Ladataan...

Muutama viikko sitten sain eräältä toimittajalta tälläiset heijastinvaljaat tai -henkselit. Hän tuli meille töihin pieneen palaveriin ja tälläiset sitten saimme. Nämä ovat kyllä tosi hyvät Suomen pimeisiin syksy- ja talvi-iltoihin. Kerrankin jotain todella hyödyllistä :)

Näitä voi siis pitää ihan vain heijastinvaljaina päällä. Edessä ja takana olevat valot voi myös laittaa palamaan. Ne voi laittaa päälle joko eteen tai taakse tai kumpaankin yhtäaikaa eli valinnanvaraakin löytyy. Edessä palaa keltaiset valot tai siis tavalliset lamput. Takana taas palaa punaiset. Ne siis saa palamaan, jos haluaa näkyä paremmin. Sen lisäksi ne saa myös vilkkumaan, erikseen kummallekin puolelle tai sitten kummatkin vilkkuu yhtäaikaa sekä edessä, että takana, ihan miten haluaa :). Jo luulisi autoilijoiden näkevän!

Turvallisuus ennen kaikkea! Itse ehkä pidän vain heijastinliivinä, palavat, eri toten vilkkuvat valot, ovat minulle vähän liikaa :)

Vilkkumista en tietystikään kuviin saanut...

Loppujen lopuksi nämä siirtyivätkin äidilleni. Hän niin mielellään otti henkselit. Minulta olisi voinut jäädä kuitenkin kaappiin :D

 

Share

Ladataan...

Kun olimme Samoksella elo-syyskuun vaihteessa, teimme joka päivä pitkiä kävelylenkkejä. Milloin kaupunkiin, milloin taas vuorille päin. Vuorille päin mennessä talot harvenivat ja nähtävyytenä oli enemmän luontoa. Oli granaattiomena-, appelsiini-, sitruuna- ja luumupuita. Oli karhunvatukkapensaita. Oli männyn oloisia puita. Oli metsää. Oli raikasta (kuumaa) ilmaa. Oli tilaa hengittää. Hiekkatiet. Kissat. Ihmisten vähyys. Verkkaisuus. Hiljaisuus. Aurinko. Vain me (no ehkä ei kuitenkaan)..Kummatkin kävelyreitit olivat hauskoja (ja haastavia omalla tavallaan), niin erilaisia kuitenkin, vaikka samoja piirteitäkin oli (mäet).

Hiekkatietä pitkin vuorille. Kipuamista ylös hengästyneinä. Alaspäin tulo oli jo helpompaa :). Kauniita näkymiä:

Kun taas lähdimme kaupunkiin kävelylle, oli mäkiä yhtä paljon. Nousuja, hengästyttäviä. Alaspäinkin saimme välillä tulla, vuorotellen. Siellä ei ollut hiekkateitä. Vain kuuma asfaltti. Ihmisiä. Autoja. Melua ja hälinää. Toisaalta pääsit ihaniin tavernoihin ja tuuliselle, vilvoittavalla rantatielle. Kaupungilla on myös paljon erilaista katsottavaa; talot ja ihanan väriset ruukut ym. koristeet. Heti hotellilta kaupunkiin päin oli tiukka, melko jyrkkä ja pitkä nousu. Kuvassa osa noususta. Jatkuu vielä pitkän matkaa...otin kuvan noin puolivälistä taaksepäin eli alamäkeen, vaikka itse menimme sitä ylöspäin. Kaupungilla on myös mahdottomasti pitkiä, pitkiä rappusia. Niitä me ei jaksettu siinä helteessä kävellä, vaan kierrettiin mielummin mäkien kautta.

Asfalttia, kuumuutta, auringon polttamaa nurmikkoa:

Meren äärellä kävely kuumuudessa oli paljon helpompaa, siellä tuuli kivasti, niinkuin hiuksista näkyy :)

Kävelyllä kaupunkiin päin, reitillemme sattui aina talo, jota ihailin. Siihen muuttaisin vaikka heti. Aivan meren äärellä, kivitalo, tyylikäs. Ihana rauta-aita (ei tartte leikata) :D

Oli sillä reitillä toinenkin talo, joka viehätti minua. Se oli vain jätetty kesken. Näytti myös siltä, että on ollut pitkään kesken ja luultavasti tuohon tilaan jääkin:

 

Share

Ladataan...

