Häävieraana // Porvoo

Mungolife

Oli tuossa yhdet häätkin kaiken matkustamisen keskellä. Rehellisesti sanottuna tuntuu, että koko kesä on yhtä juhlaa, matkaa ja aika paljon autossa istumista. Terveisiä vaan täältä pelkääjän paikalta, vaikka A/C on täysillä niin auringon paahteen tuntee kyllä kasvoilla äärimmäisen hyvin. Tänä viikonloppuna on luvassa ristiäiset, mutta viime viikonloppu meni häitä juhliessa kun ystäväpari sanoi toisilleen tahdon. Juhlat oli Porvoossa upeassa Haikon Kartanossa ja hyödynsimme tilaisuuden majoittumalla Haikossa ja jättämällä Danten yhdeksi yöksi mummolaan.

Häät on aina niin ihanat, mutta pakko sanoa, että näillä paahteilla olin äärimmäisen onnellinen, että valittiin ne talvihäät. Muistan sen mun ajatuksen, että eipähän tarvii stressaa kylmää ja tyhmää säätä, mutta en koskaan ajatellut, että joutuisi etukäteen ajattelemaan sellaista mahdollisuutta, että olisi älytön helle. En oikein ollut vieraanakaan varautunut siihen, että olisi ihan noin lämpöinen, varsinkin kun Haikon terassi on suoraan aurinkoon päin. No, toisaalta Italiasta tuli tuotua omien laskujeni mukaan 44 hyttysen puremaa, joista 29 oli jaloissa, joten oli ihan paikallaan olla maksimittaisessa mekossa. Se ei vaan paljoa mieltä lämmittänyt (pun intended) kun koko ajan reisiä pitkin valui hikikarpaloita. Tosin, olisi niitä varmaan valunut ihan lyhyessäkin mekossa.

ASOS mekko OFFICE korkokengät YSL laukku ZARA korvikset

Mekkona mulla oli ASOSilta löytynyt ihana keijukaismainen mekko, joka ajoi asiansa häävieraan asuna täydellisesti. Kaunis ja kesäinen, mutta vieläpä sellainen, että tuollainen meshkangas ajoi huivin asian kirkossa, eikä tarvinnut miettiä huivia olkapäitä peittämään. Hihallinen mekko olisi ollut ehkä kuolemaksi näin kuumalla, mutta tämä oli juuri sopiva, sillä nuo "hihat" ovat henkäyksen kevyet.

Vähän kieltämättä säälitti miesvieraat. Muutaman kerran joku eräs nimeltämainitsematon aviomieskin saattoi hiljaa sulhasen suuntaan esittää mielessään sellaisia toiveita, että lähtisi jo se puvuntakki. Sulhasta vaan vietiin koko ajan kuviin, joten sulhasen puvun takki pysyi aika pitkään päällä. Etiketin mukaan miesvieraat saavat riisua takin vasta kun sulhanenkin on sen ottanut pois, mutta näillä helteillä oli kyllä suurin osa miesvieraista ilman takkia jo heti kirkon jälkeen. Ja ymmärrän kyllä. Suosittelin miehelle pakkaamaan mukaan toisen kauluspaidan ja varapuvun kun lähdimme Lempäälästä ja hän kiittikin minua tästä ideasta, nimittäin täysvillainen tumma juhlapuku oli pitkän terassilla olon puolivälissä jo sen verran mahdoton, että varapukuun oli aika mukava vaihtaa. Ja luopua etiketin kunnioituksestakin.

Tuli tuosta muuten mieleen, että häihin liittyen mulla on muutamia sellaisia inhokki- ja suosikkiasioita. Ne ei sinänsä mitenkään liity edes näihin häihin, jotka oli ihanan lämpimät ja tunnelmalliset häät, joissa sai olla melkeinpä kestohymy kasvoilla. Mutta yleisesti häihin liittyen... Mun mielestä esim. tuo sulhasen takki -traditio on kiva, vaikka sitä ei välttämättä ihan kaikki tiedäkään. Musta on yleensä ihana istua sellaisessa pöydässä, jossa en tunne kaikkia vieraita. On kiva tutustua uusiin ihmisiin ja kertoa ja kuulla hauskoja tarinoista hääparista. Joistain perinteistä en taas välitä. Mun mielestä sulhasen puhe on jotenkin ihan turhan vanha perinne ja tykkään enemmän hääparin yhteisestä puheesta, sillä molemmilla on varmasti ääni modernissa maailmassa pariskunnissa. Toisaalta oon taas niin vanhanaikainen, että suorastaan inhoan hääkutsuissa löytyvää "tilinumero"-kohtaa. "Emme kaipaa lahjoja, mutta jos haluatte osallistua häämatkaamme, tässä tilinumero." En osaa selittää miksi, mutta en vaan tykkää tuosta, tai se ei tunnu omalta.

