Ladataan...

Tuli vain mieleeni, kiinnostaa. Tykkään katsella kuvia kodeista ja taloista. Miettiä millaisia ihmisiä siellä asuu. Samoin lenkillä ollessa katselen taloja ja mietin samoja asioita :). Itseasiassa ulkomailla teen tätä ihan samaa pohdintaa :)

Meidän talo ei ole uusi, mutta se on velaton eli kokonaan maksettu (jihuu). Talo jää kyllä ihan liian suureksi meille kahdelle, kun viimeisetkin lapset muuttavat pois, joka tapahtuu 1.5-2 vuoden sisällä. Sitten haluan muuttaa rivitaloon, mutta siinä on ehdottomasti oltava piha aurinkoon päin, eteläpiha! Näin meillä on nytkin.

Nyt kuitenkin asustamme neljästään seuraavaa taloa. Nytkin siellä on jo ylimääräisiä huoneita...lapset kun ovat muuttaneet yksi kerrallaan pesästä.

Kuvia katsellessa tulee niin kaipuu kesään, en malttaisi millään odottaa!

Talo edestä, kadulta kuvattuna:

Se mistä tykkään paljon, on tuo koko talon leveytinen parveke. Tämä kuva on otettu noin puolesta välistä toiseen suuntaan. Parvekkeelle paistaa koko päivän aurinko, silloin kuin aurinko sattuu paistamaan :)

Talon kadun puolella on tälläinen istuinrykelmä:

Talo sivusta, josta on käynti yläpihalle:

Yläpihalla tulee ensimmäisenä vastaan tämä puutarhakalustesarja. Tähän sarjaan kuuluu kahdenistuttava sohva/penkkikin. Se on vain siellä pitkällä parvekkeella. Takorautaa, siis ovat tosi painavat!

Tuo istuinrykelmän vastapäätä on pitkä liuskekiviseinä, joka on yksi lemppareistani meidän pihalla. Se miellyttää minun silmääni. Tältä tasolta menee portaan vielä ylemmäksi kaaren alta, josta löytyykin minun auringonottopaikka. Ennen siellä oli lasten keinut ja liukumäki. Nyt pelkkää auringonottoa :) Meillä kun ei rinnetontilla oli hirveästi tasaista kohtaa!

Talo takaapäin kuvattuna:

Tässä on auringonottopaikkani :)

Olen asunut kerrostaloissa, rivitaloissa ja omakotitaloissa, jokaisessa useamman kertaa ja monessa kaupungissakin, joten kaikki on tullut koetuksi!

Tasapuolisuuden vuoksi, laitan vielä talvisen kuvan talosta...Hrrrr...

 

Share

Ladataan...

Valkoinen kukkakimppu kuulostaa aika aneemiselta. Kuitenkin valkoinen kukkakimppukin on kaunis. Pelkkää puhdasta valkoista, viatonta. Kukkia, eläviä kuitenkin. Tuoksuvat nekin. Mielelläni laitoin maljakkoon.

Tänään on muuten ystävänpäivä. Itse en sitä ole koskaan viettänyt millään tavalla, enkä tule viettämäänkään. Luokittelen sen samaan kategoriaan Halloweenin ja Black Fridayn kanssa. Amerikasta tulleita höpsötyksiä, joilla on tarkoitus myydä ihmisille rihkamaa mahdollisimman paljon. Minä en kauppiaiden rahapusseja paksunna näillä juhlilla. En tosiaan.

Hyvää ystävänpäivää toivotan kuitenkin jokaiselle blogiystävälleni :)

Minä niin nautin kukista, noista puhtaan valkoisista.

 

Share

Ladataan...

Viime viikolla etsiessäni pakastimesta jotain, sattui käsiini torttutaikinat, jotka olivat jääneet sinne joululta. Ei sitten paistettukaan niin paljon joulutorttuja kuin luulin. No voihan ne käyttää muuhunkin ja päätin, että niistä tehdään viikonlopun ruoka. Joulutorttuja kuitenkin alkoi tehdä myös mieli (olen hulluna niihin).

