Ladataan...
Mungolife

* Bloggaaja on kaupallisessa yhteistyössä Foodinin kanssa 

Mä oon herkkuleipä-narkki. Meillä on Tallinnassa miehen kanssa suosikkirafla, jossa ollaan käyty pari vuotta aina Tallinnassa ollessamme (Pegasus) ja ohjataan sinne aina kaikki tututkin. Ravintolassa on sairaan hyvät ruoat, mutta ennen kaikkea niiden leipä on oikeesti varmaan maustettu heroiinilla, koska se on sairaan koukuttavaa ja hyvää! Rakastan aina rafloissa kaikkia herkullisia leipiä, joissa on paljon siemeniä, pähkinöitä ja hedelmiä. Se Pegasuksen leipä on ihan omaa luokkaansa, mutta kyllä täällä Kuopiossakin saa ihan hyvää leipää aikaiseksi, jos vähän yrittää. Totuus on siis se, että ostan aina Pegasuksesta kolme limppua himaan, isken ne siivuiksi ja pakkaseen ja sitten leivänpaahtimen kautta nautin niistä vielä viikkoja Tallinnan reissujen jälkeen. Nyt kun on pari kuukautta edellisestä reissustamme kulunut, on leipä loppu pakkasesta ja pakko kehittää omia vaihtiksia, kun Tallinnaan ei ennen kesää ole asiaa.

Herkkuaamupalojen postaussarjassa aattelinkin jakaa nyt superterveellisen, herkullisen ja gluteenittoman (itse asiassa kaikin puolin jauhottoman) luomuleipäohjeen! :) Tää ei ehkä itsessään täytä ajatusta superherkusta, ellei joku oo samanlainen leipäfani kuin minä, mutta voin kertoa, että toimii kyllä niin aamupaloissa kuin välipaloissa kuin ruoan sivussakin! Ja tää on oikeesti todella helppo tehdä!

Tarvitset:
5 luomukananmunaa
2 dl luomu oliiviöljyä
n. 150 gr kurpitsansiemeniä
n. 70 gr auringonkukansiemeniä
n. 70 gr chia-siemeniä
n. 30 gr pellavansiemeniä (voi jättää kokonaan pois, ellei kaapista satu löytymään)
n. 100 gr seesaminsiemeniä
n. 100-150 gr pähkinöitä (mä käytin saksanpähkinöitä, pekaaneja ja manteleita)
fiiliksen mukaan kuivattuja hedelmiä (mulla meni ehkä 15-20 aprikoosia ja neljä viikunaa, tähän voi käyttää kaikkea aina karpaloista lähtien)
1-2 teelusikallista suolaa

Välineet: 
Leipävuoka
Kulho
Lusikka
Blenderi (valinnainen)

1. Uuni päälle 170 asteeseen valmiiksi ja leivän kimppuun! Ensin rikotaan kananmunat kulhoon.

2. 2 dl oliiviöljyä joukkoon ja sekoita.

3. Kaikki muut ainekset joukkoon. Mä lisään ensin seesaminsiemenet, chiansiemenet ja pellavansiemenet (pellavansiemeniä ei suositella raskausaikana, mutta pieninä määrinä leivässä tai näkkäreissä ne on kuulemma OK) ja sitten noi isommat pähkinät. Teen yleensä niin, että käytän n. 2/3 pähkinöistä ja kurpitsansiemenistä tässä vaiheessa. Eli lisään ne joukkoon siis nyt, mutta jätän n. 1/3 vielä odottamaan.

(Jos et omista blenderiä, suosittelen, että silppuat hieman pähkinöitä ja kurpitsansiemeniä, niin leivästä tulee hieman tiiviimpi)

4. Tuolta se näyttää kun kaikki siemenet ja 2/3 pähkinöistä on joukossa. Sitten koko homma blenderiin. Blenderi ei ole missään nimessä pakollinen. Itse tykkään vaan käyttää blenderissä, koska se pilkkoo nuo pähkinät ja siemenet pienemmäksi ja näin ollen taikinan tiiviimmäksi. Heitän blenderiin vielä n. 0,5 dl vettä.

Ja tännäköisenä se tulee sieltä blenderistä.

5. Lisään loput pähkinät ja kuivatut hedelmät. Mä rakastan kun leivässä on "sattumia", tai siis kunnon hedelmäpaloja ja pähkinäpaloja. Leikatessa ne tod. näk kuitenkin pienenee vielä. Jos kuitenki inhottaa isot palat leivissä, niin nää kannattaa silputa pienemmäksi. Näitä voi lisätä ihan mielensä mukaan, mä tykkään, että leivässä on paljon hedelmäpaloja, joten meillä on niitä reippaammin aina. Sitten vain koko homma sekaisin kunnolla!