Oon yleensä ostanut hääparille jotain sellaista, mistä tiedän heidän haluavan tai pitävän tai vaihtoehtoisesti lahjakortin johonkin, oli se sitten reissu, elämys tai perinteinen liike kuten Stockmann. Olen myös antanut rahaa lahjaksi. Kuoressa ja käteisenä. Meidän hääkutsuissa ei lukenut tilinumeroa, vaikka tiedän sen olevan nykyään hyvin yleinen lisäys ja täysin järkevä ja perusteltu. Minä en vaan siitä välitä. Tuon puuttumisesta huolimatta saimme rahaa itsekin lahjaksi; ne jotka halusivat meitä rahallisesti muistaa, toivat lahjan siitäkin huolimatta, että tilinumero uupuu. Jotenkin koen edelleen tuon tilinumeron sellaisena kehoituksena lahjoittamaan rahaa tilille, ja jotenkin se ei vaan tunnu omalle. Mutta toisaalta kaipa sillä vältetään se, että porukka ostelee maljakoita ja kattiloita lahjaksi, kun ne nykyaikana hääpareilla on jo omasta takaa. Ehkä mulla on liian vankka luotto siihen, että halukkaat lahjottaisivat rahaa hääparille muutenkin. Musta oli itse asiassa hurjan hauskaa, kun me saatiin kaikkea mahdollista pientä hauskaa häälahjaksi. Esimerkiksi lautapelin ja lahjakortin mysteerihuoneeseen. Jotenkin sellaiset lahjat puhuu mulle niin paljon siitä, että lahjan antaja on perehtynyt siihen, keitä me olemme ja mistä me pidämme :)

No, oikeestaan mulla on aika monta imhokki- ja suosikkiasiaa häissä, mutta todellisuus on se, että jokainen saa järjestää juuri sellaiset häät, jollaiset itse haluaa ja vieraana ei voi olla kuin kiitollinen ja onnellinen kutsusta. Ja sitten järjestää omat häät sen mukaan, kuin parhaaksi näkee. Eniten kummaksun välillä joidenkin sukulaisten tai tuttavien närkästystä sille, ettei saa kutsua häihin tai painetta järjestää häät tietyllä tapaa. Myös erilaisten valintojen, leikkien ym. arvostelu on musta ihan omituista. Toivonkin, ettei kukaan koe tota mun ajatusta tilinumerosta kutsuissa jotenkin arvostelevana. Ymmärrän täysin sen valinnan, se on vaan mun mielestä sellainen asia, jota en kokisi itselleni omaksi. Mutta se onkin vain yhden ihmisen mielipide :)

Mun mielestä on aina hauskaa, ku joku kysyy, oliko kivat häät tai oliko onnistuneet juhlat? Kenen mielestä? Koska häistä ei loppujen lopuksi voi sanoa muuta kuin mitä mieltä itse hääpari on. Jos hääparilla on ollut ihana ja unohtumaton päivä ja ilta, niin häät olivat onnistuneet :)

Mikä on teidän suosikki häätraditio? Entäs inhokki? 

Ja mitä tykkäätte asusta? :)

Kommentit

Mikaela (Ei varmistettu)

Tosi kaunis mekko! Mun mielestä häitä voi arvostella, samalla tavalla kuin muitakin asioita. Mutta kuten sanoit, häät ovat onnistuneet just niin hyvin kuin hääpari itse kokee. Vieraiden mielipiteillä ei ole väliä, mutta mun mielestä on hauskaa miettiä, mitä itse tekis toisin tai minkä koki kivana asiana. :)

Anna (Ei varmistettu)

Joo, ehdottomasti näin. En tosin miellä sitä arvosteluksi vaan ennemmin oman mielipiteen muokkaamiseksi. Musta on näin omien häiden jälkeen tosi kiva miettiä, mitä tekisi toisin ja mitä tekisi samoin kuin omissa häissä jo teki. En vaihtaisi kylläkään mitään, itellä oli superhyvä mieli ja fiilis koko päivän ja edelleen muistelen pelkällä lämmöllä, mutta aina sitä häissä on jotain erityisen kivaa, mistä miettii, että vitsi kun olisi hääsuunnittelija ja sais järjestää häitä jatkuvasti :D

Monaveronika (Ei varmistettu)

Meillä oli hääkutsussa tilinumero, juurikin siksi, kun kuitenkin oltiin ehditty niin kauan asua jo omillamme ja tavaraa oli nurkkiin kertynyt häihin mennessä vähän turhankin paljon. Sinne tilille lahjoitetut rahat oli kutsussa korvamerkitty meidän ensimmäisen oman kodin ostamiseen, joka sitten toteutettiinkin n. puoli vuotta häiden jälkeen. Sen lisäksi meillä oli lahjalista, jonne olimme laittaneet muutamia lahjatoiveita, jotta niillä, jotka eivät halunneet rahaa antaa mutta halusivat kuitenkin muistaa lahjalla, oli mahdollisuus kuitenkin tuoda jotain sellaista, jota me oikeasti tarvitaan.