Joka talvi olen haaveillut nastakengistä! Kengistä, joissa on piikit. Kengistä, joilla pysyy pystyssä Suomen pääkallokeleillä, joita tuntuu olevan yhä useammin ja useammin joka talvi. Kengistä, joilla voi kävellä paremmin, tukevammin jään päällä. Kengistä, joilla sitten eläkeläisenä vältän lonkkamurtumat :).

No nyt saa liukkaat kelit tulla, minulla on alla nastat!!!

Tosiaan, en silti liukkaita kelejä kaipaa, enkä halua, en myöskään toivo! Nyt kuitenkin on hieman turvallisempaa, hieman parempi kävellä.

Minulla on aina näiden hankkimisessa ollut esteenä hinta. Kun en ole halunnut laittaa muutaman kerran vuodessa käytettäviin kenkiin montaa sataa euroa. Olen sitten tyytynyt liukastelemaan ja kävelemään kieli keskellä suuta ja KIROILEMAAN Suomen talvia!

Kun viime sunnuntain lehdessä näin seuraavan mainoksen, en enää miettinyt hetkeäkään:

Mies kainaloon ja auton nokka kohti Intersportia. Mieskin innostui ja osti myös itselleen nastakengät. Sitten voimme köpötellä eläkkeellä toisiamme tukien eteenpäin liukkailla keleillä kaikkine nastakenkinemme, ihanaa!

Tuuri oli kerrankin puolellani. Sain viimeiset kengät numeroa 37. Sinne jäi naisten kenkiä enää kahdet jäljelle ja numerot niissä 40 ja 41. Miesten kenkiä oli hieman enemmän jäljellä, joten mieskin löysi itselleen sopivat :)

Miesten kengissä oli punainen väritys.

Naisten kengissä värinä oli taas lila, violetti.

 

Share

Ladataan...

Ihana muistella näin syksyllä matkoja lämpimissä maissa. Nyt ajattelin kertoa ja laittaa kuvia baarista, jossa söimme Bulgariassa heinäkuussa. Olimme kävelleet vanhaa kaupunkia ristiin rastiin ja jano sekä nälkä oli jo tuntuvaa. Pysähdyimme baariin, jonka edessä EI ollut sisäänheittäjää. Minua ärsyttää (en tiedä miksi) kaikki sisäänheittäjät kadulla. Sellaiseen baariin en mene koskaan.

Meillä oli omassa hotellissa all inclusive, silti söimme välillä muuallakin. Varsinkin, kun Bulgariassa kaikki oli niin halpaa. Nytkin olimme kaukana omasta hotellista. Lounas jäi tämän reissun takia väliin, niin söimme sen täällä.

Minä halusin hampurilaisen ranskalaisilla. Mieheni otti leivän kinkulla ja kananmunalla. Tosi hyvät ruuat (vai oliko meillä kova nälkä).

Baari oli viihtyisä.

Vessat olivat siistit (siis tuoksuivat hyvälle) ja siellä oli hauska yksityiskohta, joka piti tietenkin kuvata :)

 

 

 

Share

Ladataan...

Minä se vain en voi lakata ihastelemasta näitä syksyn upeita värejä. Ne näkyvät kaikkialla ympärillämme. Kun olin kävelyllä, oli pakko pysähtyä kuvaamaan niitä. Näistä ei voi nauttia kuin syksyllä. Enää ei mene kauan, kun tämä nautinto on ohi. Kaikki kauniin väriset lehdet tippuvat puista yksitellen alas maahan, kunnes puu on paljaana ja kauneus hävinnyt taas vuodeksi. Nyt nauttikaa kaikki täysillä väreistä ja ruskasta! Menkää luontoon kävelemään. Se on nyt sitä terapiaa, ilmaista sellaista! Ihan oikeaa väriterapiaa :)

Katsokaa nyt näitäkin värejä, kun kaikki oikein leiskuu!!

Moni ihminen menettää osan onnestaan,
ei siksi etteivätkö he olisi sitä
löytäneet, vaan siksi, etteivät he
pysähdy nauttimaan siitä.

Share

Ladataan...

Tänään olikin niin kaunis, lämmin ja aurinkoinen päivä, että pitkästä aikaa pääsin ulos, omalle pihalle katsomaan syksyn merkkejä. Myönnettävä on, että kyllä se on syksy, kesä on ohi :(

Tykkään kyllä kovasti syksystä, mutta kun sen syksyn jälkeen tulee talvi, jota taas en voi sietää...

