Kotivaatenatsi // Helsinki

Mungolife

Välillä mä oon tosi laiska pukeutuja. En suurimman osan ajasta koe pukeutumista millään lailla vaivalloisena tai aikaa vievänä asiana, vaan mä oikeasti tykkään kivoista vaatteista ja asuista. Harvemmin mun asut on kovin mietittyjä, tai sellaisia, että olisin käyttänyt aikaa pohtiakseni jotakin inspiraatiota ja miettinyt, miten sen voisin toteuttaa. Mä vaan avaan kaapin, mietin, mitä mun tekee mieli pukea päälle ja puen sen. Sitten vähän tutkailen peilistä, että sopiiko tähän tämä ja tuo asuste ja mitä jos laitan tämän takin. Kriittinen vilkaisu peiliin saattaa johtaa asun vaihtoon tai sitten se miellyttää omaa silmääni sen verran, että suuntaan asioille vaihtamatta mitään. Välillä on kuitenkin sellaisia päiviä, että mua ei oikeastaan edes kiinnosta, sopiiko joku asu yhteen ollenkaan, enkä edes vilkaise peiliin lähtiessä. Laitan päälle vain ne asiat, jotka tuntuvat musta mukavalta ja hyvältä juuri silloin. Ne ei välttämättä sovi millään lailla yhteen, mutta se ei haittaa. Jos asu epäonnistuu tai tuntuu epämukavalta, voi helposti koko päivä olla pilalla, mutta sellaisella hälläväliä-päivällä ei asu vaan voi olla epäonnistunut. Sillä kun ei ole mitään väliä. Eikö olekin ihanan epäloogista? :D

Taannoin kävimme perheeni kanssa sushilla ja lähdimme sinne hetken mielijohteesta. Kaikilla muilla oli jo vaatteet päällä ja mä pyörin aamutakissa ympäri kotia, niin kuin tapana on. Siskot oli just tullu kuka treeneistä kuka töistä ja äitikin oli juuri tullut jostain. Sain siis käskyn kiskaista vaatteet päälle vauhdilla ja hypätä autoon. Ja niin tein. Nigirit silmien edessä vilistäen kiskoin ekoilta henkareilta mukavan ja helpon mekon ja totesin, että varuilta haluan siihen jotain pitkähihaista mukaan. Kukkakuvioitu paita päälle ja menoksi. Hieman erikoinen kombo totesin miehelle autossa tuijotellen lyttyyn astuttuja Vagabondejani, tyttömäistä mekkoa ja armeijanvihreää paitaani. Yllättävää kyllä, tykästyin kuitenkin asuun ja odotellessa siskoni napsi asusta kuvat muistoksi.

Todellisuudessa pukeutuminen on hyvin pitkälti mielialan sanelemaa. Jos mulla on hyvä fiilis ja päivän suunnitelma on itselleni mieluinen, olen huomattavan vähemmän kriittinen itseäni kohtaan. Ehkä se on tätä vanhemmaksi tulemista tai mitä ikinä, mutta olen enenevissä määrin armollinen itselleni. Tosin, olen edelleen mielialapukeutuja. Jos päivään kuuluu epämiellyttäviä tapahtumia tai koen jotenkin epävarmuutta päivän aktiviteeteista, on varmaa, että yksikin väärään suuntaan sojottava hiuskiehkura voi ajaa mut hulluksi. On päiviä jolloin koko tukka on vähän sinne päin, ja olen silti yhtä hymyä. Ja sitten on niitä päiviä kun kynsilakka lohkeaa yhdestä kynnestä ja koko päivän ei voi pakkomielteillä kuin sitä asiaa. Tiedättekö tunteen? Kun se hiton kynsi häiritsee ajatuksissa koko ajan? Vai oonko mä ainoa vähän hullu?

