Ladataan...

Bongasin aikaa sitten, joskus kesällä tai olikohan jopa kevättä, Lilies&Life-blogissa ananaksen muotoisen säilytysrasian, joka oli löytynyt Prismasta. Itsehän olen ihan "hulluna" ananakseen, sekä hedelmänä, että koristeina, että astioina, tarjoiluvateina, tyynynpäällysinä... Meidän Prismasta sitä ei löytynyt. Olen useampana kuukautena käynyt kurkkimassa siellä. Aina tyhjää. Niitä ananasvateja on yhä, joita ostinkin kesällä, mutta itse saman sarjan ananaspurkki puuttui. Kunnes sitkeä odotus palkitaan. Kerran niitä sitten olikin. Piti ihan hierasta silmiä, kun en meinannut uskoa! Unelmani kävi toteen. Nyt sain sen. Luultavasti otin muutaman tanssiaskeleenkin ananaksen kanssa, hämärä muistikuva on tälläisestä :D

Se oli odottamisen arvoinen. Se on ihana:

 

Share

Ladataan...

Minulla oli sellainen iso, savenvärinen, laakea kulho. Se ei värinsä puolesta sopinut meille mihinkään. Enkä itsekään tykännyt väristä. Taas maalisuti käteen ja maalaamaan. Maalasin ulkoapäin sen valkoiseksi. Maali imeytyi hyvin huokoiseen saven pintaan. Sisältä se on kuitenkin kiiltävä, ilmeisesti lakattu pinta. Siinä en uskonu maalin kestävän, joten jätin sen maalaamatta.

Mitä sinne sisälle sitten laittaisi, että ei tuo sisäpuolen savenväri loistaisi silmiin niin kovasti? Facen kirpparilta bongasin neljä "lumipalloa". Ne olivat oikeasti tuikkuja varten, mutta siihen tehtävään en niitä suunnitellut, vaain ihan lumipallokoristeiksi. Hintaakin oli vain pari euroa koko satsille.

Ne kävin myyjältä hakemassa ja ne kävikin täydellisesti kulhoon. Pienellä, halvalla muutoksella, tuli jälleen paljon mieluisempi sisustuselementti kotiimme :)

Tuonne sisälle olisi tarkoitus se tuikku laittaa...mutta minä en näitä siihen tarkoitukseen ostanut.

 

Share

Ladataan...

H&M - Home on sitten niin ihana sisustuskauppa! En usko, että olen koskaan käynyt siinä kaupassa ostamatta mitään. Siellä on niin kauniita käsi- ja kylpypyyhkeitä, kynttilöitä, sisustustavaraa, käyttöesineitä, lakanoita jne. Niin paljon kaikkea ihanaa tarpeellista. Tällä kertaa ihastuin (jälleen kerran) ananaksiin. Mukaan lähti keittiöpyyhe, servettipakkaus ja iso teemuki. Rakastuin tuohon mukiin totaalisesti ja mukavahan siitä on ollut teetä juoda :). Tokihan siitä voisi juoda mehukeittoja, syödä jotain kuumaa jne...iso kun on :)

Kolahtaako ananas sinuun? Minuun kolahtaa ja kovasti, sillä onhan se muutenkin lempihedelmäni :)

Tässä keittiöpyyhkeessä on kimaltelevat ananakset. Tämän ajattelin ottaa käyttöön vasta jouluaattona!

Muki on iso, juuri oikean kokoinen teen juontiin. Servetit sopivat kanssa niin hyvin yhteen :)

ღ ღ Kyllä nyt passaa juoda tuoksuvaa teetä! ღ ღ

Share

Ladataan...

Olen päättänyt vuosia, vuosia sitten, että niin kauan kun asumme omakotitalossa, teen syksyiset asetelmat luonnonantimista, keräämällä ne pihaltamme. Siinä olen pysynyt. Materiaalia luonnossa on valtavasti ja monipuolista. Eikä tämä materiaali maksa mitään. Tulee oltua luonnossa. Saa käyttää mielikuvitusta, luovuutta. Jälkikin on ihan kaunista. Nämä myös kestää talven yli loistavasti. Tämä on kokeiltu jo niin monina vuosina. Terapeuttista toimintaa.

Ilma oli kyllä hieman kylmä, kun jouduin paljain käsin katkomaan kanerva- ja puolukanvarvut märistä pehkoista. Olin aika kylmettynyt tuon vaiheen jälkeen.

Nämä pensaasta poimitut, pystyynkuivuneet kukat säilyvät tuollaisina kevääseen asti, siksi käytän niitä joka vuosi.

Tähän astiaan keräsin kanervia. Ne olivat ihan kivoja niinkin, mutta päätin kerätä vielä puolukanvarpuja reunalle, niin siitä tuli ikäänkuin täyteläisempi!