Joka tapauksessa syksyn näki joka puolella. Siitä ei voi erehtyä. Kauniita värejä. Sieniä. Kuolleita kesäkukkia. Jokunen sitkeä oli kuitenkin vielä elossakin. Näin sitruuna- ja ritariperhoset. Ne lentelivät sinne tänne iloisina auringonsäteistä ja lämmöstä. Ritariperhosen sain kuvattua. Sitruunaperhonen oli liian nopea ja arka. Kanervat kukkivat. Niitä pitää kerätä myöhemmin talviasetelmiin ruukkuihin ja astioihin pihalle. Oli niin ihana päivä, että halusin kuvata sen muistoksi pitkän talven varalle.

Voi mikä haravointityö meitä taas odottaakaan...

Osa kukkii, osa jo kuollut.

Alppiruusuissakin on niin syksyn merkit nähtävissä...

Sieni, tuntematon.

Ruusunmarjat parhaimmillaan. En vain osaa tehdä niistä mitään. Kerran yritin kiisseliä, ei se oikein ollut semmoista kuin kuvittelin...

Kuolleita puna-apilan kukkia, vaikka juuri näitä puna-apiloita löysin sitten maljakkoon kukkivinakin yksilöinä :).

Siankärsämö kukkii vielä...

Pihlajat ovat tänä vuonna niin upeita, täynnä punaisia marjoja. Taisi omenasato tänä syksynä olla madotonta, kun on pihlajamarjamadoille riittävästi ravintoa pihlajissa!!

Joku marja (kielo?) kuolleessa heinikossa

Kanervat kukkivat jo kivasti. Näitä kerään sitten myöhemmin!

Lisää tuntemattomia sieniä. Näitä riittää joka puolella.

Siinä se ritariperhonen, jonka sain kuvattua <3 ja vielä kukkivan puna-apilan päällä!

Juhannusruusun lehdet punertaa. Se on syksyä se.

Lempikukkani yhä kukkii ja paljon kukkia vielä tulossakin!

Vuorenkilpikin punertaa.

Luulisin, että tämä on karvalaukku, märkä sellainen.

Ryppyinen, vanha sieni. Tuntematon myös.

Hei, tämän minä tunnen. Tämä on tatti!! JEEE

Vielä näihin minipulloihin keräsin kukat omalta pihalta. Piristää kivasti :). Tänään oli hyvä päivä!

Kuinka sinun viikonloppusi on alkanut? Kaikki hyvin?

Share

Ladataan...

Kaikki hyvä loppuu aikanaan! Niin meidän lomakin helteisellä Samoksella. Huomenna lennämme kotiin.

Aamu alkoi pitkällä, pitkällä kävelylenkillä, kuten jokainen aamu. Toki aamupalalla olimme käyneet sitä ennen. Kun lähdimme kävelylle oli asteita varjossa "vain" 27. Siitä ne sitten nousevat hiljalleen. Aivan älytön hiki tuli tälläkin lenkillä. Tein viimeisiä ostoksiakin Pink Woman-kaupasta (mekko ja paita). Niistä lisää myöhemmin, kunhan saan kuvattua ne :). Kengätkin ostin, mutta eri kaupasta. Mustat lakerikengät. Ihanat! Kenkäkuvat laitan kuitenkin jo nyt:

Palasimme hotellille täysin uupuneina ja hiki oli kastellut hiuksetkin märiksi. Ensimmäisenä kuitenkin juomaan kylmää allasbaarille. Siinä napsin sitten muutaman kuvan muistoksi. Ihana saari, ihana hotelli, kuumempia kelejä ei voi enää toivoa. Mahtava loma siis!

Juu ja kehtaan julkaista itsestäni hikisen kuvan. Onneksi olen varjossa, niin olen hieman mustempi siinä (ei näy niin hyvin hikipisarat ja uupumus)

 

Share

Ladataan...

Tänään tuntuu, kuin olisi kuumin päivä tähän asti täällä Samoksella. Tosin varmaan ollut noin 40 astetta (auringossa) kokoajan. Jos kuitenkin voi olla kuumempaa, niin tänään on!