Oon muuten tässä viime aikoina huomannut, että itselleni hyvän mielen tekee ehdottomasti hyvät kotivaatteet. Otan nykyään reissuunki aina mukaan oman nätin aamutakin ja yritä kotona pukea aamulla jotain muutakin kuin ne kauhtuneimmat kotiverkkarit. Itse asiassa laitoimme jo ennen lähtöämme reissuun Kuopiossa muutamia huonekalujamme myyntiin ja mm. makuuhuoneemme senkki meni myyntiin. Se oli ennen koti kaikille alusvaatteilla, kotivaatteille ja treenivaatteille ja kävin kyseiset laatikot läpi aika rajulla kädellä. Mulla on paha tapa jättää mukavantuntuiset ja kulahtaneet topit kotivaatteiksi, joita sitten voin "huoletta" käyttää kotona. Ei haittaa vaikka niille tippuu vähän tomaattikastiketta tai punaviiniä. Mietin tuossa joku aika sitten vaan sitä, että vietän kotona suurimman osan elämästäni. On jotenki surullista viettää se rumissa ja kauhtuneissa kotivaatteissa. Loppujen lopuksi, keittiössä voi käyttää essua ja muuten on aika harvinaista että mitään peruuttamatonta vahinkoa tapahtuu vaatteille. On jotenkin harmi pitää talvella kotona jotain akryylineuletakkia ja kietotutua ulkona mohairiin ja alpakkaan. Miksi? Niinpä kävin läpi mun kaikki kotivaatteet ja heitin niistä ison osan menemään. Jätin vain sellaiset vaatteet, joissa on kiva olla, jotka on puhtaita ja hyviä matskuja ja jotka on nättejä. Oman mieleni kohotukseksi.

Mä oon kotivaatteiden suhteen itse asiassa ihan natsi. Se on tullut kotoa. Mä en siedä olla kotona "ulkovaatteissa". Heti kotiin tullessani vaihdan kotivaatteisiin (yleensä mukavat rennot housut ja toppi tai aamutakki vuorokauden ajasta riippuen) ja viikkaan tai ripustan vaatteet kaappiin (... tai todennäköisesti viskaan kauhutuolille odottamaan ja kasvattamaan pinoa :D) Meillä ei kotona saanut koskaan olla "hyvissä vaatteissa". Ei edes niinkään sen takia, että vaatteet kuluisivat tai niille kävisi jotain, vaan sen takia, että ei tuotaisi ulkoa mitään likaista sisälle. Eihän siinä tavallaan ole logiikkaa kuin pienten kurassa möyrivien lasten kohdalla, mutta jotenkin se on jäänyt päälle. Koti on koti, ja siellä on kotivaatteet. Tää on aika vahvana meissä kaikissa kolmessa ja me ollaankin kotona usein aika jännännäköinen konkkaronkka. Tää on jäänyt muhun niin vahvasti, että mieskin joutuu vaihtamaan vaatteita kotiin tullessaan. En vaan tajua, miten se voi olla kotona vaikkapa pillifarkuissa. Tyyppi tulee töistä kotiin ja möyrii vauvan tai Benjin kanssa matolla kunnes näkee, että kiristelen hiljaa itsekseni hampaita ajatuksestakin :D Tajusin itse vasta vähän aikaa sitten, että uniformussa töitä tekevän miehen mielestä on ehkä kivaa pitää välillä omia kivoja vaatteita. Mulle vaan kotona "ulkovaatteissa" pyöriminen on vähän kuin kynsiä vetäisi liitutaulua pitkin. Se vaan tekee jotenkin tosi pahaa. Niinpä heitin meiltä kaikki kauhtuneet kotivaatteet pois ja omaksi ilokseni laitan kotona päälle kivoja kotivaatteita, pehmeitä kotihousuja ja kauniita toppeja. Ja päälle tarvittaessa kashmirpaita (okei okei, siinä on tahra hihassa ja otin sen vain kotikäyttöön... yksi askel kerrallaan :D). 

Olen huomannut, että päivä tuntuu vähemmän ryönäiselle kun kotona pyörii kivoissa kotivaatteissa. Siinä on jotenkin sellainen puhdas ja huoliteltu olo myös kotona, ja siitä on helppo lähteä ulos kaupungille vaihtamalla kivoihin vaatteisiin ja ehostamalla itsensä. Ei ole sellainen homeinen ja ällöttävä olo, mitä voi helposti muuten tulla, kun pyörii kotona vaan jossain pieruverkkareissa. Siitä keveästä mielentilasta on helppo vaihtaa mihin tahansa asuun, näytäen silti omasta mielestään ihan kivalta. Jopa näin eripariseen omituiseen asuun. Ja okei, pakko myöntää että on helppo hymyillä, kun on just käynyt hampaidenvalkaisussa. Se tekee jo niin paljon kivemmannäköiseksi missä tahansa asussa :D Kävin silloin pari viikkoa sitten  Helsingissä ollessani valkaisussa ja sen jälkeen on ollut hyvin helppo hymyillä. Kesällä ei paljon tarvitakaan muuta kuin päivitys, aurinkolasit ja kaunis hymy!

