Not #metoo

Mungolife

En muista milloin mua olis pelottanut kirjoittaa joku postaus. Tää postaus pelottaa mua, koska en missään nimessä halua, että tämä ymmärretään väärin tai niin, että vähättelisin asiaa. Haluan kuitenkin kaikesta huolimatta kirjoittaa tämän, sillä viime päivien seksuaalisen ahdistelun värittämä yhteiskunnallinen keskustelu on herättänyt ajatuksia.

Ette tule näkemään minulta #metoo -merkintää tai postausta kokemastani seksuaalisesta ahdistelusta, sillä en koe kokeneeni seksuaalista ahdistelua elämässäni. Mielestäni seksuaaliselle ahdistelulle tai häiriölle ei voi kukaan muu kuin itse vetää rajaa ja kertoa mitä se milloinkin on. Mä oon lukenut monia tarinoita viime päivien aikana, ja osa on aiheuttanut mussa kuvotuksen ja ahdistuksen tunteita, mutta osa on aiheuttanut sellaisia "onko tää ahdistelua?" -ajatuksia. Mun ajatuksilla ei kuitenkaan ole mitään väliä, sillä jokaisen oma ajatus ja tulkinta seksuaalisesta ahdistelusta on subjektiivinen. Vain uhri itse voi määritellä sen, kokiko olonsa seksuaalisesti ahdistelluksi. Jollekin voi olla todella traumaattista törmätä itsensä paljastelijaan tai saada dickpickejä puhelimeen. Kumpikaan ei todennäköisesti hetkauttaisi minua, enkä osaisi edes ajatella sitä seksuaaliseksi ahdisteluksi, vaikka sitähän se tavallaan on.

Kun olen seurannut keskustelua niin #metoo -ilmiön ympärillä kuin esim. Tomi Metsäkedon keissin ympärillä, olen törmännyt koko ajan siihen, kuinka ihmiset "eivät usko" tarinoita. Metsäkedon tapauksessa sadat mimmit jakavat tarinoita siitä, miten tyyppi on ollut vastenmielinen ja iljettävä ja tehnyt asioita, jotka ovat kyllä lakia rikkoviakin joiltakin osin. Paljon törmää jopa naisilta asenteeseen "no eihän tuo nyt mitään", "pojat on poikia" ja "ne on vaan katkeria kun X antoi pakit". Tuo asenne on jotenkin vastenmielinen. Jokaisella meistä on oma koskemattomuutemme. Toisilla se ylettää fyysiseen sopimattomaan kosketukseen, toisille se voi olla verbaalinen ja joillekin seksuaalinen koskemattomuus yltää matkapuhelimeen tulevaan sisältöön. Kukaan muu ei sitä saa määritellä, kuin uhri itse. Jokainen seksuaalista ahdistelua kokenut ansaitsee vain sympatioita. Siitäkin huolimatta, että tässä postauksessa mietin seksuaalisen ahdistelun mahdollista rajaa, en missään nimessä halua vähätellä kenenkään kokemuksia ja otan todella paljon osaa kaikkien heidän puolesta, jotka ovat ahdistelua kokeneet.

***

Yhteiskuntamme on superseksuaalisesti värittynyt ja monet asiat tulkitaan seksuaaliseksi, vaikkei ne välttämättä sitä ole. Tässä #metoo -keskustelussa olen jäänyt pohtimaan tällaisen vaikutuksia. Ruokkiiko se miesvastaisuutta ja miesvihaa osittain perustelemattomasti? Kyllä, osa miehistä on sikoja, eivätkä he osaa käyttäytyä ollenkaan, varsinkaan humaltuneina. Kyllä, liian moni nainen kokee seksuaalista ahdistelua ja sille viitataan kintaalla tai naisia syytetään suoranaisesti valehtelusta. Myös pukeutumisvalintoja sätitään. Seksuaalinen ahdistelu voi olla "ansaittua" joidenkin mielestä, jos pukeutuu antavaan paitaan tai lyhyeen hameeseen. Sairas logiikka, jolla ei nykypäivänä pitäisi enää olla sijaa. Seksuaalista ahdistelua on tapahtumaketju, joka liittyy seksuaalisuuteen ja ahdistaa toista osapuolta. So simple.

Mutta sitten se ajatus, joka kytee mielessäni, mutta mitä en saa puettua sanoiksi kunnolla, sillä en halua missään nimessä yhtään vähätellä yhtäkään tilannetta, jossa kukaan, nainen tai mies, on kokenut seksuaalista ahdistelua... Onko kuitenkin myös tilanteita, joissa ylitulkitaan?

Olen ollut blondina Balilla, mikä tarkoitti varmaan keskiarvoisesti sadan "sexy baby"-huutelun päiviä reissussa. Monissa eri maissa ja kulttuureissa miehet ovat pysähtyneet vislaamaan, huutelemaan tai katsomaan merkitsevästi päästä varpaisiin. Yhtä lailla Suomessa kuin missä tahansa muualla. Olen kokenut sen esineellistämisenä, mutten kyllä seksuaalisena ahdisteluna. On munkin takalistoa läppästy baarissa, tultu tielle estäen pääsyn eteenpäin kertomaan ties mitä rakkaudentunnustuksia yms. Jotenkin en kuitenkaan osaa sanoa koskaan kokeneeni seksuaalista ahdistelua. En tiedä, ehkä seksuaalinen ahdistelu on mielessäni muuttunut liian isoksi, liian vakavaksi, sillä miellän siihen kategoriaan esim. reittä pitkin- tarjoukset työpaikoilla, seksuaalivaikutteiset ylennykset, kourimiset ja raiskausyritykset. Kuitenkin "pienemmätkin" teot ovat ilmiselvästi monien mielestä seksuaalista häirintää, mutta en vaan itse jotenkin osaa mieltää niitä sellaiseksi.

En tiedä, ehkä mulla on jotenkin pipo todella löysällä tässä asiassa. Eräs tuttavani loukkaantui, kun työpaikalla mieskollegansa kommentoi hänelle, että tämä tuoksuu todella hyvältä. Mietin, että olipas kiva kommentti. Hän koki sen seksuaaliseksi ahdisteluksi. Mietin, että jos toinen nainen sanoisi niin kollegalleen töissä, ei sitä varmasti miellettäisi seksuaaliseksi ahdisteluksi. Miksi yhteiskuntamme on niin äärimmilleen seksuaalisesti pingottunut, että kaikki positiivinen kommentointi miehiltä on heti seksuaalista ahdistelua. Jotenkin itse miellän sellaiset positiiviset kommentit helposti imartelevina. Kuten tuo tuoksu-kommentti nyt esimerkkinä. Kerran eräällä työpaikalla kummasteltiin sitä, että eräs miespuolinen työkaveri kommentoi asuani sanoen, että on hyvännäköinen hame, tulee hyvännäköinen pylly. Se oli kuulemma epäsopivaa. Kyseessä oli työkaveri, jota näin päivittäin ihan letkeässä yhteishengessä ja koin kommentin pelkästään imartelevana. Kyllä minäkin voin hyvin kommentoida tyttökaverille, että hyvä perse. Miksen siis voisi ottaa samanlaista kommenttia vastaan mieheltä? Mieleen tulee eräs toinen töihin liittyvä hetki vuosien takaa. Eräs vähän vilkkusilmäinen työtuttu oli samassa tilaisuudessa ja seurueemme kohtasivat. Hän esitteli minua eräälle kollegalleen, joka oli vaatealalla, ja tuli farkut puheeksi. Kun tämä heitti hieman hymyillen, että "näytäs millaiset takataskut noissa on", pyörähdin automaattisesti ympäri, tajuten vasta jälkeenpäin, että nyt mua vedettiin höplästä. Miehet naureskeli, että tosi hyvät taskut on ja minä olin ihan nolona siitä, että menin niin helposti lankaan. Vähän kuin lapsi menee sellaiseen "missä on ukin peukalo?" -juttuun. Koinko sitä kuitenkaan ahdistavana? En. Se oli mulle flirttiä, sinkkuihmisten pientä kepillä jäätä -heittelyä, sellaista viatonta. Joku muu voisi kokea sen törkeänä esineellistämisenä.

