Ladataan...

Meillä oli perjantaina työpaikan 100-vuotisjuhlat. Isot bileet. Järjestelyt oli aloitettu jo kuukausia, kuukausia aikaisemmin. Niihin oli pukeutumiskoodina"rennon juhlava". Siinäpä sitä sitten olikin miettimistä, mikä olisi rento ja juhlava yhtäaikaa! Juhlat alkoivat jo klo 17.00. Päättymisaika oli klo 23.00. Sen jälkeen oli bussikuljetukset kaupungin keskustaan, jos halusi mennä jatkoille :-). Me emme menneet, mitäs me vanhukset sinne. Antaa nuorten juhlia ja niiden vanhempienkin, jotka juhlia haluavat. Me menimme kuitenkin jo kotiin siinä vaiheessa.

Mitä sitten laitoin päälleni?

-korkokengät

-Mangon mekko

-musta pikkulaukku

Niistä kokosin asun. Mekossa on kullanväristä kimalletta. Se kävi juhlavasta. Mekko oli kuitenkin lyhyt, joten se on sitten se rentopuoli :)

Onko asu onnistunut?

Kynsiin laitoin kultaista lakkaa. Sopii mekkoon hyvin:

Juhlat pidettiin yhdessä tehdasrakennuksessamme. Kuvasin sen päivällä töistä lähtiessä.

Ritilärappusten päälle oli laitettu naisten korkokengille helpotus..jäin kyllä miettimään, että miten tuo metrin loikka hoidetaan :D. Jospa siihenkin joku fanerilevy löytyisi :). (Kun sitten menimme juhliin oli tuo metrin pituinen pätkä myös peitettu ja päällä koko matkan oli laitettu sininen kangas. Ei näkynyt enää fanereita). Tämä sininen kangas ja värimaailma jatkuivat sitten juhlatilaksi tehdyssä tehtaassa.

Kun sitten lähdimme juhliin, huomasin syksyn oikeasti tulleen. Villiviini on taas niin kauniin punainen.

Ennen lähtöä kuvattiin asuni pihalla ja parvekkeella. "Rennon juhlava" siis :)

Hiuksiin taakse hieman kiharaa, jota ei edestäpäin ollenkaan näkynyt. 

Juhlat pidettiin siis yhdessä tehdasrakennuksessamme. Se oli tyhjennetty kokonaan tai siirretty kaikki mahdolliset sivuun, pois tieltä. Juhlapaikka oli koristeltu upeaksi. Jonot ulkona ja sisällä oli pitkät, kun noin 200 työntekijää oli ilmoittautunut juhliin. Ihmettelimme kuitenkin, että mikä "tulppa" siellä oikein on, kun jono ei liiku...

Selvisihän syykin; jokaiselle jaettiin tälläinen kortti kaulaan, omalla nimellä varustettuina. Siinä oli myös nimien kirjaimista tehty anagrammi, joka oli hauska :D. Yhdelläkin luki "Hui krapula", ennettäkö? :D. Kortin toisella puolella oli illan ohjelma. Nämä kortit varmasti myös helpottivat vartijointiliikkeen vartijoiden työtä, että paikalle ei tule kutsumattomia.

Tehdastila oli täynnä hienosti koristeltuja pöytiä. Se sininen värimaailma jatkuu...:

Illan juontaja Nicke Lignell:

Valokoristeitakin oli pitkin ja poikin....Taustalla näkyvät koneet kertovat tilan oikeasti olevan jotain ihan muuta kuin juhlatilan.

Juomat olivat ilmaisia koko illan. Olut, siideri, kuohu-, puna- ja valkoviini ja vichy, kevytcolat ja jaffat. Jälkiruuan kanssa tuli konjakki tai likööri.

Alkupalat ja lämmin pääruoka olivat hyviä:

Oma annokseni. Kuva on sininen, kun katoissa oli siniset valot meidän kohdalla:

Jälkiruuaksi mustikkakakkua:

Miehillä melkein kaikilla oli pikkutakit. Hieman erikoisempiakin löytyi :)

Bilebändi alkoi soittamisen ja samalla tanssitkin alkoivat:

Illan tähtiesiintyjä oli kuitenkin Jonne Aaron. Hyvin soitti ja lauloi. Minäkin lauloin mukana :), tosin en lavalla.