ZARA paita
H&M mekko
LOUIS VUITTON laukku
CHRISTIAN DIOR lasit
VAGABOND kengät

Mitäs te tykkäätte tällaisesta asusta? :) Ja onko lukijoideni joukossa kaltaisiani kotivaate-natseja? 

Psst! Jos tekin haluatte kesäksi valkoisemman hymyn, niin mä käyn aina hoitamassa hampaani MediSmilella! (*Olen saanut valkaisun veloituksetta blogiyhteistyönä) Siellä tehdään aina hyvää jälkeä ja mulle tehdään yleensä soodapuhdistus tai kevytvalkaisu. Hellempää hampaille, ja esim. soodapuhdistuksen voi tehdä vaikka miten usein :) Oon ollut jo vuosia tyytyväinen asiakas ja mielelläni aina suosittelen kaikille! MediSmile myös lupasi, että kaikki blogini lukijat saavat -20% kaikista palveluista! Alennus on voimassa niin, että kaikki elokuun loppuun mennessä tehdyt varaukset saavat tuon alen, vaikka aika olisi myöhemmin :)

Kommentit

Anastasia (Ei varmistettu)

Hah Mulla on välillä just sellainen homeinen olo kotona

Anna (Ei varmistettu)

Ei muuta ku vähän nätimmät kotivaatteet, tukan harjaus ja vaikka kotikauneushoitola jossa kynnet kuntoon, niin heti on kivempi olo :) Ainaki mulla :)

Anniina (Ei varmistettu)

Toinen kotivaatenatsi ilmottautuu! Toteutan tätä samaa myös vauvallamme :D Eli kotona voi olla vähän minkälainen (ei silti tyyliin ruutua ja raitaa, silmiin sattuu -yhdistelmää..) body tms tahansa ja vaihdetaan "parempiin" vauvanvaatteisiin ennen menoille lähtöä. Tosin 6kk tytön kanssa tää on ihan käytännöllistäkin.. :D

Anna (Ei varmistettu)

Mä teen vähän samaa, tosin niin, että bebe saa pyöriä pyjamassa johonki keskipäiville asti, sen jälkeen laitan kivat vaatteet :)

Jonna (Ei varmistettu)

Mä en myöskään tykkää että kotona ollaan samoilla vaatteilla kun jossain ulkona ja oon miettiny oonko yksin tällanen mut ihana tietää että on muitakin

Anna (Ei varmistettu)

Et varmasti ole, me ollaan koko perhe samanlaisia hulluja :D

Mamma80 (Ei varmistettu)

Kotivaatteet!!!!!! Kyllä!!!!

Anna (Ei varmistettu)

Tää on intohimoinen aihe meille vähän tärähtäneille :D

Minna (Ei varmistettu)

Kotivaatenatsi täälläkin ilmoittautuu. Elämäni tuskaisin vaihe lienee aika asuessani kolmisen vuotta Yhdysvalloissa ja siellä kotivaatteilu on vielä harvinaisempaa kuin meillä ja sitten vielä se "kävelen koirankakkaisilla kengillä kaikkien karvamattojen kautta makoilemaan sohvalle" -toiminta, jota en yksinkertaisesti vieläkään voi ymmärtää.

Itsellänikin on muutamia lempivaatteita, joiden mukavuus menee joskus loppuunasti ajatellun harkinnan ohi ja jostain kumman syystä ne tuntuvat sopivan asuun kuin asuun. Itselläni yksi tällainen vaate on armeijanvihreä Laurenin parka ja se päällä on tullut esiinnyttyä niin farkkujen, maksimekkojen kuin jopa töissä helmien, korkkareiden ja kotelomekonkin kanssa

Anna (Ei varmistettu)

Joo, siis mä en tajua sitä jenkkien (ja brittien ja aussienkin) tapaa, missä ollaan samoilla kengillä sisällä ja ulkona? Siis mitä? Yäk.