Viikonloppuna otin sitten taikinat sulamaan. Osasta leivoin niitä rakastamiani joulutorttuja, jälkiruuaksi. Osasta tein kinkkujuustosarvia. Vieläkin taikinaa jäi. Lopuista levyistä tein sitten metwurstisarvia. Voi että miten ne olivat hyviä. Ei ehkä se kevyin ruoka, mutta välillä näinkin. Tosin oli minulla se salaattikin tehty, joten tuli mukaan vihannespuoltakin :)

Käytätkö torttutaikinaa muuhunkin kuin joulutorttuihin?

Share

Ladataan...

Kun saimme viime viikolla neljän viikon ja yhden päivän odotuksen jälkeen uuden sohvan kotiimme, oli aika tyytyväinen olo. Tuon ajan kestää sohvan tekeminen. Askosta ostimme tämän sohvan.

Vanhan sohvamme laitoin myyntiin samana päivänä, kun tilasimme uuden , facen kirpparille. Seuraavana päivänä se oli jo haettu. Se meni niin nopeasti, että olimme vähän ihmeissämme isosta olohuoneestamme. Meinasimme pitää siellä (Juhannus)-tanssit :), niin isolle se tuntui ilman sohvaa!

Miten silmä tottuikaan tähän isoon, autioon olohuoneeseen, että nyt kun uusi sohva tuli, vaikuttaa se jälleen niin pienelle ja ahtaalle :). Yksi syy sohvan vaihtamiseen olikin sen suuruus. Halusimme pienemmän. Halusimme tilaa enemmän. No onhan sitä toki nyt enemmän, se vain tuntuu ahtaalle, kun totuimme avaraan huoneeseen ilman sohvaa....

Entinen oli nahkainen kulmasohva. Nyt halusimme kankaisen divaani-sohvan. Tumman harmaan, melkein mustan. Ei näy lika niin hyvin, kuin vaaleassa. Verhot olivatkin valmiiksi mustavalkoiset, joten ne saa jäädä. Samoin jäävät pöytä ja pyöreä matto pöydän alla. Otimme samalla sohvaan sopivat jakkarat.

Kuvia on aika paljon. Toivottavasti et tympäänny :)

Olen aika tyytyväinen. Oikeastaan ihan tyytyväinen. No, oikeasti älyttömän tyytyväinen.

Kankaassa on mustan joukossa harmaata...

Verhot saavat jäädä...

Tuo jakkara oli myös ostettava nyt. Jälkeenpäin olisi varmasti kaduttanut, kun ei saisikaan enää...

Meidän entinen sohva oli siis punainen kulmasohva, joka oli oikeaa nahkaa (vain liian iso meidän olkkariin). Silloin olohuoneeseen sopi tuollainen iso pehmeä, punainen palli, joka on oikeasti varavuode. Siinä aina joku istui. Nyt se ei sopinut millään samaan paikkaan, koska siihen tuli nyt nuo kaksi tummaa jakkaraa, uuden sohvan sävyisinä.

Keksin kuitenkin sille oman nurkkauksen, jonne tuo varavuode juuri ja juuri mahtui. Kolonen oli kuin sille tehty! Sinne tuli nyt kiva istuinpaikka :) punaraitaisine tyynyineen!

 

Share

Ladataan...

Minä olen juonut koko elämäni vain teetä. Kahvia maistoin kerran, se riitti. Sen jälkeen ei sitä ole tarvinnut juoda. En kuitenkaan juo hirveitä määriä sitä. Viikoloppuisin aamulla ja joskus illalla, jos on kova pakkanen ulkona. Töissä sitä tulee kyllä lipitettyä enemmän (työnantaja tarjoaa kahvit ja teet).

Nyt löysin kaupasta ihan uutta teetä, Karhuherra Baddintonin teetä. Vähänkö olen lapsellinen :D

Paketissa on neljää makua ja ne kuulosti niin hyviltä, että oli pakko ostaa. Yhtäkään en ole ehtinyt vielä maistaa, mutta voin kuvitella, että nämä ovat täydellisiä! Voitko kuvitella appelsiinimarmeladin ja ananaksen makuista teetä tai kerma-mangoteetä? Entä vanilja-kola tai hunaja ja meloni? En oikein minäkään, vielä...

Minulla on kaksi erilaista rasiaa teepusseille, joissa osaa niistä on kiva säilyttää. Tuollaisen rasian voi nostaa kokonaan pöydälle, kun tulee teenjuoja, juojia kylään.. Tosi niihin ei mahdu kuin murto-osa teelaaduistani. Muut ovat sitten kaapeissa omissa paketeissaan ja irtotee erilaisissa purkeissa ja omissa paketeissaan myös.