Muistan myös nuoruudesta, kuinka yksi poika seurasi mua metro-asemalta kotiin. Se oli vähän creepyä, ja jossakin vaiheessa aloin kiristämään askeleitani, mutta tuo tapahtui keskellä päivää ja ihmisten ympäröimänä, joten en panikoinut. Hieman ihmettelin ja asiaa kummaksuin. Muistan vieläkin, että se seuraaminen oli hieman ahdistavaa. Samana iltana selvisi, että kyseessä oli tuttavaperheemme poika, joka tunnisti minut (minä en häntä) ja halusi pyytää minua treffeille. Raukka oli kuulemma kerännyt rohkeutta koko matkan, mutta silti jänistänyt. Voi raukkaa. Tuostakin olisi voinut olettaa vaikka ja mitä, vaikka hepun aikeet oli täysin viattomat. Muistan myös, kuinka kerran kaupassa töissä ollessani ostin tamponeja. Miespuolinen työkaveri oli kassalla ja hieman ehkä nolotti silloin nuorena. "Nyt se tietää, että mulla on menkat". (Koska sehän tekee minusta täysin epänormaalin 18-vuotiaan :D) Kyseinen kaveri toi kahvitauolle mulle suklaapatukan ja hymyili vaan merkitsevästi. En minä nyt sitäkään mieltänyt miksikään muuksi kuin mukavaksi teoksi.

Kaikenlainen lääppiminen ja kouriminen sun muu on mielestäni ehdottomasti väärin, varsinkin jos sitä ei lopeta pyydettäessä. Jos vaikka esimies koskettaa aina hartioille tai kädelle tms. keskustelussa, on se mielestäni hieman kyseenalaista, mutta ei välttämättä sekään ole mitenkään seksuaalissävytteistä. Se voi olla maneeri, jota hän tekee huomaamattaan tai osa jotain toista kulttuuria, jossa kosketus on paljon yleisempää kuin Suomessa. Jos asiasta huomauttaa, eikä käytös siltikään lopu, on se jo häirintää. Jotenkin esimerkiksi ohiajavan auton ikkunasta huutelukaan ei mielestäni ole seksuaalista ahdistelua. Esineellistämistä? Kyllä. Mutta ahdistelua? En vaan osaa mieltää sitä sellaiseksi, vaikka se sitä varmaan on. Huorittelun koen ikäväksi ja huonoksi käytökseksi, mutta en sitäkään oikein osaa mieltää seksuaaliseksi. Tuntuu, että haukkumasananan huora on vaan joku yleistynyt ja vakiintunut haukkumasana, eikä edes liity seksin myymiseen. Vitunhomotellaanhan ihmisiä, vaikka olisi tiedossa heidän heterous. Typerää se on, mutta onko sekään seksuaalista ahdistelua? Ei mulle.

Mietin vaan näitä kaikkia esimerkkejä omasta elämästäni ja pohdin missä menee raja. Ylitulkitaanko jo joitakin asioita, ja ovatko tällaiset kamppikset omiaan lietsomaan miesvihaa. On erittäin oikein nostaa tämä asia tapetille, mutta "kohtuus kaikessa"? On ilmiselvää, että Suomessakin sadat ja tuhannet naiset kokevat seksuaalista ahdistelua. Mutta kaikki miesten tekeminen, kommentointi ja muu sellainen ei välttämättä ole pahantahtoista, eikä sen tavoitteena ole välttämättä mikään ikävä. Olisi välillä hyvä pyrkiä pois siitä seksuaaliväritteisestä ajattelumallissa, jossa kaikki naisen ja miehen välinen kanssakäyminen on seksuaalista. Miehen kommentoidessa ulkonäköä tai heittäessä jonkun hieman härskimmän kommentin, voi olla paikallaan pysähtyä  hetkeksi miettimään syitä sille. Häiritsisikö sama kommentti naisen sanomana? Onko kyseessä vain kömpelöä flirttiä? Varovainen ilmaisu omasta kiinnostuksesta? Ujon miehen vaikeuksia kommunikoida?

Inhoan myös "pojat on poikia" -lausahduksen käyttöä tällaisessa yhteydessä. Poikaa kasvattavana äitinä toivoisin, että unohdettaisiin tuollaiset stereotyyppiset leimaavat lausahdukset, joissa kokonainen sukupuoli yhdistetään johonkin iljettävään käytösmalliin. Toivoisin, että äidit eivät opettaisi tytöilleen, että pojat ovat ällöttäviä. Tai että koko yhteiskunta ikään kuin selittäisi, että ikävä käyttäytyminen naisia kohtaan on jotenkin pojilla geeneissä.  Ikään kuin annetaan lupa olla sikoja, kun kerta vehje jalkojen välissä on synnytty. Kyllä pojatkin voivat olla kohteliaita, naisia arvostavia ja hyväkäytöksisiä. Nämä seksuaalisesti ahdistelevat miehet eivät tee sitä, koska he syntyivät pojiksi. He tekevät niin, koska he kasvoivat sioiksi. On siis typerää väittää, että tämä toimintamalli on biologisesti jaettu. Ennen kaikkea toivoisin, että tällaisten ilmiöiden ohessa ei yleistettäisi, että "kaikki miehet on sikoja", sillä se on todella väärin. Olen nähnyt baareissa ihan yhtä lailla naisia ahdistelemassa miehiä seksuaalisesti. Molemmissa sukupuolissa on mätämunansa.

