tilaa enemmän. No onhan sitä toki nyt enemmän, se vain tuntuu ahtaalle, kun totuimme avaraan huoneeseen ilman sohvaa....

Entinen oli nahkainen kulmasohva. Nyt halusimme kankaisen divaani-sohvan. Tumman harmaan, melkein mustan. Ei näy lika niin hyvin, kuin vaaleassa. Verhot olivatkin valmiiksi mustavalkoiset, joten ne saa jäädä. Samoin jäävät pöytä ja pyöreä matto pöydän alla. Otimme samalla sohvaan sopivat jakkarat.

Kuvia on aika paljon. Toivottavasti et tympäänny :)

Olen aika tyytyväinen. Oikeastaan ihan tyytyväinen. No, oikeasti älyttömän tyytyväinen.

Kankaassa on mustan joukossa harmaata...

Verhot saavat jäädä...

Tuo jakkara oli myös ostettava nyt. Jälkeenpäin olisi varmasti kaduttanut, kun ei saisikaan enää...

Meidän entinen sohva oli siis punainen kulmasohva, joka oli oikeaa nahkaa (vain liian iso meidän olkkariin). Silloin olohuoneeseen sopi tuollainen iso pehmeä, punainen palli, joka on oikeasti varavuode. Siinä aina joku istui. Nyt se ei sopinut millään samaan paikkaan, koska siihen tuli nyt nuo kaksi tummaa jakkaraa, uuden sohvan sävyisinä.

Keksin kuitenkin sille oman nurkkauksen, jonne tuo varavuode juuri ja juuri mahtui. Kolonen oli kuin sille tehty! Sinne tuli nyt kiva istuinpaikka :) punaraitaisine tyynyineen!

 

Share

Ladataan...

Minä olen juonut koko elämäni vain teetä. Kahvia maistoin kerran, se riitti. Sen jälkeen ei sitä ole tarvinnut juoda. En kuitenkaan juo hirveitä määriä sitä. Viikoloppuisin aamulla ja joskus illalla, jos on kova pakkanen ulkona. Töissä sitä tulee kyllä lipitettyä enemmän (työnantaja tarjoaa kahvit ja teet).

Nyt löysin kaupasta ihan uutta teetä, Karhuherra Baddintonin teetä. Vähänkö olen lapsellinen :D

Paketissa on neljää makua ja ne kuulosti niin hyviltä, että oli pakko ostaa. Yhtäkään en ole ehtinyt vielä maistaa, mutta voin kuvitella, että nämä ovat täydellisiä! Voitko kuvitella appelsiinimarmeladin ja ananaksen makuista teetä tai kerma-mangoteetä? Entä vanilja-kola tai hunaja ja meloni? En oikein minäkään, vielä...

Minulla on kaksi erilaista rasiaa teepusseille, joissa osaa niistä on kiva säilyttää. Tuollaisen rasian voi nostaa kokonaan pöydälle, kun tulee teenjuoja, juojia kylään.. Tosi niihin ei mahdu kuin murto-osa teelaaduistani. Muut ovat sitten kaapeissa omissa paketeissaan ja irtotee erilaisissa purkeissa ja omissa paketeissaan myös.

Onko sulla lempimakua? Vai juotko ihan mitä vain?

Share

Ladataan...

Yksi saatu ruusu talvella merkitsee minulle samaa, kun saisin sata ruusua kesällä. Talvella kaikki kukat näyttävät miljoona kertaa ihanammalle kuin kesällä. Pienikin pala kesää talvella, aaah! Kesällä on kukkia joka puolella; luonnossa, kaupoissa, kukkalaatikoissa pihoilla, kaupungilla. Niihin tavallaan turtuu, vaikka niistä nauttiikin. Tarjontaa on niin paljon.

Yksi ruusu sulattaa sydämen talvella. Sitä tuoksuttelee, ihailee, katselee, tunnustelee. Kun se on maljakossa, sitä pysähtyy aina ohikulkiessaan katsomaan. Se on ihana sisustusesine. Sitä kuvailee mielellään. Halusin kuvata sen kylmässä ulkoilmassa. Ei se ehtinyt paleltua, onneksi.

Nautin kukasta ja haaveilen kesästä.

 

Share

Ladataan...

Minä olen vähän höpsö (ai vähän?). Ilahdun aina kummallisista jutuista. Kuka nyt nestesaippuoita hehkuttaa (muut siis kuin minä). Nautin pienistäkin asioista (ai siis nestesaippuoista?). No niistäkin :)

Tuon ananaksen tuoksu oli niin voimakkaan luonnollinen, että sain hillitä itseni, että en olisi lappanut lusikalla sitä suuhuni maistanut sitä!

Voitteko kuvitella ihanampaa tuoksua käsienpesun yhteyteen kuin ananas? Minä en voi. Toisena kyllä tulee heti perään tuo Carambola.

Ihan olen nyt onnesta sykkyrässä :)

Pitäisikö mennä pesemään kädet kahdeksannen kerran viiden minuutin sisään?

 

Share

Pages