Oma hääsuosikki on hääseremoniassa usein esitettävä laulu ja ylipäätään musiikki. Musiikki on niin liikuttavaa ja kertoo usein paljon myös hääparista. Mielestäni kaikki häät, joissa olen ollut, ovat omalla tavallaan ollee ihania, mutta kerran olen ollut häissä, jossa tila oli aivan liian pieni vierasmäärään nähden, se oli hieman ahdistavaa. Toisissa häissä sulhasen perhe oli tehnyt sulhasesta 1,5h Power Point -esityksen videoineen - ei jatkoon. Muistutin omille vanhemmille sen jälkeen monta kertaa, että ei sitten tämmöistä meille kiitos.. Noh, unohtui ilmeisesti sanoa puolisoni vanhemmille, koska miehen isä piti häissämme sitten lähes tunnin pituisen vastaavan, jossa kertoi samalla koko miehen (ja vähän muidenkin) elämänhistoarian.. :D Ooops.

Anna (Ei varmistettu)

Apua :D meillä oli ennalta tiedossa kuka puhuu ja muille kaasot ohjeisti, että puheen saa pitää heidän luvalla sopivana aikana :D ei haluttu sukulaisten pitkiä puheita ja onneksi omat vanhemmat pitivät nuo selkeästi alle vartissa :D

Paula (Ei varmistettu) http://deleted

Mä en tykkää siitä, että ei saisi laittaa päälle mustaa tai punaista. Tää on jotenkin mun silmissä tosi elähtänyt tapa, että joku osoittaisi mielipiteensä hääparin vihkimistä kohtaan näillä väreillä. Edelleen siltikin nöitä värejä itse kartan häävieraana ollessani, koska voihan olla, että morsiuspari kunnioittaa edelleen tätä tapaa. Valkoisen ”kiellon” ymmärrän todella hyvin, koska mun mielestä se on morsiamen väri hääpäivänä.

Anna (Ei varmistettu)

Mä taas tykkään jotenkin siitä, että ei mustaa. Se on mun mielestä kuiteski hautajaisväri, jotenkin miellän häät iloiseksi, ja silloin toivoisi muuta kuin mustaa. Ja punaisen kanssa mulla on ongelma. Venäjällä se on varattu morsiamen äidille, Suomessa sillä on ruma mielikuva. Esim. ei olisi tullut mieleenkään laittaa punaista miespuolisen ystäväni häihin, ihan vaan jotta kellekään ei tulisi vääriä mielleyhtymiä :D

HeidiK (Ei varmistettu)

Hei kiva nähdä sun uutta tukkaakin! Pidin enemmän pitkästä - mä pidän aina pitkästä tukasta myös itsellä, vaikka ei tällä hetkellä sellaista ole - mutta kivaa vaihtelua :) Piristää kivasti.
Mä en tiennyt, että miesvieras ei saa riisua puvun takkia ennen sulhasta! Jännää. Mä jotenkin rakastan perinteitä. Tietysti tilanteen mukaan, mutta jotenkin perinteissä on sitä jotain, mikä kertoo kunnioituksesta mennyttä kohtaan - että kun maailma muuttuu radikaalistikin, niin jotain säilyy kuitenkin.
Täysin samaa mieltä siitä, että toisten häiden kommentointi negatiivisessa mielessä on jotain tosi tökeröä. Kaksi vuotta sitten olin häissä, jossa eräs vierasryhmä tilasi illalla pitsaa hääpaikalle, kun eivät jaksaneet odottaa iltapalaa. Yhdet häät taas yksi vieras kommentoi seuraavalla viikolla tylsiksi, ja oli juorunut siskolleen, kuinka siskon häät olivat paljon paremmat ja elegantimmat. Jäin kyllä suu auki, enkä tiennyt, mitä olisi pitänyt sanoa.

Anna (Ei varmistettu)

Oho, aikamoista :o ja kiitos, en oo vielä tottunu itekään tähän, mutta siitäkin huolimatta tykkään :)

Johanna (Ei varmistettu)

Ihana mekko ja tuo lyhyempi malli hiuksissa sopii sulle todella hyvin! :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :)

Vilma (Ei varmistettu)

