Mielipidemaanantai: Pride ja kaupallisuus

Mungolife

Lomalla kun ollaan, niin meinasin jättää mielipidemaanantain väliin ja ottaa tän koko reissun ihan vaan lomana. Näissä mielipidepostauksissa kun on aina se "riski", että ne herättää keskustelua, jossa pitäisi olla aktiivisesti läsnä eikä huidella vesijeteillä pitkin Splitin edustaa. No, otetaan nyt tilanne niinpäin, että "riski" on siinä, että en vastaa aktiivisesti mihinkään, mutta pidetään kiinni tästä Mielipidemaanantai-hommelista, jonka aloitin. (Kommentoikaa siis ihmeessä, mutta älkää odotelko aktiivista vastailua täältä reissun päältä :) 

Blogimaailmaa on tässä ravistellut erinäiset kannanotot ja postaukset liittyen Prideen ja sen kaupallistamiseen. Tavallaan ymmärrän ajatusmaailman siinä, että kritisoidaan tekopyhää kaupallistamista ja tärkeällä aiheella ratsastusta Priden kohdalla, vaikka en allekirjoita väittämää, että se olisi huono asia. Keskustelua en oo seurannut kovin aktiivisesti lomani tähden, mutta hieman olen asiaa selaillut, ja yksi asia korostuu koko ajan nettikeskustelussa. On hyvä kun yritykset näyttää tukensa Pridelle ja tasa-arvolle ja hyvä, että voidaan näin erottaa rohkeat ja avomieliset brändit ymsyms. Totta. On hienoa, että yritykset todella tukevat tätä ideologiaa. Mutta sitten voidaan ajatella, onko hienoa, että joku yritys nyt vaan haluaa takoa rahaa tällä "myönteisyydellä" ja samalla kuitenkin esim. rekryssä toimii ilman minkäänlaista tasa-arvoa? Tai joku aidossa elämässä semisti homofobinen länttää sateenkaarikehyksen Facessa esittääkseen muulle maailmalle olevansa hyvä ja normaali ihminen?

Ymmärrän sen arvostelun, että tällainen on tekopyhää, mutta en ole samaa mieltä, että se olisi huono asia.

Ihan sama vaikka joku lafka tai ihminen ei uskoisi Priden sanomaan ja mainostaa silti tuotteitaan sateenkaarilogoin. Se vie tätä tärkeää asiaa vaan laajemmalle ja isommalle yleisölle ja potentiaalisesti sellaisellekin yleisölle, joka ei aktiivisesti ole ollut tukemassa vähemmistöjen oikeutta rakkauteen. Ehkä joku sellainen julkkis tai vaikuttaja laittaa sateenkaarikehyksen, jonka seuraajista jokunen on vielä vaikkapa homo- tai transfobinen (onks tää ees oikea termi?)? Ehkä sillä esimerkillä joku itsekin avartaa hieman mieltään? Tai ehkä joku yllättävä brändi tuo ilmi tukensa Pridelle, ja herättää ihmisiä ajattelemaan asiaa? Tai vaikka tuo vanhemmille ja konservatiivisille ihmisille sen sateenkaaren ja ideologian sen takana ihan suoraan kahvipöytään? Heille, jotka muuten onnistuvat elämään kuplassa, jossa Pride on heille vaan "joidenkin sekopäiden kulkue Helsingissä". Ihan sama, ladotaan sitä sateenkaarta vaikka jokaikiseen maitotölkkiin ja siideripulloon ja vaikka mihin. Se on vaan niiden yritysten ja ihmisten häpeä, jotka eivät asiaa oikeasti tue ja tekopyhyyttään tai rahanhimouttaan mukamas edustaa asiaa.

Olkoon homous ja tasa-arvo ja Pride trendikäs asia. Mikäs sen parempaa? Joku innostuu sateenkaarikehyksestä tänä vuonna, koska se on trendikästä, mutta ensi vuonna hän saattaakin jo ihan tosissaan olla vahvan aktiivisesti tukemassa ilmiötä. Katsokaas kun trendikkyys ei ole huono asia. Trendikkyys on sitä, että jokin asia on haluttavaa. Trendejä halutaan seurata, niitä halutaan kantaa ylpeästi päällään. Jos trendi on esimerkiksi Pride-myönteisyys, niin se on aika helvetin hyvä trendi. Silloin se trendin seuraaja (ihminen tai brändi) pitää kyseistä asiaa tai ilmiötä sellaisena, jota on haluttavaa ajaa ja haluaa kuulua siihen joukkoon, jotka tätä asiaa aktiivisesti kannattavat. Hienoa, mission accomplished.