Klo 22.55 juhlat loppuivat ulkona ilotulitukseen, joka oli upea.

Lopuksi oli vielä bussikuljetukset keskustaan, jos sinne jatkoille halusi mennä...Bussit odottivat tiellä ilotulituksen ajan. Me lähdimme kävelemään kotia kohden. Kiva ilta oli varmasti kaikilla. Oli hyvät järjestelyt ja kaikki toimi! Wau!

Share

Ladataan...

 

Ei voi olla totta! Minä jo toisen kerran mustikkametsässä viikon sisällä :). Minä, joka en ole yli kymmeneen vuoteen ollut metsässä, ainakaan keräämässä mitään. Olin jo viime viikonloppuna mustikassa, sen jutun murheineen ja iloineen voit lukaista täältä.

Sain houkuteltua miehenkin mukaan (kiitos vinkista Tiikerikatti :)). Selkäni ei tullut kipeäksi. No, lopussa alkoi hieman tuntua kipua, mutta sitten jo lopetin kohta, en antanut kivun yltyä. Poimimme ne ihan käsin tällä kertaa. On ne paljon siistimpiä kuin poimurilla kerättynä. Ihan muutama roska vain. Kahdestaan saimme mukavasti kerättyä pienessä ajassa näitä superfoodeja. Niin ja oli se metsässä olo kivempaa kahdestaan kuin yksin (kuten viimeksi olin). Vaikka toista ei aina näkynytkään, silti tiesi, että siinä se jossain lähellä on. Paljon kivempaa ja turvallisempaa, vaikka kyseessä onkin meidän kadun ja seuraavan kadun välinen pieni metsäpläntti. Joku ei ehkä kutsuisi sitä ollenkaan metsäksi, mutta minulle se on sitä, koska onhan siellä mustikoitakin :). Muitakin hyviä puolia kaupunkimetsässä on; siellä ei ole hirviä, niin ei ole hirvikärpäsiäkään. Punkkejakaan en ole koskaan siellä saanut. Onkohan niitä edes siellä? Hyttysiä on, niitä on näköjään kaupunkimetsissäkin. Ne pikku paholaiset, jotka inisevät korvissa, tunkevat naamalle, pistävät jalkoihin ja kainaloon!!, päähän ja poskeenkin. Menkää pois kaupunkimetsästä! Ei ne mene.

No, kuitenkin mustikoita tuli taas. Osa pakkaseen ja osasta tuli mustikkapiirakka :) Namskis. Kyllä elämä on ihanaa (kaikkine hyttysineenkin).

Oli pakko ottaa monta kuvaa. On tämä niin ihme, että minä olen alkanut taas viihtyä metsässä.

Piirakka oli kuohkeaa ja suussasulavan hyvää!

 

Share

Ladataan...

Kun luin ihanan Tiikerikatin blogista jutun mustikoista, päätin, etten voi olla Pekkaa Tiikerikattia pahempi :). Niin lähdin tuohon pihan takana olevaan pieneen metsään ihan vain katselemaan. Päälläni oli valkoinen college-mekko ja jalassa balleriinat. Oikein sopiva asu märkään mustikkametsään huomasin :D. Mekko meni pesuun, siinä oli joka puolella mustikkatahroja, pienempiä ja isompia (valkaisuaineella käsittelin ensin jokaisen tahran). Kengät olivat niin märät, myös sisältä, etteivät ole koskaan ollut. Kuivuukohan ne enää edes kuosiinsa!  Jalat ovat täynnä naarmuja. Joka paikkaa kutittaa (hyttyset). Oliko ne minua siellä kyttäämässä? Mistä ne tiesi, että sinne metsään joku hölmö menee, kun siellä jo valmiina olivat? Sainkohan punkkeja, puistattaa...On se ihanaa tämä metsäläiselämä! Selkä on niin kipeä, että hyvä kun pystyn istumaan. Selän tiesin jo etukäteen kipeytyvät, siksi otin poimurin mukaan, jospa nopeammin saisin, jos siellä mitään olisi. Olihan siellä. Minun selkä  on niin heikko, että en missään tapauksessa voisi poimia kyyryssä yksitellen mitään marjoja. Selkä on ollut tälläinen jo vuosia. Sain silti sen kipeäksi, tosi kipeäksi. Nyt pitääkin tämä päivä ja varmasti muutama seuraavakin olla varovaisesti tuon selän kanssa. En taida ensi vuonna mennä mustikkametsään.