Tosi mielenkiintoista, että koet olevan ok kommentoida ja arvostella toisen häitä julkisessa suositussa blogissasi. :) Mitä olisit itse ollut mieltä, jos joku ystäväsi olisi kirjoittanut vastaavasti blogissaan että ”Oli muuten kivat häät, mutta oli kyllä niin KYLMÄ! Vaikka mulla oli kahdet sukkikset mekkoni alla niin silti meinasin paleltua kuoliaaksi. Koko ajan miehen kanssa toivottiin, että joku laittaisi lämmityksen nopeasti täysille.. Olen kyllä niin tyytyväinen, että valitsimme itse ihanat kesähäät<3”
Ps. En malta odottaa vastaustasi tähän kommenttiini. Kritiikinottokykysi (tai siis kyvyttömyytesi) on aina mielenkiintoista seurattavaa. :)

Anna (Ei varmistettu)

No eiköhän tämä ole ihan Sinun päässäsi tämä arvostelu :D Hääpari itse naureskeli kelille ja hikisyydelle ja sanoivat, että hääpäivää valitessa eivät ajatelleet tällaisen ongelman eteen joutuvansa. Minähän en sanonut mitään tuon tyylistäkään kuin mitä sinun lainausmerkeissäsi luki ja jos joku olisi noin häistämme ajatellut, niin olisin lähinnä ihmetellyt, että miksen itse tuntenut samoin tai olisin harmitellut asiaa yhdessä. Säälle kun ei kukaan mitään voi.

Mun kritiikinsietokyky on kiitos ihan kunnossa. Tällaiset vääristelevät kommentit sen sijaan eivät ansaitse tämän enempää aikaani.

Noora (Ei varmistettu)

Kiva Vilma, että olet laittanut tällaisen kommentin. Minun mielestäni on mielenkiintoista seurattavaa lukea juuri tällaisia "kritiikkiä" sisältäviä vastauksia bloggaajalle. Toivottavasti sinun häissäsi ei kukaan erehdy päivittelemään säätilaa (johon tietenkin olet koettanut kaikin keinoin vaikuttaa), ettei vaan tule paha mieli :) :) :)

Anna (Ei varmistettu)

Joo, en nyt ihan ymmärrä miten sään päivittely arvostelee hääparia tai heidän juhlaansa :D Ilma oli melkeinpä trooppinen, mutta tunnelma sitäkin lämpimämpi :D Ja hääparillekin toivotimme yhtä kuumaa rakkautta kuin hääpäivänsä, eikä tuntunut pariakaan haittaavan kun itse kommentoivat hikisyyttään ja kuumuuttaan useassa välissä. En tiennytkään, että hääparit voivat säähän vaikuttaa jotenkin, niin, että se olisi arvosteltavissa oleva asia :D Oma kommenttini talvihäistä koski lähinnä sitä, että en olisi halunnut stressata sadetta koko aikaa, joten siksikin talvihäät oli meidän valinta. Monen muun asian lisäksi. Mun mielestä on ihan turha vertailla kummat on paremmat, talvi- vai kesähäät, koska ne on ihan eri asia. Eihän talvi- ja kesäolympialaisiakaan kukaan vertaile, että oli se lentopallon finaali vaan parempi kun jääkiekon? :D

Minski (Ei varmistettu)

Eikös hääpaikka ollut porvoossa eikä Hangossa ;)! Ihan super kaunis puku sinulla. Sopii älyttömän hyvin:) ja joo, noista "sännöistä". En todellakaan tiennyt, että puvun takin saa ottaa pois vasta, kun sulhanen sen on ottanut :D Mutta mun mielestä nykyaikana saa ottaa rennosti ja "unohtaa" traditiot jos siltä tuntuu. Esim. Juurikin tuo puhe. Eiköhän jokainen saa olla pitämättä puheita tai pitää vaikka kaikki vieraat puheen :) mut silti näistä etiketeistä en pystyisi olla miettimättä jos näen punaista pukua naisella :D nykyaikana ehkä tyhmä juttu mutta kyllä se pistäis silmään :D lisäks en siedä sitä, että miehillä yhtään missään juhlissa, puvun takin alin nappi auki eikä kiinni! Aina. Sekin vaa sattuu pistämään silmään :D onhan näit varmaa sittenkin mut hääjuhla saa olla mun mielestä vain ainoastaan hääparin näköiset :)!

Piditkö sä puhetta miehellesi, entä hän sinulle? Mietin myös, että mitä jos ois ujo suuressa seurueessa eikä uskalla pitää puhetta! Mä en ainakaan :D! Joten kaikille suotakoon omanlaiset juhlat :) ja tilinumerossta oon samaa mieltä :P

Nappi (Ei varmistettu)

Siis sehän kuuluu etikettiin, että alin nappi on AINA auki.