Normaalilla aamupäivän, noin seitsemän-kahdeksan-yhdeksän kilometrin, kävelyllä minulle tuli eka kertaa loman aikana "outo" olo, että on päästävä varjoon ja saatava juomista. Nopeasti vielä. Niinpä menimme tavernaan. Se olikin ihan kiva paikka. Juomiksi yksi litra vettä, kevyt-kola, olut, expresso. Suolaa sipsien ja suolapähkinöiden muodossa. Olo helpottui pikkuhiljaa. Tuo satsi muuten maksoi yhteensä 8 euroa!!

Siinä istuessamme, satamaan tuli laiva Turkista päiväretkelle tänne. Laiva oli täynnä ihmisiä. Tullin kautta he sitten tulivat ulos.

Sitten kävelimme takaisin hotellille. Matkalla otin muutaman kuvan:

Vihdoin olimme hotellissa. Askeleet veivät suoraan allasbaariin juomaa hakemaan. Siinä sitten istuskelimme ja näkymä oli tämä:

Lounaan jälkeen uikkarit ja rantamekko päälle ja kohta uimaan!

 

Share

Ladataan...

 

Joka päivä olemme kävelleet täällä Samoksen helteessä muutaman tunnin. Se on vähän pakkokin, tuon all inclusivenkin takia:D ja pitäähän sitä liikkua ja nähdä, kun tänne asti ollaan tultu!

Julkisivulautakuntaa ei varmasti täälläkään ole, eikä varmaan kaavoitussuunnitelmiakaan...sen verran näyttää talot erikoisille, värien puolestakin jo. Mukavahan niitä on katsella ja ihmetellä, oikeaa väriterapiaa syksyn varalle :)

Minä keskellä Samosta kuvaamassa ja ihmettelemässä tätä väriloistoa. Miten tavalliset penkitkin näyttävät näin ihanille, kun väri on erilainen kuin mihin on tottunut!

Todella, oikeaa väriterapiaa!!!

Share

Ladataan...

Tiedätte varmaan kaikki tunteen tai oikeastaan olotilan, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, lämpöä on lähemmäs 40 astetta auringossa. Olet hiestä märkänä. Janottaa. Olet kävellyt jo tunnin tai pari. Haluat varjoon istumaan ja nauttimaan kylmästä juomasta.... sitten näet edessä rappuset, jotka näyttävät jatkuvan taivaaseen asti...

Samoksella näitä rappusia on vähän joka puolella, mäkistä aluetta kun on. Aloin kuvata näitä rappusia, joita emme kävelleet :) Sen sijaan kipitimme mäkiä ylös ja alas, niissä kun kaatumisen mahdollisuus on paljon pienempi!

Siinä sitten vain istun hikisenä pelkästään rappusten katsomisesta :)

 

Share

Ladataan...

Kuten olen jo aikaisemminkin kertonut, tykkään käydä aina kirkossa/kirkoissa ulkomaanmatkoilla. Ne ovat niin erilaisia kuin Suomen kirkot. Kun avaa kirkon oven, on kuin astuisi ihan eri ulottuvuuteen parilla askeleella. Yhtäkkiä olet hämärässä, hiljaisessa, viileässä ja upeassa maailmassa. Taakse jäi hektinen, kuuma, meluisa ja pölyinen katu.

Hiljaa katselet ihmetellen ympärillesi. Kuinka kaunista. Ihania patsaita, tauluja, ikoneja ja maalauksia joka puolella. Ei voi kuin ihailla!

 

Share

Ladataan...

Tänään kävelimme yli 30 asteen helteessä keskustaan. Oli tiukkoja ylämäkiä ja leppoisia alamäkiä. Hiki oli aivan hirmuinen. Etsimme Pink Woman vaatekaupan (jossa olin viime lokakuussa Kosilla). No en sieltä nyt paljon löytänytkään; pari alennusmekkoa ja alennuspaidan. Kävi vielä niin, että pusero olikin loppujen lopuksi ilmainen, koska siellä oli tarjouksena; ota kolme, maksa kaksi alennustuotetta. Hyvä tuuri :). Mies istui lähibaarissa sen ajan. Se olikin kiva baari. Hauskaa siellä oli pianopenkki:

Vessa oli siisti ja söpö. Siellä oli kivoja yksityiskohtia:

Muutenkin baari oli mukavan näköinen. Tykkäsin. Pink Woman ostospussi oli aivan tuolin värinen :):

Lopuksi vielä ostokseni Pink Womanista:

 

Share

Pages