On hyvä miettiä, onko jokin teko tai kommentti seksuaaliväritteinen. Mitä jos miehen sijaan saman sanoisi/tekisi nainen? Jos asiaa ei voi laittaa flirtin, kömpelöyden, kiusanteon tai epäonnistuneen kommunikaation piikkiin, asiaan on puututtava. Kaikkea kiusantekoa ei kuitenkaan maailmasta saa pois. Ihmiset tulevat ilkeilemään ja heittämään törkeitä kommentteja. Nainen voi haukkua naista läskiksi ja lehmäksi, mies saattaa todeta, että nainen on "halpa huora". Jälkimmäinen on monien mielestä miellettävissä seksuaaliseksi ahdisteluksi. Onko se sitä? Vai onko se kiusantekoa ja haukkumista? Olisi ihanaa elää maailmassa, jossa kumpiakaan kommentteja ei olisi. Näin ei kuitenkaan ole ja jotenkin koen huorittelun tai humalaiset "mhennäääksh phanee?"-ehdottelut sellaiseen melko vaarattomaan kategoriaan. Niitä ei mielestäni pidä ylettää samaan kategoriaan kuin ylennyksen saamiseksi kiristämisnen seksuaalisin palveluksin tai rinnoista kouriminen. Jos jokaisesta kiusanteosta tehdään rikosilmoitus, niin viekö se aikaa ja uskottavuutta vakavilta seksuaalisilta ahdisteluilta? Jotenkin tuntuu hassulta, että  yleisessä keskustelussa samaan kategoriaan kuuluu raiskausyritykset ja autosta seksuaalissävytteisten juttujen huutelu.

Kuten sanottua, minä tai kukaan muukaan ei kuitenkaan ole oikea ihminen määrittelemään sitä, mitä on seksuaalinen ahdistelu. Sitä on kaikki seksuaalissävytteinen toiminta, jonka ihminen kokee ahdistavaksi.  Ja siitä tehkää ilmoituksia työpaikoilla, rikosilmoituksia ja puolustakaa oikeuksianne. #Metoo-kampanja kuolee pois muutamassa päivässä, kun some saa seuraavan liekin alleen. Seksuaalisen ahdistelun rikostilastot taas puhuvat pitkällä tähtäimellä karua kieltä ja ovat tärkeitä tulevaisuuden muutoksen edesauttamisessa. Ennen kaikkea tiettyjen ihmisten toistaessa samoja sikailumalleja, olisi tärkeää, että niitä rikosilmoituksia on rekisteröity. Silloin sarjana naisia ahdistelevia ihmisiä saataisiin vastuuseen.

Mitä teille on seksuaalinen ahdistelu? Rajanveto tässä on aina vähän veteen piirretty viiva, mutta missä menee teidän raja?

Kuvituksena kuvia happihyppelyltämme ennen auringonlaskua. Uskomattoman kaunis usva ollut tänään koko päivän Lempäälässä.

Kommentit

Eveliina / Korkkarit rinkassa (Ei varmistettu) http://www.eveliinatyllinen.fi

Aamen! Puit hyvin sanoiksi omatkin ajatukseni. Vastaava tilanne on nykyinen työttömyyskeskustelu, jossa kaikki aktiivisetkin työnhakijat leimataan mediassa Ossinlaisiksi sosiaaliloisiksi. Uskalla useamminkin kirjoittaa mielipiteitäsi! :)

Oili (Ei varmistettu)

Nyt puit ajatukseni sanoihin!

Sanna (Ei varmistettu)

Todella hyvä kirjoitus ja mielestäni osasit just pukea ajatukset hyvin sanoiksi. Miettinyt ihan samoja juttuja viime päivinä ja täysin samaa mieltä.

Minä en myöskään miellä esim. Noita luettelemisia juttuja seksuaalisena ahdistuksena, mutta tietenkin joku muu voi kokea. Itse olen myös miettinyt, et voiko tähän vaikuttaa jos on jotain huonompia kokemuksia nii sit vetää tavallaan tulevat jututkin helposti "ylireagointiin" (en keksi parempaa sanaa).

Mutta löytyy omasta tuttavapiiristäkin heitä, jotka reagoivat jo jos joku mies katsoo "väärin"..

Ja minä inhoan sanontaa pojat on poikia ja muutenkin yleistämistä et miehet on sikoja paskoja epäluotettavia yms. Tuntuu et miehiä saa aina lytätä mut naisista kun vähänki sanotaan jotain nii nousee hirvee haloo ja kaikki otetaan niin tosissaan...

Mutta joo, todella hyvä kirjoitus :)

Martsa (Ei varmistettu)

Hyvä teksti! Metoo kampanja on mennyt monella tapaa miesten leimaamiskampanja. Kai nyt iskeä edelleen saa sekä flirttailla? Epämiellyttävät koskettelut ja vakavammat jutut erikseen, mutta normaalit kömpelöt lähestymisyritykset pitää edelleen olla ok.

Ja esimerkkinä: meidän duunissa naistyöntekijä voisi läppäistä miestä pepulle ilman seuraamuksia, mutta mies ei koskaan voisi tehdä sitä naiselle ilman tyyliin potkuja.

Oona (Ei varmistettu)

Samaa on täällä myös mietitty!
Toinen seikka jota itse oon pyöritelly jo vuosia on se, kuinka naisten (tai miesten) reaktio on hyvin erilainen riippuen siitä, millainen ihminen lähestyy. Jurrinen epäsiisti keski-ikäinen kysyy voiko tarjota drinkin niin kyseessä on seksuaalinen ahdistelu, lihaksikas tatuoitu nappisilmä kun näin tekee niin kyseessä on flirttiä joka saa hyvälle mielelle pitkäksi aikaa.
Aloin itse kiinnittämään tähän huomiota kun tajusin, että myös välillä itse syyllistyin tähän. Vanhassa työpaikassani muutamat asiakkaat etsivät puhelinnumeroni/facebookini ja ottivat yhteyttä ja pyysivät treffeille. Osan kohdalla koin tämän ahdistavana stalkkaamisena, osasta taas olin onnessani.
Mun itseni kohdalla siis vedän rajan ahdistelussa (seksuaalisessa tai ilman) sellaiseen toimintaan joka ei ole hyväksyttävää keltään, ulkonäöstä tai luonteenpiirteistä riippumatta. Yhdyn ajatuksiisi siitä että jokaisella on se oma rajansa, eikä niitä kukaan muu voi määrittää, mutta mielestäni monen olisi myös hyvä miettiä reagoiko itse ristiriitaisesti samanlaisiin tilanteisiin.

Mmuksu (Ei varmistettu)

Tätä samaa mäkin mietin, että asiaan vaikuttaa kauheesti minkä näköinen "ahdistelija" on. Itse myös työssä, jossa asiakkaat saattavat ehdotella jotain hyvin pientä, mutta itse lähinnä naureskelen tai annan mennä toisesta korvasta ulos. Eihän kaikesta voi ahdistua. :)

Maria (Ei varmistettu)

Mä en itse tiedä mihin sen vetää, koska en varsinaisesti ole kokenut (omasta mielestäni). Entinen poikaystäväni oli niillä rajoilla ennen seurusteluamme, ei "säädetty" vielä sillon ja kovasti välillä yritti pussata ja vähän lääppi, mutta otin sen vitsinä. En uskalla kommentoida tähän muita "?"-tapauksia, jos joku tunnistaa mut tästä :c

Janika (Ei varmistettu)

Äärettömän hyvä teksti! Kiitos, että osasit pukea sanoiksi sen, mitä itse ajattelen.

Olen miettinyt tätä koko kampanjaa, että miksei siitä ole tehty sukupuolirajoitteetonta. Vaikka luulenkin, että naiset kokevat enemmän seksuaalista häirintää, kyllä sitä kokevat myös miehetkin. Monesti myös pidetään hyväksyttävämpänä jos nainen kourii miestä haaroista kuin jos tilanne olisi toisin päin.