Onko sulla lempimakua? Vai juotko ihan mitä vain?

Share

Ladataan...

Sain yllättäen ystävältäni ohjeen ananasmuffinsseihin. Hän tietää kuinka hulluna olen ananakseen, joten <3 kiitos!

Tokihan niitä oli tehtäväkin :)

Ohjetta muokkasin hieman. Halusin taikinaan sekoittaa ananasmurskaa, palojen tilalle. Kermavaahdon päälle kyllä koristeeksi sitten laitoin pieniä paloja. Hyviä olivatkin :). Tein kahdenlaisia, siis muodoltaan.

 

Share

Ladataan...

Yksi joululahjani saapui vasta tammikuun lopussa. Kivahan se on, olisi saada niitä pitkin vuotta :). Tämä lahja on toimittajalta (työn puolesta) saatu "nettilahjakortti" eli voin netistä valita tiettyjen tavaroiden joukosta itselleni sopivan ja se sitten lähetetään minulle. Tämän lähetys vain kesti ja kauan kestikin. Ennen joulua kävin kuitenkin jo valioimassa lahjani. Tuli kuitenkin :).

Mitä sitten valikoin? Se ei ollut helppoa missään tapauksessa. Siellä oli niin paljon ihania juttuja...Päädyin kuitenkin patasettiin, jossa on kaksi harmaaksi maalattua valurautapataa. Toisen ajattelin antaa tyttäreni mukaan, kun hän muuttaa pois opiskelemaan. Enhän kuitenkaan kahta tarvitse. Itse otan soikean ja korkeamman, koska haluan kokeilla pataleivän tekoa, se oli yleensäkin se syy, miksi juuri padat halusin. Tytär saa pyöreän ja matalamman.

Paketti oli tosi painava (niinhän valurautaiset ovat). Yli 10 kg yhteensä painoivat nämä kaksi pataa. Kun hain paketin postista, meinasin läkähtyä. Pelkkä iso, älyttömän painava pahvilaatikko, ei mitään kantokahvoja. Sen kun nostin syliini, niin eipä siinä sitten enää mitään nähnytkään...

Pahvilaatikossa oli sisällä kaksi erillistä pakettia, joiden sisältä paljastui sitten kaksi hyvin pakattua pataa.

Tämä korkeampi ja soikea jää minulle:

Matalampi ja pyöreä tyttärelle:

Padat ovat päältä maalattu harmaiksi. Sisältä ne olivat emaloitu. Käyttöohjeetkin tulivat mukana. Pitänee tutustua myöhemmin. Kiva kun eivät olleet tavallisia mustia valurautapatoja :)

 

Share

Ladataan...

Mina sain tädiltäni Wienista yhtenä joululahjana jännän vekottimen. Nimeä sille en tiedä; kurkun leikkaaja voisi sopia :), en tiedä. Pinkki/valkoinen muoviesine paketista kuitenkin paljastui. Oikeastaanhan tämä on tosi ihana. Tällä saat tehtyä spagettimaista nauhaa kurkusta, punajuuresta, lantusta, porkkanasta, omenasta ihan mistä vain...kaikki erilainen piristää ruokapöydässä. Oli muksujen ilmeenkin hauskat, kun nämä läjät lautasillaan ensi kerran näkivät :).

Itsekin tykkäsin syödä tuolla tavalla kurkkua! Hauska vekotin :)

Kurkusta muotoutui kynän muotoinen pala :D

Koska minun päälläni oleva yli-isoneule on niin sopiva tuon muovivekottimen värin kanssa, niin pääsee tähän postaukseen mukaan. Neule on H&M:n alennusmyynneistä -70% alennusmyynneistä ostettu :)

 

Share

Ladataan...

Minä tykkään leipoa ja leivonkin melkein joka viikonloppu jotain. Tässä yksi viikonloppu päätin leipoa leipää pitkästä aikaa. On se nimittäin ihanaa syödä lämmintä leipää, jonka päällä voi sulaa...nam. Ei paljon parempaa olekaan!