Jotkut ihmiset näkevät, että sateenkaaren lätkimisen varjopuolena on ehkä tietyn ihmisryhmän ärsytys. Ehkä jokunen ärsyyntyy ja pitää asiaa liiallisena meuhkaamisena, mutta let's face it, se on se ihmisryhmä, joka ei muutenkaan tukisi ideologiaa. Ihan sama miten kuka tahansa tai mikä tahansa toimisi. Kukaan ei nimittäin käännä selkäänsä Pridelle tai aatteelle sen takia, että sitä "ylihypetetään".

Kerran oon iteki kritisoinut Facebook-kehyksiä tai näitä erityistoimintoja. Silloin kun oli Pariisissa terrori-iskut ja ihmiset latoi sitä Ranskan lippua kuviinsa. Ymmärrän siinäkin tarpeen esittää sympatioita loukkaantuneille tai rakkaalle lomakaupungille, mutta siinä oli musta surullista se, että aika monen muunkin maan lippu olisi ansainnut olla profiilikuvissa. Niin moni maa ehti siinä pienessä ajassa joutua terrori-iskujen kohteeksi, että tuntui musta jotenkin siltä, että "valikoitiin" mikä terrori-isku oli surun arvoinen. Mediassa rummutettiin Pariisia ja jätettiin Turkin terrori-iskut pikkuotsikoksi sivulle Ö. Itse pidin silloin profiilikuvani päällä YK:n lippua, joka edusti kaikkien maiden yhteistä taistelua, sillä mun mielestä jokaisen silloisen terrori-iskun uhri-maan, kuten Venäjän, Turkin ja Libanonin, menetys ja suru oli yhtä arvokasta. Seison edelleen sen takana, että tuo käyttäytyminen silloin mua kummastutti. Oli "trendikästä" vaihtaa se Ranskan lippu siihen, joten sitähän vaihdettiin. Mutta se on musta jotenkin hyvin eri asia, nimittäin tässä Priden näkyvässä tukemisessa ei valita yhtä rakkautta toisia paremmaksi. Siinä juhlitaan kaikin puolin rakkautta ja jokaisen vapautta rakastaa. Se on mun mielestä jokaisen kuvan, sateenkaarituotteen ja vaikka tekopyhänkin rahantakomisen arvoinen asia. Vaikka se sateenkaari lätkäistäisiin siihen pelkästään trendikkyyden takia. Koska onhan se nyt helvetin hienoa, että Suomessa on trendikästä olla avoin ja liberaali ja rummuttaa kaikkien ihmisten tasa-arvoisia oikeuksia.

Mutta tälläkin asialla on valitettavasti toinen puoli. Esimerkiksi mulla ei ole tämän Pride-viikon aikana ollut yhtäkään kuvaa, missä juhlisin Pridea, yhtäkään hashtagia, yhtäkään sateenkaari-kehystä. Ei sen takia, että vastustaisin jotenkin aatetta, vaan yksinkertaisesti sen takia, että olen elänyt lomallani Kroatia-kuplassa, jossa arki on sisältänyt rantoja, kauniita näköaloja, ruokaa, jalkapalloa ja perheen kanssa puuhailua. Oon avannut suomalaisen nettilehden ehkä kahdesti ja nähnyt toki siellä Pride-mainintoja, mutten kovinkaan ole niihin paneutunut. Facebookissa en oo kokonaiseen viikkoon edes käynyt. Sateenkaaret ovat jääneet lähinnä aidon sellaisen ihasteluksi Cavtatin yllättävässä ukkosmyrkyssä. Tekeekö se minusta suvaitsemattoman ja huonon ihmisen? Ei tee. Liputan tasa-arvoa ja olisin ollut mielelläni tukemassa Pridea paikan päällä. Se nyt vaan ei tullut mieleenikään täällä ollessani.