Iida (Ei varmistettu) http://-

Missä on sanottu että #metoo-kampanja on vain naisille???

Tinde (Ei varmistettu)

Oli kyllä todella hyvä kirjoitus, ihan kuin suoraan mun ajatuksista kyseisestä aiheesta.

Anna (Ei varmistettu) http://www.playfulmess.com

Ostin sun ajatukset melkeinpä jo pelkän otsikon luettuani. Mulla on viime päivinä pyörinyt toi kamppis joka tuutista ja jotenkin se on tietyllä tapaa ärsyttänyt, en vaan ole osannut sormella osoittaa miksi se ei oikein minuun nyt uppoa. Myönnän, että ehdin nyt lukemaan vain puolet postauksesta, mutta päätin tulla heti pikaisesti kommentoimaan varsinkin kun kirjoitit, että sua vähän nyt jännittää tän julkaisu. En minäkään halua missään nimessä vähätellä kenenkään kokemuksia, mutta mielestäni kampanjassa on tullut paljon esille asioita jotka ei mielestäni ole ahdistelua ja se on harmi, että menee vähän puurot ja vellit osalla sekaisin. Myös kamppiksen nimi on aika yleinen ja näin jo kuinka se aiheutti loukkaantumisen ja suuttumisen asiayhteydessä, jossa henkilö kirjoitti vain "Me too" ja muutama loukkaantui kovin, että pilkkaako hän ihmisiä joita on ahdisteltu. Kyseessä oli siis henkilön tarkoitus sanoi "Minä myös".... Anyway, en miellä monia esille tuotuja asioita seksuaaliseksi ahdisteluksi vaan esineellistämiseksi ja ehkä vähän erilaisemmaksi flirtiksi, humalaisen pieneksi ylilyönniksi, huonoksi tilannetajuksi jota katuu myöhemmin yms. Kulttuurijutut pitäisi myös ottaa huomioon jne. Minua on menneisyydessä ahdisteltu, mutta en siltikään koe että toisin asiaa esille tämän kampanjan tiimoilta. Nyt tuntuu siltä, että liian helposti aletaan leimaamaan seksuaaliseksi ahdisteluksi MYÖS tapahtumia, jotka ei sellaiseksi ole millään lailla tarkoitettu mikä on todella harmi. kirjoitin tosi nopsaan, mutta toivottavasti ajatus tuli tekstistä läpi :) Hyvä kun rohkaistut kirjoittamaan tästä.

paulaitio (Ei varmistettu)

Mä en myöskään koe ikinä tulleeni seksuaalisesti ahdistelluks/häirityks. Mulle raja menee siinä, että tuntisin oloni jotenkin fyysisesti uhatuks, että mua väkisin pidettäis jossain tilanteessa, jossa en haluais olla, että pelottais.

On mua vaikka läppässy sekasaunassa paljaalle perseelle kaveripoika mutta sitä ennen ite suihkutin sitä kylmällä suihkulla, on pullonpyörityksessä kaveri vastannu "ketä haluisit panna" -kysymykseen mun nimen mutta itepä kysyin jne.

Raiskaus on mulle niinku semmonen ultimaattinen seksuaalinen ahdistelu ja sitä en oo ikinä ollu lähelläkään.

Liisams
40 hours and counting

Hei Anna! Olen pitkäaikainen lukija, mutten juuri kommentoi - nyt on tehtävä poikkeus, sillä postauksesi herätti minussa paljon pohdintaa. On hyvä, että tätä me too -ilmiötä tarkastellaan eri kanteilta, mutta kaikista ajatuksistasi en saanut kiinni. Pohjimmiltaan "me too" tuo ihmisten näkyville patriarkaattia ja kuinka syvällä se istuu kulttuurissamme, jossa naisia kohdellaan usein eriarvoisesti miehiin verrattuna. Kohtelun tavoitteena ei todellakaan aina ole "päästä pukille" häirinnän kohteen kanssa, vaan yhtä usein nöyryyttää naista, "put her in her place", muistuttaa, että hän on (valtaa käyttävien kanssa) eri sukupuolta. Olen itse miesvaltaisella alalla ja lopen kyllästynyt tytöttelyyn ja jatkuvaan kyseenalaistamiseen, jota kohtaan miehiltä sukupuoleni vuoksi - vaikkei se aina ole edes pahantahtoista, juuri siksi tämä kampanja onkin niin tärkeä! En ehkä itsekään kutsuisi sitä aina seksuaaliseksi ahdisteluksi, noissa tilanteissa vierastan sinun laillasi tuota ilmaisua. Mutta se on sukupuoleen liittyvää vallankäyttöä ja alistamista, aivan perseestä siis ja lopulta ahdistelu sopiikin siihen termiksi. Sen takia ei voi suoraan miettiä, että "entä jos nainen sanoo naiselle saman". Valtasuhteet ovat silloin erilaiset. Vertaa tilannetta esim. valkoihoiseen ihmiseen, joka käyttää tummaihoisesta n-sanaa. Se on vallankäyttöä ja selkeää rasismia. Tummaihoinen ei voi käyttää samaa sanaa haukkuakseen toista tummaihoista, tilanteessa ei ole samaa vallankäyttöä.

Selkeää seksuaalista ahdistelua olen kohdannut pilvin pimein; laillasi minua on lääpitty baarissa ja mies on teininä seurannut kaupassa ja hönkinyt takanani, mukavan oloinen mies ei halunnutkaan aamukasilta kysyä reittiä vaan näyttää minulle vehkeensä, lista on pitkä. Nämä ovat seksuaalista ahdistelua, vaikkei ne minua jaksaneet juuri hetkauttaa hetkellistä harmitusta enempää. Se, että en ollut paskana näiden juttujen takia, ei tarkoita, etteivät ne olleet seksuaalista ahdistelua, sillä niissä rikottiin seksuaalista koskemattomuuttani (/reviiriäni/rauhaani). Ei näiden takia tarvitse olla hajalla ja "uhriutua" kampanjan takia, vaan voi myös neutraalisti tuoda esille, että tällaista tapahtuu. Sen avulla patriarkaatti voi kaatua ja todellinen tasa-arvo joskus olla mahdollista. En voi päättää puolestasi, mitä termejä mistäkin tilanteesta pitäisi käyttää ja miten niihin tulisi suhtautua, mutta pidän itseäni onnekkaana, ettei minua ole esim. koskaan huumattu baarissa ja hämärinä muistikuvinani yöstä olisi ollut, että miesjoukko olisi taluttanut minua jonnekin. Kyllä sellaisessa tilanteessakin rikotaan toisen koskemattomuutta aika rankasti. Olen pahoillani kaikille seksuaalista ahdistelua häirintää kokeneille, niillekin, ketkä eivät ole itse pahoillaan niistä tilanteista. Niistä pitää kuitenkin puhua, jotta ne saataisiin loppumaan.