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :) Ja joo, jokainen toki tekee niin kuin itse tekee, mutta jotenkin se miehen puhe on niin patriarkaalinen traditio, etten tykkää siitä. Ikään kuin naisella ei olisi ääntä. Ja että isät pitää puheet, ei äidit. Yngh. Näissä häissä molemmat vanhemmat puhuivat yhdessä, ja hääpari myös. Ihanaa juuri näin, tasa-arvoista. Tosin jos nainen ei ehdottomasti halua puhua, sekin on musta OK, kunhan sitä ei jätä tekemättä koska ei kuulu perinteisiin. Me ei puhuttu toisillemme, se käsiteltiin valojen aikana. Me puhuttiin suoraan meidän vieraille, kiitimme ja kerroimme siinä hieman hääpaikastamme ja miksi se oli meille tärkeä :)

SP (Ei varmistettu)

Mulle selvisi vasta pari vuotta sitten kesällä, että punaista ei saisi pukea päälle. Minä ja kolme muuta naisvierasta oltiin laitettu punaiset mekot päälle, eikä kukaan meistä tiennyt tästä "säännöstä" ennen kuin joku tästä huomautti. :D No harm done, koen tämän aika turhaksi säännöksi, voisin jatkossakin laittaa punaista päälle häihin.

Eveliina (Ei varmistettu)

Eihän Haikon Kartano ole Hangossa vaan Porvoossa?? :D

Anna (Ei varmistettu)

Mikä ajatusvirhe :D

Anna (Ei varmistettu) https://lapsennimi.com/kategoria/annan-matkablogi/

Meillä oli kuumana päivänä häät ja heti vihkimisen ja kuvien jälkeen mieheni otti takin pois ja kyllä lensi samantien kymmenkunta takkia tuolinselkämyksille. Eli meidän häissä ainakin ihan yleisesti tiedetty tapa.

Mulle ei tule mitään inhokkeja mieleen. Tai no ehkä semmonen vitsillä väännetty ja harjoiteltu tanssiesitys. Ja ehdottomasti ei tilinumeroa kutsukorttiin munkaan mielestä.

Omissa häissä toive oli että ei menisi koko juhla kameran edessä poseeratessa. Kutsussa ilmaisimme että häät tallentaa ammattikuvaaja ja vieraiden ei tarvitse kokea häitä linssin läpi. En muista miten tarkalleen asian ilmaisimme. Joskus olen ollut häissä jossa kun hääpari kävelee pois alttarilta niin ei näe vieraita ollenkaan kun kaikilla on kamerat ojossa.

Omissa häissä otimme viralliset ryhmäkuvat eri kokoonpanoilla jonka jälkeen kieltäydyimme poseeraamasta. Koska molemmat vihaamme sitä emmekä halunneet kuluttaa juhla-aikaa sellaiseen.

Anna (Ei varmistettu)

Ymmärrän hyvin! Me ei hirveesti ohjeistettu asiaa, mut aika vähän näky puhelimia. Ja oon ollu kans häissä missä oli kuvauskielto. Eivät halunneet että joka hetkessä vieraat on puhelimet käsissä. Mun mielestä on tosi ymmärrettävää, vaik ymmärrän senki, että vieraat haluu kans ikuistaa jokaisen ihanan hetken. Mä onneks unohdin puhelimen suurimmaks osaks juhlaa, vaikka myönnettävä on, että häätanssista oli pakko ottaa kuva :D

Oon niin samaa mieltä tosta tilinumerosta, se on jotenkin kylmä. Ja sitten todellakin jää ne kivat yllärit pois! Meillä on häät ensi kuussa ja ei laitettu tilinumeroa eikä lahjalistaa. Olen saanut tästä useita närkästyneitä kommentteja, kun vieraille kuulemma todella vaikea. En ymmärrä! Itse olen kiitollinen kaikista muistamisista ja padat ja kattilatkin on ihan fine, kyllähän käyttötavarat kuluu.

Anna (Ei varmistettu)

Mä en ymmärrä miten se on sen vaikeempaa nostaa käteistä ja laittaa kortin kanssa lahjapöytään? :D

Ansku (Ei varmistettu)

Noh, me halusimme häälahjaksi ruokapöydän. Jotain, jonka ympärille perhe ja ystävät voisivat kokoontua tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Joka muistuttaisi meitä päivittäin häistämme. Arkinen ja arvokas, käyttöesine. Valitsemamme pöytä maksoi useamman tuhat euroa ja osan siitä maksoimme tietysti itse. Käteisen käsittely on nykyään aika hankalaa, esimerkiksi sen tilittäminen pankkiin. Pöytäämme ei maksettu käteisellä vaan tilisiirtona, joten kaikista kätevintä oli ottaa lahjarahat tilille. Kortteja saimme siitä huolimatta ja pieniä muita muistamisia. En ymmärrä miksei korttia voisi antaa, vaikka raha menisi suoraan tilille? Osa sukulaisista myös muisti meitä aika avokätisesti, joten isommat summat oli kyllä mukavampi ja turvallisempikin saada hääjuhlassa ”vain tiedoksi”.

