Ladataan...
Mungolife

Instagramissani julkaisin jo kuvan, missä on teidän eniten tykkäämät yhdeksän kuvaa tältä vuodelta. Halusin kuitenkin blogiin tehdä ihan oman listauksensa tästä vuodesta, ja mun best nine 2017 näyttää tältä:

Häämme olivat ikimuistoisen ihana päivä elämässämme ja tämä on ehdoton lempparini hääkuvista. Aika itsekästä, ottaen huomioon, että mieheni kasvot eivät tässä edes näy, mutta tuo hetki on jäänyt mieleeni, sillä kuvaa otettaessa emme poseeranneet mitenkään vaan meillä on juttu kesken, ja kuvaaja on nappassut kuvan. Ilmeestäni kuvastuu juuri se ihailu, rakkaus ja kunnioitus, jota tunnen joka päivä miestäni kohtaan. Olen kuvassa niin rakastuneen näköinen, etten voi olla hymyilemättä joka kerta kuvan nähdessäni. Juuri sitä halusin hääpäivältämme, rakkautta ja välitöntä lämpöä, ei stressiä tai paineita.

Dantesta on ehkä sata tuhatta kuvaa, jotka voisin listata muistoihin 2017 vuodesta, mutta joudun tyytymään yhteen. Tämä unissaan hymyilevä pieni on yksi suosikkikuviani ja on myös kehyksissä meillä kotona. Musta on jännä, miten aina sanotaan, ettei vauvat osaa hymyillä. Eivät he ehkä tunne yhteiskunnallisia odotuksia ja vaatimuksia hymylle, mutta meillä on vauva-ajalta runsaasti hymyilevän Danten kuvia. Joko hänellä oli poikkeuksellisen paljon kaasuja mahassa tai sitten hän oli hymyilevä vauva jo sairaalasta. Mulla on nimittäin yksi video sairaalasta, jossa hän on sylissäni ja heti annettuani pusun nukkuvalle poskelle, kasvot sulavat videolla hymyyn. Rakastan Danten hymykuvia, sillä ne todella kuvastavat hänen luonnettaan. Dante ilmeilee ja hymyilee ihan hirveän paljon ja hänen hymynsä on 2017-vuoden paras ehdottomasti paras asia.

Perhe on ollut tänä vuonna vielä tavallistakin läheisempi ja tärkeämpi. Mulla on paljon hyviä kavereita ja ystäviä, mutta pakko sanoa että perheen asema korostuu elämässäni vuosi vuodelta. Olemme todella läheinen perhe ja siskojeni ollessa jo aikuisia koen, että minulla on perheenjäsenten lisäksi kolme ystävää, siskoni ja äitini. Toki isänikin on läheinen perheenjäsen, mutta meidän perheessä akkalauma on aina ollut keskenään todella läheisiä ja meillä on ihan omat jutut, vitsit, riidat ja keskinäinen käyttäytymiskulttuuri. Mun mielestä on maailman hellyyttävintä, että Dante on meidän molempien perheiden pieni silmäterä, jonka tekemisistä kaikki ovat loputtoman kiinnostuneita. On hellyyttävää nähdä vanhempamme ja siskomme aivan myytyinä meidän pienelle naperolle ja vielä enemmän sydäntäni lämmittää se, kuinka hyvin Dante tuntee jo meidän molempien perheet ja kuinka luontevasti hän viihtyy kaikkien perheenjäsenten kanssa. Minulle perhe ei ole vain ydinperhe, jossa on mieheni, minä ja lapsi. Minulle perhe on myös meidän molempien syntymäperheet ja näiden perheenjäsenten kumppanit.

Uusi koti tervehti meitä muuttoiltana tällaisella auringonlaskulla ja pakko sanoa, että tuo maisema ikkunoista jaksaa ihmetyttää joka viikko vähintään kertaalleen. Kauniita lumimaisemia, auringonlaskuja ja paljon kaivattua tilaa, avaruutta ja rauhaa. Rakastan uutta kotiamme, emme olisi voineet valita paremmin.

Oli mieletöntä viettää tänä vuonna joulu koko porukalla, meidän molempien perheiden kanssa. Lautapelejä aamuneljään, loputtomasti ruokaa ja hyvää mieltä, lahjoja, yhdessä oloa ja rentoa viihtymistä. Oli ihanaa järjestää ensimmäistä kertaa kotona koko perheen joulu, jonka muistamme varmasti vielä vuosia.

2017 oli myös tukkakriisi-vuosi. Tummasta vaaleaksi ja takaisin tummaksi. En osaa päättää. Nyt kun katson näitä vaaleatukkaisia kuvia, mietin miksi ihmeessä värjäsin taas tummaksi. Vaaleana fiilistelin tummatukkaisia kuvia ja halusin tummaksi. Vuosi alkoi tummana, puoli vuotta meni vaaleilla hiuksilla ja uusi vuosi kohdataan taas tummatukkaisena. Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan, voisin jo vihdoin päättää tai vaikka kasvattaa oman värini kokonaan. Se on vaan niin työlästä. No, ottaen huomioon, että tukkatyyli ei juuri vaihtele, ehkä tukanväri saakin vaihdella :)