Kiitos hyvästä blogista ja siitä, että otat kantaa ajankohtaisiinkin aiheisiin! Pidän tyylistäsi, vaikka arvoni ja ajatusmaailmani poikkeaa usein omastasi (siis toki vain blogista saamani kuvan perusteella)!

Elina (Ei varmistettu)

Amen, tismalleen samaa mieltä kanssasi Liisa!

jennikatriina

Nyt jos olis se like-nappula niin painaisin sitä niin kovaa tälle kommentille! Loistavasti kirjoitettu ja puit täydellisesti sanoiksi sen, mitä itsekin mietin :)

Anna (Ei varmistettu)

Täysin samaa mieltä!

Inka (Ei varmistettu)

Kyllä, samaa mieltä!

Maria (Ei varmistettu)

KIITOS! Sä osasit sanallistaa ajatukseni täydellisesti. Minua on ärsyttänyt tämän kampanjan keskustelussa se seikka, että ihmiset unohtavat yhteiskunnassamme vallitsevat valta-asetelmat. Siksi tuntuu hieman röyhkeältä se seikka, että kun yritetään puhua naisiin kohdistuvasta ahdistelusta, joukko ihmisiä ryntää huutamaan että "entäs miehet".

Moni tuttavani on sitä mieltä, ettei heitä ole koskaan ahdisteltu. Mutta eikö ole pelottava ajatus, että olemme niin tottuneita siihen, että persettämme puristellaan, että emme osaa nähdä sitä koskemattomuutemme rikkomisena? Itse koen, että mut kasvatettiin siihen, että olin ylpeä teinityttö, jos joku puristi persettäni. Sehän kertoi siitä, että olen haluttava. Näin vanhempana on pelottavaa tajuta, että mä kasvoin sellaisessa ympäristössä, jossa mulle opetettiin, että hyvä nainen on objekti.

Larsson (Ei varmistettu)

Täälläkin juuri samoja ajatuksia! Kiitos tästä.

Tami (Ei varmistettu)

Niin hyvin kirjoitettu!

Pauliina (Ei varmistettu)

Aivan loistava kommentti, Liisa. Myös minua häiritsee se, jos asiaa käsitellään yksittäisinä ilmiöinä, eikä yhteiskunnallisena ja kulttuurisena kysymyksenä. Kyse on nimenomaan naisten alistamisesta, mikä on monissa yhteyksissä niin arkipäivää, ettei enää edes osata ajatella, että siinä olisi jotain väärää. Siitä on myös aina vaiettu. Kampanjan myötä on myös esimerkkinä tästä rakenteellisesta ongelmasta tullut esiin suomalainen elokuvateollisuus, jossa naisten alistaminen ja ahdistelu on ollut hyvin yleistä. Se, että näistä asioista puhutaan, on erittäin arvoskasta. Se ei tarkoita sitä, että kaikki miehet leimattaisiin ahdistelijoiksi tai että miehiä ei ahdisteltaisi. Naisiin kohdistuva ahdistelu on kuitenkin huomattavasti yleisempää. Lisäksi tähän liittyy myös usein fyysinen ylivalta, agressiivisuus ja/tai toiminta suuremmalla joukolla.

Toki kaikkiin kohdistuva alistaminen on väärin ja näihin asioihin tulee myös puuttua. Mutta miksi naisiin kohdistuvaa alistamista pitää väistellä tuomalla esille, etteivät he ole ainoita. Eivät tietenkään ole, mutta jos nyt puhuttaisiin hetki asiasta sinä yhteiskunnallisena, kulttuurisena, piiloteltuna sekä häpeää tuottavana ilmiöinä kuin se on.

Umami&Friends (Ei varmistettu)

Komppaan täysillä Liisaa.

Annan kirjoituksessa pohdittiin yksiulotteisesti seksuaalisen ahdistelun määritelmää, mikä ei lopulta ole kovinkaan relevantti tämän #metoo- kampanjan sisällön puolesta, sillä kampanja pitää sisällään juuri valtarakenteet ja ne normit, joissa mies ikään kuin omistaa naisen (alentavilla kommenteilla tai vähättelyllä jne. näyttää naisen paikan). Ja itseäni pistää voimakkaasti silmään vihjaukset, että tällainen kampanja voisi jotenkin aiheuttaa miehille kuraa. Ikään kuin haluttaisiin pitää kiinni niistä yhteiskunnan naisia alistavista normeista, jotka nimenomaan sallivat naisille huutelun, alentavat kommentit, perseestä puristelut jne. kirjoituksessa esille tulleet kirjoittajalle lieväksi kokemansa "häiritsemiset". Ikään kuin haluttaisiin jälleen kerran antaa miehille valta tehdä sitä, mitä ovat tottuneet tekemään ja jälleen kerran "mielistellä" miehiä. Ongelma on juuri siinä, että meidät naisetkin usein muovataan sellaiseen muottiin, jossa nimenomaan nämä vastaavat ahdistelut ja häiritsemiset koetaan normaaleiksi, jopa imarteluina. Että vaikka olisi vähän inhottava olo, kun humalainen porukka miehiä huutelee ja viheltelee sinulle bussipysäkin lähellä ja jopa vähän pelottaa, että ei kai nuo tule samaan bussiin kuin minä, mutta tämähän on ihan normaalia naiseudessa kestettävää. (Ja ihan oikeasti humalaa ei todellakaan voi laskea lieventäväksi asiahaaraksi, ikään kuin se olisi jokin suojakilpi ettei tyhmistä teoista tarvitse ottaa vastuuta. Harva ihminen ajattelee, että kännissä autolla ajelu ei ole kovin vakavaa, koska eihän se ihminen sitä tarkoittanut, kun oli kerran kännissä.)

Kyse on juuri normeista ja normittamisesta - huutelut, lääppimiset, seuraamiset ja muut vastaavat alkavat useimmilla naisilla jo varhaisteini-iän kynnyksellä kuulua vakituisesti elämään. Miten kenelläkään voi olla oikeutta kommentoida MISSÄÄN minun takapuoltani, viheltää, huudella, kosketella, sanoa sopimattomia ilman minun hyväksyntääni. Arvottaa ja esineellistää minua, ja niillä teoilla osoittaa, että "omistaa" minut. K-u-v-o-t-t-a-v-a-a. En edes nuorempana ymmärtänyt, että miksi minua ahdisti käyttää korkeita korkoja, vaikka tykkäsin niistä, mutta minulla tuli aina epävarma olo niiden kanssa. Myöhemmin olen tajunnut sen, että sain yksinkertaisesti aina, kellonajasta riippumatta, niin paljon limaisia tuijotuksia, huutelua, viheltelyä, että halusin olla vain näkymätön. Vaihdoin tennareihin, lähes pysyvästi (valitettavasti, koska en kestänyt sitä negatiivista huomiota). Minua inhottaa se kun minua juurikin "omistetaan" niillä tuijotuksilla, ja nyt en tarkoita mitään sellaista käytöstä, jonka voisi laskea normaaliksi maailman tarkasteluksi, katseluksi, edes flirtiksi. Vaan ylhäältä alas kuolaamistuijotuksia pistävällä katseella, liioiteltua pään kääntämistä kun kävelen ohi jne. Kyllä varmasti suurin osa naisistakin osaa erottaa platonisen katselun ja kuolaamisen, ahdistavan tuijottamisen eron. Sama kuin ainakin itse osaisin erottaa tuon alkuperäisessä kirjoituksessa mainitun työkaverin "tuoksut hyvälle"- kehun sisällön sanojan ja kontekstin (myös meidän yhteisen kontekstin, esim. ystävyys / yksipuolinen ihastuminen / työpaikkaromanssi jne.) perusteella joko platoneksi kehuksi, flirtiksi tai ahdistavaksi kommentiksi. Äänenpaino ja vastaava elekieli kertoo kyllä hyvin paljon, minkälaisesta kommentista on kyse.