Petra (Ei varmistettu)

Tuo mekko on kyllä superkaunis! Sopii todella hyvin hääjuhlaan.
Mun suosikit hääperinteistä on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Jotenkin nuo kaikki on ajateltu tuovan vain hyvää tuoreelle hääparille ️ Pidän myös kovasti mietityistä puheista, mutta puhe pitäisi minusta pitää vain silloin jos sitä puheenpitäjä itse haluaa. Muuten puheesta tulee kamalaa pakkopullaa ja kukaan ei halua sellaista katsoa.
Inhokkeja on taas kaikenmaailman hääleikit ym. Tuttu juttu -leikki on ihan siedettävä, mutta morsiammen ryöstö olisi aivan kamala. Ylipäätään en pidä mistään mikä aiheuttaa jollekin (mahdollisesti) ahdistusta tai nolaamista. Mutta jokainen tekee ja suunnittelee häänsä sellaiseksi kuin haluaa. Joku toinen voi rakastaa hääleikkejä ja haluaa kaikki leikit omaan juhlaansa. Se on ihan ok, kunhan itse on tyytyväinen ja onnellinen omaan päiväänsä ️

Anna (Ei varmistettu)

Jooo, mäki rakastan sitä! Mulla oli kaikki neljä, koska tykkään tosta perinteestä :) Ja mäkään en tykkää morsiamen ryöstöstä :D Sitä ei oo onneks ollu yhenkään kaverin häissä eikä omissanikaan, se on ehkä kuolemassa onneksi? :D

Petra (Ei varmistettu)

Toivottavasti on kuolemassa :D Me ollaan menossa muutaman viikon päästä naimisiin, ja oon kyllä sanonut että jos morsian ryöstetään niin lähden kotiin :D Jotenkin koko ajatus ryöstöstä on ihan hirveä :D

Anna (Ei varmistettu)

Hahaha, olisi aika dramaattinen ryöstö, jossa morsian ei palaa :D

Terttu (Ei varmistettu)

Näytät ihanalta. Kuvasin tyttäreni pienet häät (n.30 henkeä). Olin kamalan onnellinen tehtävästä. Ihan huippua! Otimme kirkon edessä kaasojen ja papin kanssa kuvan, sekä yhteiskuvan. Josta se toinen anoppi/äiti puuttui. Mutta ei haittaa! Oli talvi. Jos en olisi kuvannut, olisin itkenyt koko ajan.
Sisareni suuttui, jolle ei voi mitään, kun häät haluttiin pitää pienenä ja niistä päätettiin äkkiä.
Kerta kaikkiaan onnistuneet häät.

Jennihakala (Ei varmistettu)

Mun ystäväpiirissä on tosi musikaalista porukkaa joten meidän kavereiden häissä ystävät laulaa aina hääparille, ja tätä perinnettä itse rakastan! On niin hauska aina miettiä mikä laulu kuvais hääparia parhaiten tai keksiä tuttuun melodian omat sanat jotka on hääparille räätälöidyt :) Mun mielestä on myös hauskaa jos hääpari osallistuu myös itse ohjelman tuottamiseen häissä eikä vain istu "passiivisena" katsomassa. Meidän häissä oltiinkin molemmat toistemme tietämättä suunniteltu toisillemme jotain: minä verbaalisena ihmisenä pidin miehelleni puheen ja mieheni taitavana laulajana lauloi minulle yhden lempilauluistani.

Mua häissä puhuttelee se, jos asiat on mietitty niin että kaikki tapahtuva on hääparin näköistä; jos se on joku perinteinen hääleikki niin olkoon tai meidän tapauksessa laulua. :)

Anna (Ei varmistettu)

Just samaa mieltä :) Meidän häissä tiedettiin, että meidän vieraate on tosi spontaaneja ja aktiivisia ja ihmiset jaettiin pöytäryhmiin "vieraiden" kesken, eli hajotettiin isommat kaveriporukat ja joka pöydässä oli pareja tai sinkkuja eri elämän tilanteesta. Tehtiin myös pyöreät tai no neliöt pöydät, joissa oli helppo kommunkoida, jotta pöytäryhmä voi jutella. Jokaisella pöydällä oli oma tehtävänsä ja meillä vuorostaan oli oma juttumme, minkä teimme ja lisäksi kaikilla pöydillä yhteisesti oli tietovisa, jossa pöydät kilpaili joukkueina. Fiilis oli loistava ja juhlista löytyi uusia ystäviä ihmisille ja kun yhdessä saivat esim. tehdä tehtävän, oli hitsaantuminen aika helppoa :D JA voi luoja me naurettiin niitä tehtäviä aivan kippuralla. Siis meidän ystävät heittäytyi niin täysillä ja kaikki edelleen muistaa nää hienot esitykset. Mutta tää ei vuorostaan olis yhtään sopinut introvertteihin häihin, vaan mun mielestä tärkeää on sekä se, että häät on järjestäjiensä näköiset, että myös vieraiden luonteita ajateltu. Esim. meillä oli kaksi sellaista sekopää-pöytäseuruetta, jotka saivat tehtäväkseen vähän sellaiset överimmät tehtävät ja pari sellaista rauhallisempaa pöytäseuruetta, jotka saivat sitten hieman paremmin heille sopivat tehtävät. Niitä joutui aika pitkään pyörittelemään ja miettimään, mutta oli todellakin sen arvoista :)

Dipsi (Ei varmistettu)

Aivan ihana juhlalook! Kaikki on aivan viimeisen päälle.