6. Vuoka voidellaan oliiviöljyllä ja taikina lusikoidaan joukkoon. Mä heittelin vielä kurpitsansiemeniä hieman pinnalle päälle.

Sitten vuoka uuniin, ja tunnin verran saa olla siellä 170 asteen lämmössä.

Ja voilá! Anna hieman jäähtyä ja kippaa se pois vuoasta.

Leipä säilyy aika hyvin, tosin me ei olla koskaan tota syöty yli neljää päivää, eli en osaa tarkkaan sanoa. Se menee aika vauhdilla tässä taloudessa!

Pari huomiota:

  • jos haluat tästä hieman makeamman / maistuvamman vielä, lisää joukkoon muutama ruokalusikallinen hunajaa tai kookosnektaria! Se auttaa leipää pysymään kasassa (tosin toi blendaus tekee siitä kyllä oikein sopivan) ja hieman makeuttaa leipää vielä. Mä tein ihan perus "suolaisen" version tällä kertaa, mutta toimii kyllä hyvin hunajalla/kookosnektarilla tuo!
  • jos tykkäät, että leivässä on hieman suolaisuutta, laita reippaammin suolaa. Tässä ei juuri suola maistu, mutta se johtuu siitä, että mä rakastan pehmittää voita mikrossa sen 10 sekuntia, ja iskeä joukkoon ruohosipulia ja kunnon kidesuolaa. Slurps! (sinne menee se terveellisyys ;D)

Sellasta tällä kertaa viikonlopun aamiaisehdotukseksi, kokeilkaa ihmeessä! Tässäkin parasta on se, että leivän voi tehdä jo vaikka torstaina tai perjantaina ja tarjoilla viikonloppuaamuna! Sen voi paahtaa kevyesti paahtimessa tai lämmittää mikrossa, jos haluaa sellaisen todellisen lämmin leipä -aamupalaelämyksen ;)

Ladataan...
Mungolife

Ootte aina sanonu, että tykkäätte lukea kuulumisia, niin ajattelin tässä illan ratoksi julkaista ehkä hyvinkin simppelin postauksen kuvituksena kännykästäni löytyneet kuvat tältä päivältä. Rehellisyyden nimissä en nyt oikeastaan jaksa avata Lightroomia ja käsitellä tänpäiväisiä asukuvia, koska onnistuin saamaan itselleni aikaiseksi niin pahan pakarajumin, että kaikki asennot on epämukavia. En tiedä miten, älkää kysykö. Varmaan joku vauvan aiheuttama iskias, mutta huumori alkaa olla koetuksella. Hieman tuskainen loppu hyvinkin kivalle päivällä. No mutta onneksi aina ootte kuulemma tykännyt tällaisista kuulumispostauksista.

Tässä mammalomaillessa on onneksi aikaa viettää ihan vapaatakin, ja päätinkin viettää tänään rennon päivän, johon ei minuuttiaikataulut kuulu. Sain onneksi nukuttua viime yön edes melkein hyvin, mikä on ollut kehitystä edeltävistä öistä, jotka on saanut mut aika lailla Frendien Racheliks (Muistatteko sen get out, get out, get out? Pretty much minä viime päivinä). Oonki ollu siis täynnä tarmoa ja energiaa! Nautin aamulla aamuteeni rauhassa olkkarin sohvalla auringonpaisteessa Benkku sylissä ihastellen tuoreita leikkokukkia ja sälekaihtimien välistä kiipeileviä auringonsäteitä. Lähdin aamulla ripeästi tallustellen bussipysäkille, ja ensimmäistä kertaa mun Kuopion historiassa bussi meni ajoissa. Tapoin siis aikaa bussipysäkillä napsien pari kuvaa itsestäni ja asusta, joka oli musta ihan superkiva! Kävellessä oli pakko nappasta yks kuva, koska mun maha näyttää ihan hysteerisen hauskalta välillä. En tiedä miten vauva liikuskelee, mutta välillä toi maha näyttää ihan tekomahalta :D Onneksi Kuopion busseja on mahdoton ennustaa, joten edellinen bussi olikin aika reilusti myöhässä, niin ehdin akupunktioaikaani.

Miten oudolta voi maha aina välillä näyttää? 