Tämän kaiken avaramielisyyden ja tasa-arvon ja ihmisoikeuksien juhlimisen keskellä on näkynyt aika sulkeutunutta ja suvaitsematonta ajattelutapaa. Heitä kohtaan, jotka eivät ole osallistuneet Pride-hypeen (oli syy mikä tahansa) eivätkä ole julistaneet sateenkaaria missään muodossa. Nimittäin ei saa alkaa määrittelemään ihmisiä sen sateenkaaren kautta. On hienoa, että monilla on ollut kannanottoja asiaan, mutta niiden puute ei tarkoita sitä, etteikö ideaa tukisi. Ja myös heitä kohtaan, jotka ovat tuoneet julkiseen keskusteluun yleisesti hyväksi havaituista ja jopa trendikkäistä ajatuksista poikkeavia ajatuksia, on nähnyt aika julmaa ja suvaitsematonta suhtautumista. Jos joku on arvostellut tiettyjen yritysten kaupallisia agendoja, tärkeillä asioilla ratsastamista jopa, arvostelematta kuitenkaan Pridea, on voinut joutua aikamoiseen myllytykseen. Ja kun vielä julkisen anteeksipyynnön jälkeenkin ihmistä arvostellaan henkilökohtaisiin asioihin menevin loukkauksin, on se mun mielestä vähän surullista ja todella vastoin koko tätä Pridenkin ilosanomaa. Suvaitsevaisuutta se on sekin, että hyväksyy joidenkin näkevän vaikkapa nämä kaupallisuus-asiat eri tavalla, kunhan jokainen kuitenkin näkee, että rakkaus kuuluu kaikille. Sillä se on ihmisoikeus, joka ei ole mielipiteiden alainen asia.

Sivuhuomautuksena vielä lisättävä, että musta ois huikeeta, jos jotkut Pride-tuotteet jäisivät kaupan hyllyihin ihan kokoaikaiseksi. Tätä aatetta saisi juhlia mun mielestä pienin arkisin keinoin ja tuottein aina, niin kuin esim. Finlayson on tehnyt Tom of Finland -tuotteilla. Siinä missä pinkkiä nauhaa näkyy aika paljon eri vuodenaikoina, saisi myös sateenkaarta näkyä ympäri vuoden niin maitotölkeissä kuin TV-mainoksissa. Poistuisi ehkä pikkuhiljaa joistain se ajatus, että Pride on jotenkin perverssiä tai piiloteltavaa ja koko asiasta tulisi arkista. Homous ei ole joulupukin kaltainen asia, jota paukutetaan kerran vuodessa isona juhlana, vaan sen pitäisi olla arkinen, normaali, vähän jopa tylsähkökin ilmiö.

Kommentit

Tiia (Ei varmistettu)

Voi aamen. Tiivistit niin hyvin ja osuvasti munkin ajatukseni tästä aiheesta. Erityisesti toi loppu priden arkipäiväistämisen tarpeellisuudesta osui ja upposi.

Minna (Ei varmistettu)

Hyvä kirjoitus! :)

Emma (Ei varmistettu)

Hyvin kirjoitettu!

Maisa (Ei varmistettu)

Muistelen sinun kuitenkin kirjoittaneen vuosia sitten, ettet voisi äänestää Pekka Haavistoa presidentiksi, sillä et näe oikeaksi sitä että meidän maamme edustaja voisi olla homo. Siinäpä sitä arkipäivän sateenkaarta.

Anna (Ei varmistettu)

Olen kirjoittanut että presidentiksi ei pitäisi äänestää sen takia että on homo. Se ei ole syy, jolla valita presidenttiä, vaan käänteistä syrjintää. Kyseenalaistin myös sen, kärsiikö Suomen ulkopoliittiset suhteet jos keskitytään vaan siihen, että Suomen presidentti on homo. En kokenut oikeaksi, että koko sitä pressanvaalia vietiin kaikin puolin homous edellä, kun se ei ole presidenttiyteen relevantti asia. Seison edelleen sen takana, että presidenttiys on ehkäpä yksi ainoa tehtävä,jossa homoseksuaalisuus on haaste, sillä ulkopolitiikkamme ykköshahmo ei tässä tapauksessa voisi esim. käydä valtiovierailulla tietyissä valtioissa. Venäjän kulttuuria hyvin tuntevana koin sen tuohon aikaan myös haastavana Suomi-Venäjä - suhteen kannalta. Aidot huolet ja asiat olisivat jääneet "homopressasta" rummuttamisen jalkoihin.
Viimeisimmässä vaalissa oli niin median kuin ihmisten huomio ihan eri asioissa, ja siinä osattiin nähdä homouden ohitse. Presidentin pätevyyttä ei lisää tai vähennä hänen seksuaalinen suuntautumisensa tai se minkä ikäisenä hän saa jälkeläisen.