No niin, siellä sitä liinan alla leivät kohoaa. Tästä taikinasta tulee kaksi isoa leipää. Ohje on lopussa.

Kun leivät ovat kohonneet. Niihin tehdään viiltoja ja sitten uuniin.

Tämän näköistä sieltä sitten tulee:

Oletko sinä leiponut koskaan leipää? Suosittelen kokeilemaan. On helpompaa, kuin esim. korvapuustien tai kristallipullien teko :)

 

Share

Ladataan...

Prisma on kyllä ihme kauppa! Sieltä löytyy vaikka mitä ihanuuksia ja uutuuksia, kun viitsii vähän katsella ympärilleen. Marraskuussa kirjoitin tuosta ananasastianpesuaineesta. Nyt ostin saman sarjan mustikka-vaniljan. Ai miten mukava nyt on tiskata niitä kattiloita tmv. mitä nyt vielä käsin pesen. Pesukone pesee loput. Ihana kun ei ole se perusvihreän Fairyn haju nenässä kokoajan, eikä sitruunan. Tosi pienillä muutoksilla saa aikaan iloisen mielen. Kaikki pienikin piristää (ainakin minua), kun se poikkeaa tavanomaisesta.

Ilo pitää siis ottaa elämän pienistä iloista. Tämän kun aina muistaisi!

Ps. Se tulee halvemmaksikin :)

Mustikkapullo on myös koristeltu kivasti, mutta sen näkee vasta, kun pullon sisältö vähenee. Koristuksina on käytetty mustikoita ym.

Ananaksen tuoksuinen olikin jo aika lopussa:

 

Share

Ladataan...

Sain eräältä firmalta joululahjaksi lahjakortin (työni puolesta), jolla voi valita netistä haluamansa tuotteen joistakin vaihtoehdoista, ehkä 15-20 kappaleesta. Tilausaikaa oli puoli vuotta. Siellä oli tarjolla Iittalan kynttilänjälkaa, oli veitsisarjaa, torkkupeitettä, lasisarjoja jne. Mietin mitä oikeasti tarvitsisin. Päädyin paistinpannuun. En ihan tavalliseen, vaan kestävään sellaiseen. Titaanipinnoitettuun, ei pitäisi naarmuttua (liekö mahdollista meidän perheessä). Silikoni kahva, todella pehmeä siis. Ulkokuori kuparinen, wau! 10 vuoden takuu. Käy induktioliesiin, käy kaikkiin liesiin.

Sieltä se paistinpannu sitten tuli, muutamassa päivässä. Olipa kaunis, tyylikäs. Paistinpintakin tuntui aivan erilaiselle kuin tavallisissa pannuissa. Tämä saattaa kyllä oikeasti kestää ja olla meilläkin ilman naarmuja.

Kyllä, on erilainen, on tyylikäs. Tykkään!

 

Share

Ladataan...

Olen sellainen "hullu" kukkien kuvaaja. Kukan ohi ei voi mennä kuvaamatta kesällä (ja varsinkaan matkoilla). Kesällä otin kuvia parvekkeen kukista, koska halusin muistaa ne, kesän ja lämmön. Halusin ehdottomasti julkaista nämä silloin, kun kukkien aika on jo tyystin ohi. Tammikuu on se aika. Kukat ovat jo kuolleet aikaa sitten. Tammikuu on inhokkikuukauteni, joten mielelläni muistelen kesää ja innolla odotan tulevaa!

Nyt kuitenkin tähän hetkeen kauniita kukkakuvia viime kesältä. Kesää kaipaan ja seuraavaan on pitkä, pitkä aika. Edes piiiiiiiitkä talvi ei ole vielä kunnolla alkanut. Tuntuu ihan toivottomalta. Kukat ja muistot kesästä piristävät minua, ehkäpä sinuakin!

Sitten kuitenkin paluu nykyisyyteen (talveen) päivän vaatteiden osalta. Tähän asti on tainnut olla se ihan tavallisin lukema mittarissa 0-1-2 plus-astetta (joskus -1 astetta). Minulle se kyllä sopii tosi hyvin. En todellakaan kaipaa -20 -30 asteen pakkasia! Musta-valkoinen päivä joka tapauksessa :)

Pörröneuletakki on ostettu Madeiralta isosta ostoskeskuksesta, Stradivarius-kaupasta.

Share

Pages