Benji on ollut aivan ihana pieni perheenjäsen tämän vuoden ja sopeutunut erinomaisesti vauvan tulemiseen. Mun mielestä koiraroduista ei voi puhua suoraan “lapsiystävällinen” tai “ei-lapsiystävällinen”, sillä kaikki asiat ovat hyvin koirakohtaisia, ja riippuvaisia todella paljon siitä koiran persoonasta. Benji ja Dante leikkivät jo nyt jotain omia leikkejä ja ovat olleet toisistaan ihmeissään jo kuukausia. Kaikki huoli siitä, miten nämä kaksi tulevat toimeen, oli siis turhaa. Pakko tosin sanoa, että jännitän yhä sitä, miten Benji pärjää kun Dante lähtee juoksentelemaan ja miten saamme opetettua Dantelle, että ei saa repiä yms. Ja toki miten uhmaikäinen taapero sitten aikanaan kohtelee Benjiä. Onneksi kuitenkin tällä hetkellä kaikki on ihanasti ja perheemme pienimmät tulevat hyvin toimeen. Benjin leikkaus vuoden alussa meni hyvin, merkkailiongelmat loppuivat kuin seinään ja siitä tuli superrento ja letkeä otus, joka voisi kylläkin syödä loputtomiin. Minun pieni hellyydenkipeä karvapalleroni :)

Vuonna 2017 leipomisintoiluni nousi jälleen uusiin ulottuvuuksiin ja kakkujen teko on ollut yksi letkeimmistä ja rentouttavimmista aktiviteeteista mulle. On niin kivaa leipoa, koristella ja väkerrellä kaikkea koristelua ja pikkuherkkua. Jatkan tätä mun kokeellista leipomista varmasti myös 2018 ja toivottavasti siinäkin pääsen kehittymään reippaasti.

Ja koska blogin aihepiiriin muoti liittyy varsin kiinteästi, niin pakko nostaa yksi muotijuttukin tähän. Vuoden paras ostos, YSL:n vaaleanpunainen pikkulaukku, joka oli heräteostos Prahassa, on suosikkiostokseni tältä vuodelta. Okei, okei, niitä on noin kymmenen muutakin, mutta tämä saa nyt sen kirkkaimman kruunun.

Mikä on ollut teidän mielestä ikimuistoisin kuvani tältä vuodelta? :)

Ihanaa uutta vuotta 2018 kun sen aika Suomessa koittaa! :) 

Ladataan...
Mungolife

Päätin tänä vuonna kokeilla jouluksi fudgejen tekemistä, sillä mielessäni oli eräs toissakesäinen fudgeostos festareilta Virosta, josta ostimme kurpitsansiemenfudgea, joka oli älyttömän hyvää. Joulun herkuiksi halusin tehdä fudgea, joka sisältää kookosta ja kurpitsansiemeniä, joten tein kaksi satsia.

Molempien pohjalla on seuraavanlainen ohje:

TARVITSET:
lämpömittarin (mulla käytössä perustavallinen digitaalinen lihamittari)
300 g sokeria
200 g fariinisokeria
200 g glukoosisiirappia
300 g kuohukermaa
100 g voita
3 tl vaniljasokeria
n. 1 dl - 3 dl tomusokeria

Foodinin kookosmannaa
Foodinin kookoshiutaleita
Foodinin kurpitsansiemeniä

VALMISTUS:
1. Sekoita isoon kattilaan sokeri, fariinisokeri, glukoosisiirappi, kerma ja voi
2. Lämmitä sekoitusta liedellä, ei täydellä teholla kuitenkaan (mä käuytän 6/9). Tsekkaile lämpötilaa ja sekoittele aika ajoin (vaikka 3 min välein)
3. Fudgeseoksen tulisi lämmittää n. 115 asteeseen, ja aikaa tähän menee n. 15-25 minuuttia siitä, kun kiehuminen on alkanut. Kun seos kiehuu, kannattaa sekoitella hiljalleen hieman useammin, mutta älä sekoita liian voimakkaasti, ettei voi erotu seoksesta. Kun lämpömittari näyttää 115 astetta, kattila pois liedeltä ja joukkoon vaniljasokeri. Tässä vaiheessa mittaa joukkoon myös kookosmannaa. Mä laitoin ehkä joku 6-7 rkl, koska rakastan kookosta, ja se ei kyllä maistunut siinäkään liikaa.
4. Vatkaa sähkövatkaimella niin kauan, että kiiltävä fudgemassa muuttuu mattaiseksi, eikä kiillä enää. Tähän voi mennä varttikin. Jos massa silti tuntuu koko ajan hieman kiiltävälle ja liian pehmeälle, niin kannattaa lisää tomusokeria joukkoon. Mulla meni varmaan 2 dl tomusokeria, jotta massasta tuli mahdollisimman hyvä.
5. Vuoraa kulmikas vuoka tai muu astia leivinpaperilla ja kaada massa siihen.
6. Ripottele pinnalle kookoshiutaleita.
7. Jäähdytä jääkaapissa n. 4-6 tuntia ainakin ja leikkaa kuutioiksi.

Mulla kävi silleen kurpitsansiemenfudgejen kanssa, että en lisännyt tarpeeksi tomusokeria, ja ne jäi vähän pehmeäksi. No ei siinä mitään. Pyörittelin massasta palloja, sulatin Fazerin sinistä ja laitoin suklaapallojen päälle vähän mantelirouhetta ja murskattuja pipareita. Jääkaappiin tunniksi ja aivan supermegamakeat ja täydellisen hyvänmakuiset suklaafudge-pallot oli valmiita. Nää on oikeesti sellaisia, että niitä ei jaksa kovin montaa, koska makeutta ja makua todellakin riittää :D


(Kurpitsafudge valmistuu muuten ihan samalla tavalla kuin tuo kookosfudge, mutta kookosmannan sijaan joukkoon laitetaan vaan kurpitsansiemeniä aika reippaalla kädellä :) Mun tuplasuklaa-piparminttusuklaisiin ohje on muuten löydettävissä viime vuodelta täällä.

So good! En suosittele niille, jotka vahtivat linjojaan :D Ei ole terveellistä millään mittarilla, mutta ai että miten hyvää :) 

Pages