Ethän laita valheellisesti sanoja suuhuni jatkossa :)

Katariina (Ei varmistettu)

Jos Pekka Haavisto olisi valittu presidentiksi, ehkä hänen homoutensa olisikin jäänyt taka-alalle ja keskitytty hänen muihin vahvuuksiin. En itse kokenut, että hän oli sukupuoli suuntauksensa takia ainoastaan haastamassa Niinistöä.

Emmaus (Ei varmistettu)

Ymmärrän Annan pointin, mutta sen ongelma on Haaviston ulkopoliittisen uran tuntemuksen puute. Haaviston vierailut ja komennukset ovat sisältäneet useita maita, joissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos. Mutta olen samaa mieltä siitä, että media voisi keskittyä seksuaalisen suuntaumisen sijasta ehdokkaan ansioihin.

Anna (Ei varmistettu)

Enhän ole sanonut, ettei hän voisi toimia presidenttinä, vaan että se toisi mukanaan haasteita, jotka ei mielelläni palvelisi Suomea. On ihan eri asia olla Haaviston nykytehtävässä kuin korkeimmassa positiossa presidenttinä näyttävissä tapahtumissa puolison kanssa. Iso osa paikallisista ihmisistä ei noteeraa Haavistoa atm, tai eivät tiedä hänen olemassaolostaan. Ei presidenttinä vierailua varmasti monelta osin mitenkään hankaloittaisi homous, mutta varmasti paikoitellen media keskittyisi tähän faktaan relevanttien asioisen sijaan. Ja kun puhutaan esimerkiksi rajanaapuristamme, olisi suhtautuminen siellä todennäköisesti hyvin kyseenalaista, mikä voisi vaikuttaa huonosti, esim. niin että tärkeitä asioita maiden välillä jäisi käsittelemättä, valtiovierailuja tekemättä yms. Venäjällä yhä suhtaudutaan homoihin todella rajoittuneesti. Enkä sano, että meidän pitäisi taantua Venäjän tasolle tai kumartaa Venäjää. Totean vaan, että tällä voi olla haasteita.
Mutta se tästä aiheesta, presidenttiys ei ollut tekstini käsittelyssä enkä ala vääntämään asiasta enempää, kun se vähän väkisinkin halutaan ymmärtää väärin.
Mun tämänhetkinen näkemys asiaan on: ensinnäksin, on väärin jättää äänestämättä jotakin, siksi, että hän on homo, mutta on myös väärin äänestää jotain vain siksi että hän on homo. Homouden pitäisi oll irrelevantti asia jota ei tarvitse eritellä ollenkaan. Toiseksi, koen että maan ylin diplomaattien tehtävä on sellainen, missä julkihomous voisi olla haaste. Ei este, vaan haaste. Presidentin lisäksi näkisin, että tiettyihin maihin laitettavien suurlähettiläiden homoseksuaalinen suuntautuminen voisi olla haastavaa.
Tuo on niin hyvin ilmaistu kuin mitä voin asian kommenttiin tiivistää, eikä mun mielestä asiaa tarvii puida sen enempää :)

Kiasa (Ei varmistettu)

Yes yes yes !

Karla (Ei varmistettu)

Niin, menee kyllä minustakin kyllästyttävän paljon taas aiheen ohi. Sillä presidenttiys ei oikein liity aiheeseen homous. Homous voi silti toki liittyä aiheeseen presidentti, mutta kuten Anna sanoit, tämän postauksen aihe ei ollut presidentti. Tuntuu, että ainoa mikä siivittää tätä kyseistä keskustelua, on väittely kanssasi jostain, mikä ei taas liittynyt tähän aiheeseen. Aivan kuten asian selkeästi ilmaisit.