Tämä oli helpoin tehdä, vain havuja ruukkuun :)

Vanhaan kakkuvuokaan keräsin myös kuivineita kukkia. Nämäkin pysyvät hyvin läpi talven, kevääseen saakka:

Tähän asetelmaan keräsin hieman katajaa ja sitten noita pystyyn kuivuneita kukkia, joita oli ensimmäisissä kuvissa:

Ovenpieleen laitoin ruukkuihin ensin pelkkää kanerva. mutta lisäsin lopuksi kuitenkin tuota puolukkaa, koska siitä vain tulee täydellisempi. Sopivat niin hyvin yhteen :)

Luonnosta materiaalia etsiessä löytyi ihania puolukoitakin :) ja luultavasti kesän viimeinen puna-apilan kukka!

Parvekeruukkuihin keräsin vain havuja. Jätin kuitenkin nuo hopealehdet sinne väliin. Niitä kun kastelee pakkasiin saakka, niin ne jäätyvät juuri tuollaisiksi ja säilyvät koko talven (olen ennenkin tehnyt niin).

 

Share

Ladataan...

Jääkaappimagneetti tuo mieleen 1990-luvun. Oliko ne silloin tulleet markkinoille uutena keksintönä vai mikähän villitys ihmisiin meni, kun jokaisella oli jääkaapin ovi päällystetty erilaisilla magneeteilla? Se oli sitä aikaa. Ostaakohan niitä enää kukaan? No, ehkä matkamuistoiksi ulkomailta, mutta Suomesta, rihkamakaupoista?

Olen myynyt parina könttänä kaikki jääkaappimagneettini facebookin kirppiksillä. Hyvin menivät kaupaksi. Ihmettelin kovasti. Kun itse jo oli niin kyllästynyt niihin. Muutaman ihan parhaan jätin. Toki niitä silti on aika monta :D

No, kuitenkin minä sain siskoltani jääkaappimagneetin vuosia sitten. Se on magneetti, jolla on paikkansa meidän jääkaapin ovessa, aina. Se yksinkertainen lause, se kuvaa niin minua :). Olen siis kova ostamaan vaatteita. Ostan niitä paljon ulkomailta ja sitten kotona ollessa tilaan netistä. Joka tapauksessa ostan paljon ja kaikki paikat ovatkin täynnä minun vaatteita.

Mitään muuta uutta en oveen olisi huolinutkaan. Tämä on magneeteista paras, se ylivoimaisesti paras. Siinä olen minä, kiteytettynä yhteen lauseeseen :D

 

Share

Ladataan...

Tänään oli niin kaunis päivä, kuten oli eilenkin. Kun silmät sulki, pystyi melkein kuvittelemaan, että oli kesä, kaunis kesäpäivä. Aurinko paistoi tosi kirkkaasti, se jopa lämmitti yhä! Hiki tuli, kun vähänkin teki hommia. Lintujen laulu kuitenkin puuttui ja vihreät lehdet puista. Joistakin puista puuttui jo suurin osa lehdistäkin. Aurinkokin paistoi liian alhaalta. Ei se kuitenkaan ole enää kesä. Se on jo mennyt, vaikka tänä vuonna sitä tuskin edes huomasi. 

Ihanan ja kauniin päivän kunniaksi tein pannukakun. Maistui ihan kesälle mansikkahillon kanssa!

 

Share

Ladataan...

Minä en raskinut hävittää kukkivia kukkia, vaikka ei niitä paljon enää ollut. Kukkapehkot ja -penkit olivat jo karmean näköisiä, joten poimin kukan sieltä täältä ja vasta sen jälkeen heitin pois kaikki kesäkukkäjäämät ruukuista ja astioista. Näistä rakkaudella poimituista viimeisistä kesäkukista sain moneen huoneeseen kivoja piristeitä. Joillekin riitti ihan pieni lasi, joillekin vähän isompi. Jopa "yhdenkukanmaljakko" tuli käyttöön. Yhtä kaikki, ihania ovat silti. Viimeiset kesän rippeet leviteltynä kotiimme. Siis oikeasti VIIMEISET kesän jäljet. Sitten se on kokonaan poissa. Nyyh, lohdutonta!

Nämä ovat kyllä kauniita, vaikka ne ovat hieman kitukasvuisia ja niitä oli tosi vähän....

Samettiruusut:

Daalia, yksi vain:

Ahkeraliisat minipulloihin:

ja viimeinen :

 

Share

Ladataan...

Kun mies lähtee työreissulle, jään kotiin kahden teinin kanssa. Usein teen silloin kanaa uunissa. Niitä kanankoipia kun on siinä paketissa sopivasti kolme kappaletta. Se maistuu meille kaikille kolmelle. Lisukkeeksi keitin tällä kertaa makaroneja, koska eilen oli riisiä. Sitä väriä lautaselle tällä kertaa pannulla paistetuista pavuista, johon olin leikannut kinkkusiivuja pieniksi paloiksi. Täyttävää, terveellistä? ja hyvää. Terveellisen jälkeen on kysymysmerkki, koska makaronit tuskin on kovin ravintorikkaita ja pienet kinkkupalat tuovat vähän miinusta mukaan. Toki löytyyhän niitä paljon epäterveellisimpiäkin ruokia. Kana ja pavut ovat taas plussaa.

Kuvina sama:

 

Share

Ladataan...