Alice (Ei varmistettu)

Voi kyllä, farkut lentää ensimmäisenä pois jalasta kun tulen kotiin. Joitakin sellaisia vaatteita on, mitä käytän sekä kotona että muualla, mutta muuten on aika selvästi eroteltu eri ryhmiin, välillä vähän huvittavastikin. Mulla on esimerkiksi yksi mekko kahdessa eri värissä, toista käytän vain kotona ja toista vain kaupungilla. :D

Anna (Ei varmistettu)

Joo, joku rento neulemekko menee kotona ja ulkonakin, mutta en kyllä oo varmaan ikinä ollu kotona yli viittä minuuttia farkut jalassa :D

S (Ei varmistettu)

Moi! Kurkkasin noiden sivuilta, että tehovalkaisu on tällä hetkellä alennuksessa. Satutko tietämään, saako tämän -20% vielä nykyisen alennuksen päälle? :) Ois upeeta!

Emmi (Ei varmistettu) http://www.medismile.fi

Moikka!

Jeps, alennus lasketaan listahinnoistamme. Muista vain mainita blogitarjous ajanvarauksen yhteydessä. Tervetuloa! :)

Aurinkoisin terveisin,
Emmi/MediSmile

Anna (Ei varmistettu)

Emmi tossa jo vastasikin :)

SM (Ei varmistettu)

Meillä sama homma! Kotona aina kotivaatteissa ja ulkovaatteet vaihdetaan heti pois. :) Tää juontaa myös juurensa lapsuudekodista, jossa pahojen eläinallergioiden takia ei voinut oleilla kotona ulkovaatteissa. Mun kotivaatteet on usein sellaisia vapaa-ajan urheiluvaatteita, joissa on mukava olla ja omasta mielestä näyttää myös hyvältä niissä. :) Kylpytakki on myös yksi, mikä löytyy usein päältä kun se on niin ihanan tuntuinen!

SM (Ei varmistettu)

Ainiin, ja piti sanoa että tää asu on jotenkin visuaalisesti todella harmoninen! Värit ja muodot sointuu kauniisti yhteen, eikä oo mitään liikaa tai liian vähän. Nudet korot näyttäis varmaan myös upealta tässä :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :) ja joo, korkkarithan tähän sopis paremmin, mutta rentopäivänä mentiin tennareilla :)

Anna (Ei varmistettu)

Joo, sama, mä kuljen tosi paljon aamutakissa tai kylpytakissa. Tosin oon tähän asti kulkenu miehen kylpytakissa, kun en oo omistanut hetkeen omaa, mutta nyt ostin Prahasta maailman ihanimman sisältä superpehmeän kauniin kylpytakin :)

Anniina (Ei varmistettu)

Sama täällä, kotivaatteet on erikseen! Yleensä riisun heti kaikki pois rintsikoita myöten. Itsellä kotivaatteena on yleensä joku miellyttävää kangasta oleva maksi/mekko, sellainen missä voin kuitenki kipaista 200m päähän postiin tai kauppaan.
Joskus tulee "pilattua" joku kiva vaate sillä että käytän sitä kotivaatteena, kerran ostin sellaisen pidemmänmallisen off-shoulder normi trikoopaidan että olisi joku yksi paita minkä voisi laittaa legginsien kanssa, joita en useinkaan käytä. Sitten päädyinkin pitämään sitä kotona muutaman illan ja nyt se on silmissäni sellainen löhöpaita, se näyttää jotenki rähjäiseltä niinku ois joku miehen vanha t-paita päällä ::D Pilalle meni!