Karla (Ei varmistettu)

Hö, meni vähän turhan alas tämä kommentti :)

Alina (Ei varmistettu)

Yhdyn ajatuksiisi! Etenkin toi pariisi-ilmiö pisti mulla aikoinaan kiehumaan korvien välissä, kun samat ihmiset julkaisi #prayforparis asioita netissä ja samaan aikaan mesoaa rajat kiinni - mielenosoituksissa. Haloo, miksiköhän meille niitä pakolaisia sieltä lähi-idästä tulee? Käykö mielessä, että jossain se elämä saattaa olla päivittäin samanlaista pommitusta joskus tuntuu että ihmisillä on vaikeaa nähdä ilmiöiden taakse ja yhdistää niitä toisiinsa ja katsotaan asiaa vaan siltä kantilta miltä se itselle näyttäytyy.

Noh, nyt eksyi vähän aiheesta. Anyway rakkaus ja pride on ihania asioita, vaikka en itsekään ole somessa niitä rummuttanut. Ehkä jonain päivänä sitä ei enää tarvitsekaan vaan kaikki saa casualisti elellä omaa elämäänsä

Laura (Ei varmistettu)

Siis ihan samaa mieltä. Ja pakko vielä lisätä, että yrityksen kannanotto tähän pride juttuun ei todellakaan takaa pelkkiä face sydämiä. Itse olin tuilla töissä silloin kun ekat mainokset lyötiin markkinoille, jossa oli se homopari. Jo tyyliin kuukautta ennen meille pidettiin koulutus, miten niihin negatiivisiin kommentteihin tulee varautua ja niihin ei saa lähteä mukaan. Ja niitähän sitten tuli. Ne keskustelut oli useita satoja kommentteja pitkiä. Ja ei ollut ihan vaan muutama ihminen joka vannoi ettei enää ikinä matkusta kyseisellä firmalla. Eli tulee myös paljon lokaa niskaan yritykselle tästä.

Minä oon puolestani töissä yrityksessä joka oli nyt isosti mukana Pridessa. En ole työtehtävien puolesta ollut palautteen kanssa tekemisissä itse, mutta olen ymmärtänyt päätöksen olleen kiistelty ihan sisäisestikin. Ja instagramin kommenteissa riittää niitä boikotin julistajia ja haukkuja. Maailma ei oikeasti ole valmis ja olen ylpeä siitä että firma lähti kovatasoisella brändillään mukaan. If youve got a voice youve got to use it! :)

Eveliina (Ei varmistettu)

Mua taas turhauttaa ylipäätään erinäiset kollektiiviset aatteet ja sanomat. Ennen muuta se, että hetken päästä ääneen voi sanoa vain yhden näkökulman; sen jonka jakavat kaikki ja jonka sinunkin/minunkin pitäisi, jotta ei tule leimatuksi johonkin mitä ei ole. Mulla ei ole mitään ihmisoikeuksia vastaan. Kuitenkin niihin liittyen vetoan myös omiin tapoihini ajatella. En tuomitse jos joku ajattelee toisin, mutta minusta lapselle kuuluu kaksi vanhempaa, äiti ja isä. Sukupuoleltaan ihminen voi minun puolestani olla mitä haluaa, mutta edelleenkään mies ei minun silmissä synnytä, vaan nainen. Tämän jälkeen sitten voi muuttua miksi haluaa, mutta se nyt on väistämätön biologinen tosiasia. Minun mielestä ei pitäisi myöskään arvioida kulttuurien välisiä eroja tai ihmisten kykyä sopeutua uuteen elinympäristöön. En hoitaisi pakolaiskriisiäkään siten, miten sitä on nyt hoidettu. Avun tulisi olla heille paikallista, eikä sitä että ihmislaumat siirtyvät yhtäkkiä ihan uuteen kulttuuriin ja tapoihin, seuraukset on jo nähty... sitten minua turhauttaa ihmisten tarve puuttua toisten omaisuuteen ja vaatia kaikenmaailman perintöveroja ja sukupolven vaihdosveroja yrityksissä. Vaaditaanko samantien sukupuolenvaihdos veroakin?! Okei menin kenties jo provosoinnin puolelle, tietenkään en kannata tätä veroa sen enempää kuin edellä mainitsemiani. Kuitenkin liberaalina toivoisin oikeasti ihmisille vapautta ajatella ja keskustella. Ilman leimautumisia. Kuten sanoin, minäkin kannatan ihmisoikeuksia universaalisti kaikille. En vain aina ymmärrä tämän päivän ratkaisuja ja toimintamalleja ja sitä ettei epäkohdista saa keskustella leimautumatta. Jokainen olkoon sellainen kuin on.