Minua puistattaa juuri se, että monet naiset kokevat perseenpuristelut ja catcallingit aivan normaaliksi osaksi normaalia elämää, joka nyt vaan kuuluu tavallaan siedettävien asioiden listalle elämässä. Eikö tässä ole taustalla juurikin se alkuperäistä kirjoittajaakin ärsyttänyt "pojat on poikia"- ajattelun kaltainen malli? Että sellaista se elämä nyt on, joskus perseeseen tartutaan ilman lupaa, joskus lähdetään baarista seuraamaan, joskus huoritellaan kun ei kiinnostanutkaan - naisena se pitää vaan kestää, asiaa ei voi muuttaa. Logiikka on tismalleen sama: oikeutetaan täysin sisällöttömällä argumentilla jokin epäkohta tai ei-toivottu käytös.

Minua ahdistaa suunattomasti kun minuun kosketaan seksuaalissävytteisesti yhtään mistään ilman lupaani. Baaritiskillä usein perseenpuristuskin tapahtuu niin, ettet huomaa, kuka se niistä takanasi seisovista miehistä oikein oli. Siinä tulee ennen kaikkea kajottu ja nöyryytetty, mutta myös naurunalainen olo. Sellainen, että joku kiusaa sinua, omistaa sinut ja saattaa minä hetkenä hyvänsä tehdä sinulle oikeastaan mitä lystää. Teon arvopohja on juuri se, mikä asettaa kaiken tällaisen käytöksen mahdolliseksi: miehet voivat tehdä meille naisille periaatteessa mitä lystäväät.

Blogia jonkin verran seuranneena minullakin tuli mieleen tuo Barcelonan hirveä tapahtuma vuosia sitten, josta blogin kirjoittaja oli käsittääkseni hyvinkin traumatisoitunut. Jos se ei ole #metoo- kampanjan arvoinen kokemus, niin en tiedä oikein, että mikä on. Kun minua jahdattiin 17-vuotiaana hiljaisella metsätiellä keskellä yötä ensin autolla, jonka jälkeen miehet (kyllä, monikossa) lähtivät juoksemaan perääni metsään, ja tovin yrittivät saartaa ja saada minua kiinni kunnes muutaman kymmenen minuutin kuluttua lopettivat, olin aika varma, etteivät he yrittäneet vain tarjota kyytiä minulle. Kesti kauan päästä siitä ajatuksesta irti, että "mitä jos..." he olisivat saaneet minut kiinni? Missä olisin nyt, millaisena, vai olisinko missään.

Ylläoleva kokemus toki on vain pintaraapaisu kaikesta siitä seksuaalisesta ahdistelusta, vähättelystä, esineellistämisestä ja yleisesti ahdistelusta, mitä olen elämäni aikana saanut kokea.

AV (Ei varmistettu)

Miljoona kiitosta tälle, Liisa! Osasit juuri sanoiksi laittaa omat ajatukseni.

On aina hyvätarkastella asioita monesta näkökulmasta, ja vaikka Anna ei ole kokenut ahdistelua, sitä kuitenkin tapahtuu hälyttävän paljon. Muiden kokemuksien vähättely ei mitenkään auta asiaa. Päinvastoin, silloin on todella vaikea puhua omista kokemuksista ja ahdistelusta, koska omia kokemuksia vähätellään jatkuvasti. Seksuaalisen häirinnän määrittelemisen sijaan meidän pitäisi keskittyä oikeisiin ongelmiin, eli juurikin siihen häirintään, jota monet naiset JA miehet kokevat.

Mari (Ei varmistettu)

Liisa, kanssasi täsmälleen samaa mieltä, hyvin kirjoitettu

Sini (Ei varmistettu)

Hear, hear!

Sanna (Ei varmistettu)

Täydellinen kommentti, Liisa <3

M (Ei varmistettu)

Mä en ymmärrä tätä vallankäyttökeskustelua. Naiset vois kevyesti hallita koko maailmaa jos ne haluis, mut naiset ei tunnu haluavan, koska ne ei sitä vieläkään tee. Musta miehissä ja naisissa on erona se että miehet tekee eikä mieti ja pääsee siks pidemmälle. Naisetkin vois vaan ottaa ohjat käsiinsä ja olla röyhkeempiä. Musta on väärin syyttää miehiä kollektiivisesti siitä et naiset on ollu liian "heikkoja" ottaakseen valta-asemansa. Sellasta maailmaa ei koskaa tuu jossa toisilla ei olis enemmän valtaa ku toisilla, ja vahvat tietysti jyrää heikot. Mut siitäkään ei pääse mihinkään, et sukupuolilla on erilaiset henkiset ja fyysiset ominaisuudet jotka on kehittyneet kunkin lisääntymismenestyksen parantamiseks, eikä siitä biologiasta oo vielä evolvoiduttu pois, vaikkei nykyään näitä ominaisuuksia lisääntymiseen enää tarvitakaan

Noora (Ei varmistettu)

En kyllä ymmärrä millä perusteella naiset voisivat kevyesti hallita maailmaa jos vain haluaisivat, kun todellisuus on edelleenkin se, että vain 2% pörssiyhtiöiden johtajista on naisia, vaikka kyseisiin pesteihin on yhtä lailla halukkaita molemmista sukupuolista. Mielestäni on väärin sivuuttaa koko ongelma vain leimaamalla naiset heikoiksi.

Lada (Ei varmistettu)

"Vaimo vapautui miehensä edusmiehisyydestä vuonna 1930 voimaan tullessa avioliittolaissa. Uudistusta oli vaikea saada läpi, huolimatta erityisesti naisasianaisten ja -poliitikkojen vuosikymmeniä jatkuneesta ponnistelusta avioituneiden naisten laillisen itsenäisyyden puolesta. Vuoteen 1930 saakka poliittisesti ja ammatillisesti täysivaltaiset naiskansalaiset, jopa toimiessaan kansanedustajina, virkanaisina ja tohtoreina olivat yksityiselämässään ja perhe-elämässään miehensä edusmiehisyyden alaisia eli rinnastettavissa osittain alaikäisiin lapsiin." http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/aanioikeus/artikkelit/tuomaala.htm Tästä on siis alle 100 vuotta. Väitteesi siitä että naiset eivät vain halua hallita maailmaa on täysin absurdi. Suosittelen perehtymään historiaan ja naisten eri oikeuksiin eri aikakausina, ja kuinka paljon näiden oikeuksien eteen silloin taisteltiin. Suosittelen myös pohtimaan naisen asemaa muissakin maissa, ei vain Suomessa, jos haluat ymmärtää miksi naisten on vaikea "hallita koko maailmaa" toisin kuin miesten. Toivon mukaan sitten ymmärrät paremmin "vallankäyttökeskustelua".