Anna (Ei varmistettu)

Joo, siis siitä tietää, että on tullut kotiin tai jonku tosi läheisen luokse, jos voi ottaa heti rintsikat pois :D Mä teen tätä myös mun vanhempien luona heti, ellei oo joku juhla :D Tosin, oon nyt imetysaikana joutunu käyttää rintsikoita melkeinpä kellon ympäri, ja oon yllättävää kyllä tottunut asiaan :/ Ja jep, ei vaan voi käyttää kotivaatteena mitään, muuten siitä menee hohto :D

Jonnz (Ei varmistettu)

Kotivaatteet on erikseen! siitä ei voi luistaa edes muutamaa minuuttia, samantien vaihdettava ja on muuten päivän paras hetki. Eikä se niin "hassua", sillä töissä/kaupassa/bussissa/kylässä/kahvilla jne koskettaa vaatteet järkyttävää määrää pöpöjä ja likaa, joka on pahempaa likaa kun näkyvä kura leikkipaikalta. ilman vaihtoa kaikki ne pöpöt pyörisi kotona.

Anna (Ei varmistettu)

Jep, mäki oon perustellu tän itelleni sillä, että se on ihan vaan ja ainoastaan fiksua, eikä pelkästään maanista :D

Emma (Ei varmistettu)

Tämä asusi on kyllä todella hurmaava, ei kyllä todellakaan uskoisi vain äkkiä päälle vetäistyksi! :o Etenkin tuo paita on ihana! :)
Itsellä myös monesti vaatteet lähtee vaihtoon kotiin tullessa mutta ei niinkään ulkona olevan lian takia, vaan ihan mukavuussyistä. Pitäisi ehkä itsekin vähän panostaa kotivaatteisiin, ettei ne olisi niitä ryysyjä, mitkä ei kodin ulkopuolelle kelpaa :D

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :) Kyllä mä luulen, että mulla tää on nykyään enemmän ihan vaan mukavuussyistä, ja nyt kun mulla on ihania kotivaatteita, tuntuisi ihan hölmöltä kulkea kotona jossain muussa :D

Anna (Ei varmistettu)

Hahaha, mulla ihan sama kuin Anniinalla! Eli jos ostan jonkun kivan vaatteen ja erehdyn pitämään sitä kotona, niin siitä tulee helposti kotivaate ja kodin ulkopuolella se näyttää vaan tosi nuhjuiselta rätiltä, vaikka olisikin oikeasti ihan siisti yksilö. :D

Anna (Ei varmistettu)

Jep, tuttu tunne :)

Aralia (Ei varmistettu)

Minä vaihdan aina kotivaatteisiin kun tulen kotiin, sillä en kertakaikkiaan osaa olla kotona "ulkovaatteissa". Kotona minulla on aina sortsit ja toppi, ja villasukat jalassa .

S (Ei varmistettu)

Mä kans haluaisin niin pitää jotain mukavia ja söpöjä sortseja kotona, mutta erityisesti olla paljain varpain. Kumpikaan näistä ei valitettavasti onnistu kun oon sellai vilukissa, että sisälämpötilan pitäis olla joku +25 että pärjäisin sortseissa ja ilman sukkia vieläkin enemmän haha. Valitettavasti poikaystävä ei ole aivan samoilla linjoilla kanssani mikä olisi sopiva lämpötila sisällä ja usein joudunkin hiihtelee sukat jalassa ja paksuissa ja pitkissä kotivaatteissa buuu

Anna (Ei varmistettu)

Meillä on tässä nykyisessä ja tulevassa kaikissa tiloissa lattialämmitys, mikä on ihan parasta! Nyt mäki oon pystyny kulkee ilman villiksiä :D

Anna (Ei varmistettu)

Mulla on kesällä toi get up, talvella oon jossain seitsemän kashmirkerroksen alla :D

Todellakin menee vaatteet heti vaihtoon, kun kotiin pääsee! En tykkää hengailla kotona farkuissa tai pyöräilyvaatteissa yhtään kauempaa, kuin on pakko. Samaten rintsikat lentää yleensä nurkkaan, kummasti työpäivän tms. ajan jaksaa niitä pitää, mutta kotona alkaa heti kummasti kiristää, puristaa ja hiertää :D

Muistan, kuinka rippi- ja yo-juhlien jälkeen oli maailman paras tunne se, kun vieraat lähtivät ja sai ottaa korkkarit pois jalasta ja vaihtaa mekon kollareihin. Se vapautunut tunne! Aijai <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.