Itse pidän häissä siitä, että vieraat saavat osallistua ja siksi erilaiset leikit/kisat/visat ovat mielestäni kivoja (pl. morsiamenryöstö, nolausleikit ja kaikki ”pikkutuhma” hölmöily). Eräissä häissä oli salatehtäviä purkillinen ja näitä sai jokainen tehdä haluamansa määrän ja eniten tehtäviä tehnyt palkittiin - aika monta jäätä tuli rikottua heti juhlien alussa. :D
Vaivaannuttavaa on kyllä yleensä ollut, kun valtaosassa häistä olen ollut avecina, ja yleensä en ole molempia osapuolia hääparista tuntenut eikä olla oltu välttämättä läheisimpiä kavereita - tällöin voi olla tosi vaikeaa keksiä mitään hauskaa hääparista/olla jotenkin mukana kun ei pariskuntaa oikein tunne. Tällöin arvottu tehtävä tai ohje hääparille tulevaisuuteen on lähinnä ollut vaivaannuttavaa. Siksi ainakin itse omiin häihini haluan ainoastaan ihmisiä, jotka ovat molemmille läheisiä ja jotka meidät tuntevat :). Isot häät ovat toisille tärkeät ja hyvä niin, mutta itse en vain usko että kaikki voivat täydellisesti viihtyä jos vieraita on pitkälle toista sataa.

Ja hääkutsussa tilinumero-juttuun: minun mielestäni todella kätevää. Käteinen raha kirjekuoressa on minulle aina turvallisuusriski (eräissä häissä ihan tuntematon ihminen käveli hääpaikalle ja vei arvotavaroita - tähän voi toki varautua mutta riski silti), ja tilille laitettua rahaa ei tarvitse kantaa mukana tai pelätä että se menee rikki. Lisäksi sitä on usein toivottu.
Jos muistan oikein, etiketin mukaan varsinaiseen kutsuun ei tulisi laittaa mitään mainintaa lahjoista. Nykyisin hääkutsussa on useimmiten mukana info/kartta hääpaikalle/mitä ikinä, jolloin kyseiseen lappuseen on mielestäni hyvä kirjoittaa tieto mahdollisista lahjoista. Omasta mielestäni tilinumero häämatkan tai kodin remonttiin on selkeä ja helppo :)

Toki toinen keskustelu on sitten lahjan arvo/kuinka paljon on hyvä määrä rahaa... Itse koen että lahjojen arvon määrittely on törkeää ja kaikki muistamiset ovat todella arvokkaita :) Häiden osalta vieraille kertyy paljon kuluja jo pukeutumisen ja monesti matkojen osalta, jolloin en koe että häälahjaan pitäisi laittaa satoja euroja. Läsnäolo on jo lahja sinänsä. Mutta kuten sanottua, tämä on ihan oma keskustelunsa, onneksi toki omassa lähipiirissä ollaan samoilla linjoilla.

Mmuksu (Ei varmistettu)

Tosta Dipsin kommentin loppuosasta tuli mieleen kauhea ajatus siitä, että jos jollain vieraalla ei olisi varaa tulla mun häihin. Itse haaveilen pienistä häistä, joihin en kutsuisi kaikkia sukulaisia (joita ei ole paljon edes) vain kutsumisen pakosta. Enkä odota saavani kutsua kaikilta mun serkuiltakaan. Ja jos joku näistä mun vähistä vieraista ei pääsisi paikalle olisi kurjaa.

Lillis (Ei varmistettu)

Ensimmäistä kertaa jätän puumerkkini blogiisi. Olen kohtuullisen uusi lukija blogissasi. Minusta sinä olet ihanan virkistävä poikkeus bloggaajien keskuudessa, koska uskallat kertoa rehdin mielipiteesi asioista. Olen sinua vanhempi, elämäntilanteeni on täysin eri, en välitä muodista, kammoan turhaa lentämistä ilmastonmuutoksen vuoksi jne. Meillä ei oikeastaan ole mitään yhteistä ja silti minusta on kiva lukea sinun blogia. Blogissasi on särmää, kiitos siitä :) Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

ELINA (Ei varmistettu)

Kaunis asu!
Onko mekko yhtään joustava? Saanko udella minkä koon olet ottanut?
Ystävien häät tulossa ja pohdin asua, mutta ajatus täysin joustamattomasta vetskarimekosta ahdistaa- aion syödä kakkua suu pullollaan (ja maha).