Karo (Ei varmistettu)

Veit sanat suustani, mietin kovasti, miten pukisin sanoiksi sen, mitä ajatuksia postaus herätti minussa. Kiitos.

Pinsku (Ei varmistettu)

Voisinpa tykätä tästä kommentista! Kyllä, täysin samaa mieltä.

Kaisa (Ei varmistettu)

Miljoona tykkäystä tälle kommentille Liisa, puit ajatukseni sanoiksi!

Sofia (Ei varmistettu)

Hyvä Liisa! Mietin myös pitkään miten kommentoisin tätä tekstiä. Täällä toinen lukija, joka ei ole ennen kommentoinut mutta nyt teki mieli. Teitkin sen jo perustellusti, tyhjentävästi ja asiallisesti. Asia on juuri näin, kiitos siis tästä kommentista!

Laura (Ei varmistettu) https://cubecrash.blogspot.fi

Oon kyllä Liisan kanssa samaa mieltä! Osasit pukea sanoiksi asian,jota itse olen miettinyt paljon.

me too (Ei varmistettu)

Kiitos Liisa että säästit multakin kirjoittamisen vaivan. Samaa mieltä!

Jenni (Ei varmistettu)

Samaa mieltä, hyvä kommentti! :)

Jonn (Ei varmistettu)

Samaa mieltä Liisan kanssa, kauniisti sanoiksi puettu. Jotenkin taas kolahti kun katsoin mainoksista rouva ministeri-sarjan mainosta, jossa hän karkeasti referoiden toteaa haluavansa olla julkisuudessa tekojensa, ei ulkonäkönsä vuoksi. Mutta miehet haluavat näyttää sen "kaapin paikan". Esimerkiksi ihanasta 1st ladystamme Jenni Haukiosta tai ruotsin Vickanista on jatkuvasti uutisia "kauniina siellä sun täällä", vaikka oikeasti he tekevät aika paljon muutakin ja ansaitsisivat kaiken kunnioituksen ja maininnan siitä (kuten miehet ihan automaattisesti saa).

Iida (Ei varmistettu) http://-

Juuri näin!!! Vaikka ei itse kokisi esimerkiksi jotain ehdottelua mieheltä seksuaaliseksi ahditeluksi, se on sitä silti.

Louise (Ei varmistettu)

Mun mielestä on niin hienoa kun joku keskustelee aiheesta eri näkökulmasta. Ihan sama ollaanko samaa mieltä vai ei, niin nostan hattua näin rohkeasta kirjotuksesta! Itse osallistuin keskusteluun kirjoittamalla ajatuksia facebookkiin, ja koin että on ihan asiallista linkata sama tekstinpätkä myös tähän. Mun kirjoitus sivuaa vähän tuota sun kommenttia missä sanoit että "koko yhteiskunta ikään kuin selittäisi, että ikävä käyttäytyminen naisia kohtaan on jotenkin pojilla geeneissä. Ikään kuin annetaan lupa olla sikoja, kun kerta vehje jalkojen välissä on synnytty. Kyllä pojatkin voivat olla kohteliaita, naisia arvostavia ja hyväkäytöksisiä. Nämä seksuaalisesti ahdistelevat miehet eivät tee sitä, koska he syntyivät pojiksi. He tekevät niin, koska he kasvoivat sioiksi. On siis typerää väittää, että tämä toimintamalli on biologisesti jaettu", mutta tuon esille että myös pojat ja miehet voivat olla seksuaalisen ahdistelun uhreja, ja kuinka tämä kampanja ei välttämättä ole onnistunut tavoitteessaan vähentää uhrien syyllistämistä. Mutta all in all on niin tärkeetä puhua tästä aiheesta monesta eri näkökulmasta rakentavasti, koska en usko että ketään auttaa kapeakatseinen huutelu. Mutta tässä omaa pohdintaa aiheen tiimoilta:
#metoo-kampanjasta on varmaan kaikki jo tähän mennessä kuullut. Vaikea sitä on vältelläkkään. Hieno tarkoitus, tärkeä aihe, ikävä nähdä kuinka moni on kokenut seksuaalista ahdistelua. Kampanjan tarkotus on musta erityisen tärkeä silloin kun se sallitaan kaikille ihmisille (naisille, miehille ja muunsukupuolisille.) Mutta itse oon lukenut nyt aivan liian monta kommenttia ja kirjotusta siitä miten tämän kampanjan pointti ei kuulemma ole ollenkaan nostaa kaikkien ihmisten kokemaa seksuaalista ahdistelua esille, tämä kampanja on vain naisille.
Jos yhtenä kampanjan tarkoituksena on vähentää uhrien syyllistämistä ja heidän häpeän tunnetta, niin eikö yhden sukupuolen poissulkeminen mahdollisesti juuri lisää näiden uhrien häpeää? "Eikö mun kokemukset ole yhtä vakavia kuin noiden?" Voisin myös kuvitella, että osalle miehistä vakavien traumatisoivien seksuaalisten ahdistelujen kokeminen on vielä häpeällisempää kuin naisille, juuri yhteiskunnan vaatiman "miehisyyden" takia. On varmaan helpompaa pysyä vaiti ja jatkaa elämäänsä, kuin jakaa mahdollisesti hyvin nöyryyttäviä ja vaikeita kokemuksia muille, koska miesten "kuuluu" olla tietynlaisia.
Jos kaikilla ihmisillä ei ole nyt oikeutta jakaa ja kertoa kokemuksistaan, milloin heillä on? Kuvitteleeko joku tosiaan, että yksikään seksuaalista ahdistelua tai seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut mies laittaisi samankaltaisen kampanjan pystyyn, ihan vain osoittaakseen että heitäkin on? Toivoisin että laittaisi, mutta epäilen asiaa vahvasti.
Seksuaalisen ahdistelun kohteeksi joutuminen ei katso sukupuolta, ikää tai muuta. Vaikka tilastollisesti sukupuolten välillä olisi eroa, on tärkeää muistaa että jokainen uhri on yksilö sukupuolesta riippumatta. Jos ihminen kamppailee jo valmiiksi häpeän ja traumatisoivan kokemuksen kanssa, viimeinen asia mitä hän tarvitsee on kommentti siitä miten hänellä ei ole oikeutta sitä tuoda esille "koska tämä kampanja ei ole sinua varten."