Mies alkoi siivoamaan mustikoita. Minä en siihen nyt pysty. Hirvittävä määrä tulee poimurin kanssa roskia mukana tai sitten en osaa sitä käyttää.

Joka tapauksessa sain mustikoita kerättyä, vaikka nyt sitten kärsinkin siitä muutaman päivän. Ei pitäisi enää tässä iässä näyttää, että kyllä minäkin pystyn :). Oli oikeastaan Tiikerikatin vika :D

Roskia tulee tosi paljon mukana..

Roskaa ja mustikoita...

Puhdistus (tuli mieleen Oksasen kirja) siivous käynnissä..

Roskaa, roskaa..

Alkaa jo mustikoitakin näkyä, kun suurimmat roskat on otettu pois.

Siinäpä niitä, mutta puhdistus (yhä Oksasen kirja) siivous jatkuu vielä...

Kolmatta litraa niitä tuli:

 

Share

Ladataan...

Tykkään ostaa joka ulkomaan matkalta kotiin jotain erilaista syömistä. Tällä kertaa en ostanut juustoja, enkä kestomakkaroita. Ostin vain kuivia syötäviä. 

Muksuille ostin tälläisiä pieniä purkkapulloja. Hauskoja.

Keksejä ja suolaisia naposteltavia. Mausteitakin tuli ostettua, karkkia ja teetä. Kaikkea vähän erilaista, kuitenkin sen oloista, että niitä tulisi syötyäkin:

Tälläiset juustotikkupussit maksoivat 0.40 levaa eli 0.20 euroa! Mielettömän halpaa!

 

Share

Ladataan...

Viime perjantaina oli töissä tilaisuus, jossa tarjottiin kahvia/teetä/kakkua. Hyvin menee firmalla, töitä riittää ja kauppoja on saatu (sehän on nähty jo monen vuoden ajan, jos joku tätä kiirettä ei ole huomannut niin...). Se oli hyvä juttu (vaikka se jo tiedettiin), mutta kakkukin oli oikeasti hyvä juttu! Kakku oli itseasiassa todella hyvä. Hyvännäköinenkin!

Kelpasi syödä muutama palanen, nam :)

 

Share

Ladataan...

Tuli vain mieleen, kun popsin näitä ihania "karkkeja", että kylläpäs mustikka ja tumma suklaa sopivat hyvin yhteen. Pallon sisällä on mustikkaa ja päällä sitä tummaa suklaata. Mustikka ei kyllä ole tuore, vaan käsitelty jotenkin, koska on marmeladimainen. Juuri sellainen kuin tykkään. Tykkään siis marmeladeista. Eipä voi kuin kehua. Älyttömän hyviä. 

Niin ja eikös mustikka olekin terveellistä? Samoin tumma suklaa? Siis tämänhän täytyy olla oikein terveyspommi :)

 

Share

Ladataan...

Meidän perheen suurta herkkua on mustikkapiirakka. Se maistuu kaikille. Pellillinen piirakaa, ei kauaa säily. Onneksi olen löytänyt helpon reseptin ja sen mukaan teenkin usein sitä. Ainekset vain sekoitetan keskenään->mustikat päälle->pelille->uuniin. Helppoa. Tulos tosi kuohkea ja hyvä piirakka.

Mikä on teidän perheen suosituin leivonnainen?

 

Share