Viikolla, kun töiden jälkeen ei halua seistä hellan edessä tuntia tekemässä ruokaa, on kiva tehdä jotain hyvää nopeasti. Hampurilaiset maistuvat meille kaikille. Pelkkään kaupan hampurilaiseen saa lisää makua, kun paistaa väliin paistetun kananmunan ja laittaa sulatejuustosiivun. Juusto sulaa kivasti sinne. Niin hyvää helposti ja nopeasti. Minulle riittää tuo yksi hampari, se on jo sen verran täyttävä. Tämä yksi meidän pikaruokamme. On niitä onneksi monia muitakin :-)

 

Share

Ladataan...

Käytetäänkö teillä puikkoja syömiseen?

Meillä käytetään, mutta vain nuudelien syömiseen. Pikanuudeleiden, maustettu tulisiksi. Mikähän tapa sekin on, että juuri noiden syömisessä käytämme, myös muksut käyttävät. Meillä on arkipuikkoina sellaiset puunväriset, ihan peruspuikot. Juhlavampaan kattaukseen meillä on sitten mieheni joskus Kiinasta (työreissu) tuomat oikeat, maalatut, hienot puikot. Niiden kanssa kuuluu sitten käyttää samalta reissulta tuotuja kupposia.

Aikas hienot ovatkin. Voidaan kuvitella olevamme ihan aitoja kiinalaisia :D

 

Share

Ladataan...

Sain aiheen tähän postaukseen, kun olin lukenut Tiikerikatin blogijutun viime sunnuntailta. Kiitos kuuluu siis sinulle Tiikerikatti! :)

Postauksessa oli kerrottu keittiön väripilkuista. Minäkin halusin tehdä jutun meidän väripilkuista. Pienistä, suurimmaksi osaksi muovisista. Jotkut ulkomailta ostettuja. Hauskoja väripilkkuja kaikki kuitenkin. Kaikki ovat jopa käytössä! Niitä on aika paljon, katso, jos jaksat :D

Mennäänpä sitten niihin väripilkkuihin, jotka minutkin saa yhä uudestaan ja uudestaan hyvälle mielelle :)

Ensiksi nämä maissin pidikkeet. Nämähän työnnetään maissin runkoon kiinni ja sitten on helppo syödä. Ihanan aurinkoisen keltaiset:

Nämä voiveitset ovat ihanat. En edes muista mistä maasta nämä ostin. Ovat kuitenkin jo iäkkäät. Piristävät aina:

Nämä lusikat ostin Köpenhaminasta joistain sivukadun sisustusliikkeestä. Herkullisen väriset yhä:

Näitä muovisia voiveitsiä on neljä kappaletta, mutta yksi oli käytössä, se puuttuu:

Nämä ovat niin suloiset. Nämä ovat muropakkauksien lusikoita, joita tuli, kun lapset olivat pieniä ja yhä näillä syödään :D

Näistäkin lusikoista oli yksi käytössä, joten se puuttuu. Hempeitä, mutta jotenkin vain ihania:

Ikean tiskiharjoista löytyy voimakkaat värit:

Nämä värikkäät muovimukit ovat kokoajan käytössä, kun jollain on jano:

Mieheni toi joltain työreissultaan minulle tiskiharjan, joka on kuin aurinko keittiössä. Valaisee valoisuudellaan:

Kanamunan paistamiseen (tulee siis tuon muotoisia munia) tarkoitetut muotit ovat ihanan raikkaita väreiltään, kesäisiä:

Salaatinottimetkin ovat väritykseltään kirkkaita. Toki meiltä löytyy myös perusmustat ja puisia:

Munakupeistakin löytyy väriä:

Nämä muro- tai kiisselikupit (tai muut jälkiruokakipot) olen ostanut Madeiralta. Ensin ostin muutaman. Toiselta reissulta lisää, koska niitä siellä vielä oli. Kuosit olivat erilaisia kummallakin reissulla, joten nyt löytyy monenlaisia, joka makuun sopivia:

Tässä näitä ihania kuoseja noissa kipoissa:

Lopuksi vielä Anttilasta ostetut kipposet, jotka ovat kokoajan myös käytössä:

Laittakaahan tekin keittiönne piristyksistä postauksia (jos ette muuta keksi) :D

Share

Ladataan...

Tänä vuonna istutin parvekkeellemme minulle täysin uusia, vieraita kukkia. Parvekkeelle paistaa koko päivän aurinko, toivottavasti ovat sellaisia, jotka viihtyvät paahteessa (riippuen tietysti millainen kesä on). Kaupassa kyllä katsoin kukan nimen ohimennen, en kyllä yhtään muista mikä se oli! Dementiaa...tosin en laittanut sitä silleen mieleenkään, että tarvitsisin sitä joskus.

Kukat aukeavat auringon valossa ja menevät iltaisin suppuun. Nuputhan tietysti ovat supussa paisteessakin. Pilvisinä päivinä pysyvät kiinni koko päivän...

Kauniita joka tapauksessa, ainakin minusta :)

Otin vielä kuvan meidän talon edessä olevista pensaista. Alkoivat kukkia niin kauniisti!

 

Share

Pages