Tilinumerosta täysin samaa mieltä! Täti sinisen kanssa keskusteltuani aikanaan olen päättänyt etten anna rahaa häälahjaksi. :)

Eva (Ei varmistettu)

Täysin samaa mieltä sun kanssa tilinumeroasiasta. Ja oikeastaan en kannata rahan lahjaksi antamista ylipäänsä, jotenkin se on aika persoonatonta. Häiden pitämisessä ei muutenkaan pitäis olla lahjat pääosassa, ja viime aikoina on ollut juttua siitä miten kohtuuttomiksi häihin osallistumiseen liittyvät kulut voivat nousta. Monen vieraan on pakko ostaa esim. puku ja mekko, yöpyä jossakin, maksaa matkat ja monesti vielä osallistua polttareihinkin. Kiitos tästä kirjotuksesta, oli kiva lukea sun ajatuksia asiasta! :)

Ansku (Ei varmistettu)

Vaikka lahjatoiveita esittäisi, rahana tai tavarana, ei se tarkoita että lahjat olisivat pääosassa tai että lahja olisi pakollinen. Me tiesimme että iso osa vieraista tulee kaukaa ja häihin osallistumisesta aiheutuu kustannuksia, joten ilmoitimme että emme todellakaan odota lahjoja, mutta koska tiesimme että vieraat haluavat jotakin antaa, pyysimme muistamiset rahana oman yhteisen kodin projekteja varten. Tavaraa on kertynyt nurkkiin liikaakin, emmekä tykkää säilöä kaapeissa tavaraa jolle ei ole käyttöä.
Enimmäkseen rahalahjoja saimmekin, ison osan tilille, mutta paljon myös käteisenä. Käteisenä rahalahjankin voi antaa persoonallisella tavalla, joten itse kyllä mieluusti kunnioitan parin toivetta ellen nyt muuten keksi jotain loistolahjaa mitä pari itse ei ole hoksannut pyytää mutta joka sopisi heille täydellisesti.

Ansku (Ei varmistettu)

Niin ja lisään vielä, että lahjarahoilla mm. uusimme koko astiastomme ja sekalaiset matkan varrella kertyneet kipot vaihtuivat yhteensopiviin Iittalan astioihin. Ajattelin ensin laittaa vinkkilistaan suoraan nuo astiat, mutta mies huomautti etteivät hänen kaukaa tulevat sukulaisensa ala raahaamaan astioita lentokoneessa tai hankkimaan lahjoja vasta paikan päältä, vaan haluavat ennemmin muistaa rahalahjalla. Päätimme sitten että helpointa on yleisesti pyytää muistamiset rahana jos joku tahtoo jotakin tuoda.
Sitten taas kaveripariskunta toivoi rahaa remonttiin, mutta tiesin että yhteinen laatuaika oli remontoimisen ja uuden työn vuoksi jäänyt vähiin, joten annoimme pienellä porukalla "treffikalenterin", jossa oli joka kuukaudelle joko lahjakortti tai rahasumma, ja pieni kortti jossa selostettiin sen kuukauden treffit. Treffivuosi on vielä kesken, mutta ilmeisesti lahja on ollut mieluinen, ainakin loppukuusta on monesti intoiltu että kohta saa avata seuraavan. :D

Marika (Ei varmistettu)

Tilinumeron antaminen kyllä on vähän persoonatonta, mutta meidän häissä se osoittautui oikeaksi valinnaksi koska emme pitäneet häitä kotimaassamme. Lahjojen kuskaaminen lentokoneella ajatuksena tuntui vähän liian vaivalloiselta... saatiin jonkin verran käteistä kuoressa ja huomasimme myös jotain todella törkeää. Osa lahjarahoista oli nimittäin varastettu meidän lahjapöydästä!!! Siis todellakin osa kuorista revitty auki ja siellä ei ollut mitään. Jäin vain miettimään, että miksi? Emme järjestäneet juhlia, jotta saisimme rahaa tai lahjoja mutta varastaminen toisen häistä on jotain mitä en voi vain käsittää.

Rae (Ei varmistettu)

Omissa häissä tapahtui myös vastaavaa, kun huomasimme että rahallisia kuoria olikin hävinnyt pöydästä...
En näe itse mitään ongelmaa tilinumeron laittamisessa kutsuun. Jos joku haluaa rahaa antaa, se on huomattavasti kätevämpää lahjoittaa suoraan tilille, kaikki välttyvät turhalta työltä, tilityksineen ja nostoineen.
Jos kuitenkin rahaa juhlissa liikkuu, mitä sitä suotta venkoilemaan.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.