Pauliina (Ei varmistettu)

Vaikka ajatusmaailmamme eroavatkin vissiin aika suuresti, nostan hattua kun uskallat ja osaat ilmaista mielipiteesi tuolla lailla! Kuten sanoit, kaikilla meillä on oikeus ilmaista mielipiteemme ja pitää kiinni arvoistamme, kunhan se tehdään muita kunnioittaen :)

Hanna (Ei varmistettu)

Olen täysin samaa mieltä! Hyvin kirjoitettu!

Ida (Ei varmistettu)

What she said!
Mitä enemmän asia on esillä ja siitä puhutaan, sitä tavallisempi ja arkipäiväisempi siitä tulee. Mitä tavallisempi ja arkipäiväisempi siitä tulee, sitä normaalimpia vähemmistöjä edustavat ihmiset ovat. Sitä normaalimpaa elämää he voivat elää. Vaikka viime vuosien "trendikkyys", medianäkyvyys ja poliittiset päätökset ovat tehneetkin elämästä vähemmistössä helpompaa, on Suomellakin vielä pitkä matka kirittävänä.

Emma (Ei varmistettu)

Hyvää pohdintaa. Itse koin Pride-kulkueen ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja olin innoissani sen hyvästä tunnelmasta ja itsensä toteuttamisen ilosta, joka osallistujista paistoi. Samalla tuli surullinen olo, että vieläkin on ihmisiä, joiden tarvitsee marssia oman asiansa puolesta. Kohti parempaa ja aidosti hyväksyvää huomista

Silva (Ei varmistettu)

Minulle kaikkien tasa-arvo on itsestäänselvää. Silti koen tämän Pride hössötyksen jotenkin lähinnä turhana ja ärsyttävänä itsensä korostamisena. Ymmärrän tosin, että Pridelle on oma kohderyhmänsä ja se on tärkeä tapahtuma siksi, että on olemassa vielä toistaiseksi sukupolvia ja yksilöitä, joille tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys. Vaikka kannattaa tasa-arvoa, ei tarkoita että pitäisi pitää Pride hössötyksestä. Sekin on totally fine! Meitä on moneen lähtöön :)

Sinttu (Ei varmistettu)

Kerrankin saan aikaseksi kommentoida Hieno kirjoitus, etenkin lause: "rakkaus kuuluu kaikille. Sillä se on ihmisoikeus, joka ei ole mielipiteiden alainen asia" osui ja upposi.️
En ole lukenut sitä blogiakirjoitusta, johon tämä kai pohjasi ja josta vissiin taas "repesi" joku someraivo, saatikka niitä kommentteja, joten en tiedä asiasta muuta kuin että jonkun otsikon näin jossain aiheesta...Siitä en osaa siis sanos mitään. Olen ulkoistanut itseni somesta ym. lähes yhtä tehokkaasti kuin ulkoistin itseni Pride-kulkueesta, vaikka olisin ihan hyvin ehtinyt sinnekin. :D Mutta se etten päivitä jotain profiilikehystä tai osallistu kulkueeseen, ei tarkoita sitä etten olisi sitä mieltä, että kaikenlainen syrjintä ja vihapuhe ym. on aivan syvältä, eikä sitä pitäisi esiintyä missään. Hyvää loman jatkoa teille! :)

Ems (Ei varmistettu)

Täytyy sanoa, että olen jopa hiukan yllättynyt tästä kirjoituksesta. Oletin etukäteen, että olisit ollut enemmän samoilla linjoilla Karoliinan kanssa. Minusta Karoliinan ensimmäinen kirjoitus aiheesta oli hyvä ja samaistun siihen. Samalla tavalla kun alan olla allerginen feminismi-jutuille, meni Pride-"hössötys" tänä vuonna mielestäni överiksi. Mutta eipä se ole minulta pois, että toiset "hössöttävät", jätän vain itse osallistumatta. Ja olen totaalisen samaa mieltä Anna kanssasi siitä, että kuten naisten ja miesten välinen tasa-arvon, myös Priden pitäisi olla arkipäiväinen asia, jota ei erikseen tarvitse markkinoida.

Leenis (Ei varmistettu)

Samalla tavalla Äitienpäivä ja Isänpäivä on kaupallistettu ja voisi viettää joka päivä. Paljon on muitakin teemapäiviä vuoden mittaan. Annetaan Priden liikkeen myös juhlia omaansa

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.