Karla (Ei varmistettu)

Erittäin hyvä kirjoitus, olen ihan samaa mieltä kanssasi. Ehkä omaan vaan rennomman otteen näihin asioihin, mutta ei mun mielestä vielä joku pikku viheltely tai viaton ulkonäön kehuminen, silmän vinkkaaminen jne. ole vielä seksuaalista häirintää. Se on viatonta flirttiä ja se voi olla ihan hauskaakin. :) Ja entäs sitten ne naiset jotka ehdottelee, jotka puhuvat härskejä? Niitäkin löytyy... en itsekään pidä tuosta ”mieht on sikoja” ajattelutavasti sillä siaksi voi kasvaa sukupuolesta riippumatta.
Todella hyvää tekstiä Anna!! :)

Hoitaja30w (Ei varmistettu)

Hei,

Olen nuorehko sairaanhoitaja. Eri-ikäiset "asialliset" miehet pyytelevät peittonsa alle yövuoroissa unikaveriksi sekä suihkuun selänpesijäksi aamuvuoroissa. Virtsakatetria laittaessa miehiltä kuulee kommenttia, että on muna aiemminkin ollut kädessä ja oikealla alalla ollaan. On pyllylle taputtelijoita, nopeita tissiin hipasuja ja huoraksi huutelijoita. Kun kyse on muistisairaasta tai muuten vain sekavasta potilaasta, on tämä helppo sivuuttaa. Mutta kun työikäiset "asialliset" miehet näitä hokee säännöllisesti, niin kyllä tympii ja ahdistaa. Tietäisittepä kuinka yleistä tämä on, niin ette yhtään vähättelisi. Tärkeä aihe ja kiva että tästä puhutaan.

Toinen hoitaja niina (Ei varmistettu)

Niiiiin totta tämä! Kunpa loppuisi ️

Anu (Ei varmistettu)

Lähipiirissäni paljon hoitoalan työntekijöitä ja he ovat jo pitkään tätä samaa puhuneet. Monella miehellä joku sairaalafetissi ilmeisesti. Aika ikävää että muutenkin rankan ja vastuullisen työn lisänä tälläistä kohtelua.

Itse olen sitä mieltä, että kamppanjassa ei ole tarkoitus syyllistää kaikkia miehiä. Kamppanjassa tuodaan tärkeää asiaa esille, eivät nämä sairaalassa kourijat välttämättä ole ennen asiaa edes ajatelleet..

M (Ei varmistettu)

Voihan olla se et on noille miehillekin ahdistava tilanne jota ne yrittää "läpänheitolla" keventää (toki siinä onnistumatta).

Adele1 (Ei varmistettu)

Jokaisella on omat rajansa. Joku asia voi olla toiselle seksuaalista ahdistelua , toiselle ei. Kannattaa katsoa tämä video sen määritelmästä: https://www.facebook.com/ylekioski/videos/1799006453724132/

Joten kyllä, suakin on seksuaalisesti ahdisteltu, esim perseelle läpsiminen on sitä klassisimmillaan. Jos et siitä ahdistu, niin hyvä vaan. Mutta se ei tarkoita etteikö se olisi seksuaalista ahdistelua. Toi ehkä sanana kuulostaa jostain syystä dramaattiselta, mutta itse en esim pitäisi raiskausta seksuaalisena ahdisteluna vaan ihan vaan raiskauksena.

Jonn (Ei varmistettu)

Joo, rohkeasti aiheesta kirjoitit. Samaa mieltä en ole, mielestäni seksuaalista ahdistelua on kaikki ne seksuaalisesti virittyneet tilanteet, joissa itsensä kokee enemmän alistetuksi/esineellistetyksi/tulee inhottava olo. Toiselle kommentit tai läpsäisyt saavat hyvän olon ja itsetunnon kohoamaan taivaisiin: "vitsit, mä näytän jonkun mielestä hyvältä!". Toiselle ei ja siksi rajat yhteiskunnissa tulee vetää "heikoimpien" mukaan. Kun minua ulkomailla katseltiin hotellin kokin toimesta, ekaksi tuli tuo hyvä fiilis. Sitten kun kävelin hetken niin ajatus vyöryi mieleeni: hyi että, olen avopuolisoni kanssa ja joku limanen mies kuolaa. Arvokkuuteni ja itsetuntoni murentui lattialle, vaikka olin laittautunut kauniiksi ja miehelleni olen prinsessa. Koin sen ahdisteluksi. En myöskään halua, että parisuhteessa olevana minua koskee muut miehet virittyneellä tavalla. Mielestäni myös kännissä tulee olla korrekti (AINA!), se ei todellakaan ole syy millekkään. Eikä monet puheet koskaan mene edes huonon flirtin piikkiin. Tietyssä ystäväpiirissä ehkä pyllyn puristelu naisten kesken jne. on ok, mutta ei tosiaankaan tuntemattomalta naiselta tai mieheltä. Ja raiskaus/tissien puristelu jne ei ole seksuaalista ahdistelua, ne on enemmän. :(

Jenni Katarina (Ei varmistettu) http://Www.jennikatarina.com

Ihan mielenkiinnosta kysyn, jos kaikki nuo mainitsemasi asiat esim. "Katsominen / kuolaaminen, kaikki seksuaalisesti virittyneet tilanteet" on ultimaattista seksuaalista häirintää, minkä koet pelkkänä flirttinä? :D

Kommentoija (Ei varmistettu)

Jos et erota flirttiä seksuaalisesta ahdistelusta, ei varmaan kannata flirttailla. Aloittajahan sanoi että kaikki ne seksuaalisesti virittyneet tilanteet, JOISSA itsensä kokee ENEMMÄN alistuneeksi/esineellistetyksi/tulee inhottava olo. Miten tällaisen voi sekoittaa flirttailuun?

M (Ei varmistettu)

Mut mistä kukaan voi tietää mikä on toiselle seksuaalisesti virittynyt tilanne? Joku voi kattoa sua "limasesti" ja ite pidät sitä seksuaalisena tilanteena mut se toinen miettii jotain ihan muuta. Itsehän siinä itseään esineellistää, jos ajattelee että kaikki katsees tsiigaa vaan sun pyllyä tms. Ja jos laittautuu ja lähtee ulos, ei valitettavasti voi olla niin että vain sillä henkilöllä jota "varten" on laittautunut, olisi oikeus katsoa.

Ems (Ei varmistettu)

Näin instagramissa, että olet kirjoittanut aiheesta ja piti saman tien tulla lukemaan, koska arvasin, että fiiliksesi tästä kampanjasta ovat samanlaiset kuin omani. Olen miettinyt samaa kuin joku aiempi kommentoija, että todennäköisesti monien kampanjaan osallistuvien naisten mielestä tietyt asiat ovat ällöttävää ahdistelua, jos sen tekee hiukan vanhempi tai esimerkiksi nörttimäinen mies. Sen sijaan komean urheilijan taholta samat sanat ja teot saattaisivat saada sydämen tykyttämään ja herättävät ihastusta. Toivoisin siis ehkä hiukan suhteellisuuden tajua tässä mielessä.

Itseäni on kampanjassa myös vaivannut kaikkien miesten syyllistäminen ja miesten kokeman ahdistelun kieltäminen. Jos vertailen omia ja poikaystäväni kokemuksia, poikaystäväni kokee arjessaan paljon enemmän "ahdistelua" naispuolisilta kollegoiltaan kuin itse olen koskaan kohdannut. Monet naiset harrastavat nykyään myös ikävää miesten esineellistämistä, jonka soisin loppuvan yhtä lailla kuin naisiinkin kohdistuvan esineellistämisen.

Pages

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.