Kävin tosiaan heti aamusta akupunktiossa, mikä on kyllä tosi jännä kokemus. Joko se on ihan huuhaata, tai siitä on oikeesti apua, saa nähdä. Kerron siitä lisää vaikka huomenna Mungobabyn puolella. No anyway, siellä makoilin ikkunan vieressä auringonpaisteesta nauttien vaikka mussa oli joku seittemäntoista neulaa kiinni. Tavallaan haluaisin uskoa, että vuosisatoja ellei -tuhansia vanhoja kiinalaisen lääketieteen menetelmiä käyttämällä voisi saada aika huikeita tuloksia, mutta samalla tuntuu oudolta, että neulan tunkeminen paikkaan X, aiheuttaa oikeesti jonku isommankin reaktion. Tällä hetkellä mittavimmat tulokset on ollu lähinnä siinä, että heti akupunktion jälkeen mun sormet turpoaa melkein kaksinkertaiseksi :D No, ei siinä, tuleepa kokeiltua. Akupunktiosta henkiseen rentoutumiseen, eli pitkälle lounaalle kaverin kanssa, jonka jälkeen olin päättäväisesti lähdössä kotiin siivoilemaan ja suorittamaan ikuisuusprojekteja. Bussia kun olisi pitänyt odotella, niin pyörähdin Sokoksen 3+1 -päivillä ja täytin teevarastojamme. Mun ihan suosikkiteetä tällä hetkellä on The English Teashopin Tropical ja Peppermint ja sitten Nicolas Vahen T1 ja T2, molemmat ihan sairaan hyviä. Jälkimmäiset sattu olemaan hyvässä alessa, joten niitä on nyt sitten about loppuvuodeksi. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, noi Nicolas Vahen tuotteet muutenkin on ihan parhaita! Varsinki ne suolat, teet ja passionhedelmä-kookos -hillo.

Kotona ehdin olla sen aikaa, että käytin Benjin kävelyllä auringonpaisteessa ja suuntasin ex tempore toisen ystävän kanssa Matkukseen. Mut oli helppo "suostutella" mukaan, sillä taisin itse ehdottaa retkeä silmissäni kiiluen oikeastaan vain ja ainoastaan Arnoldsin donitsi. Ja okei, maailman parannus ystävän kanssa on aina paikallaan keskellä viikkoa. Ostin taannoin DinSkosta ihan tosi yllättäen yhdet tennarit, ja sain vihdoin tekosyyn pukea ne jalkaan, kun tuolla on vihdoin vähän kuivaa ja sen verran lämmin, että kehtaa liikkua paljain (joskin hyvin turvonnein) nilkoin. Mä en oo oikeesti ostanut aikoihin Suomesta mistään liikkeestä kenkiä! Tai en siis ainakaan muista. Tilaan aina kenkäni nettikaupoista tai ulkomailta, ja viimeiset kenkäostokset on ollu Zalandosta ja Lontoosta. DinSkossa en käy juuri ikinä, mutta nämä oli sijoitettu hirveen hyvin siihen oven eteen, ja ihastuin! Ihanan väriset puuterin-vaaleanpunaiset nahkatennarit, jotka on ihan superpehmoista nahkaa sisältä ja ulkoa, hurmasi mut täysin. Oli ihanaa vetää ne tänään jalkaan vaaleiden farkkujen kanssa, olo oli heti superkeväinen!

Lähetti toi ihanan mekon Zaralta, joka odotteli kotosalla mun todella mukavan päivän päätteeksi ja juhlistin asiaa räjäyttämällä mun koko mekkokaapin sisällön tohon meidän makkarin senkille. Toivottavasti vauva ei päätä syntyä tänä yönä, koska siinä olis hieman savottaa huomiselle vielä. Oon tässä alkuillasta valmistellu vähän kivoja postauksia ja päätin omistaa illan ihan miehen ja Benjin kanssa olemiselle. Oon onnistunut saamaan tohon pakaraan tosiaan hirveän jumin, joka säteilee pohkeeseen asti ja pohdinkin, että auttaakohan pitkä iltalenkkimme asiaa vai ei. Tällä hetkellä ainoa mukava asento on risti-istunta tai sitten liikkeessä pysyminen. Niinpä kokkailimme tuossa meille illallisen tanssahdellen samalla. Mies vaan nauroi, kun meikäläinen sekoitteli sienikastiketta pyllyä hytkytellen :D Ihan oikeesti, en tiedä mikä ihme hermojumi iski, mutta saa nähdä mikä siihen auttaa. Ja tuossa on oikeestaan aika hyvä todellisuuskuva bloggaajan arki-illasta. Istuin sohvalla venytellen pakaraani ja mies annosteli meille illallisen! No ei annostelulla väliä, ja välillä mikään maailmassa ei oo niin hyvää kuin kunnon kotiruoka! Mä teen sairaan hyviä lihapullia, ja niiden kaveriksi aina Kippari-juustoista kermasienikastiketta. Mies tekee täydellisen perunasoseen, jossa ei ole yhden yhtä perunanpalaa, vaan se on ihan samettisen pehmeetä ja hyvää! Välillä on kiva syödä vimpan päälle asetettua salaattia tai smoothieta, ja välillä parasta maailmassa on kotiruoka sohvalla samalla Criminal Mindsia tuijotellen.

Nyt olisi pitkän lenkin aika ja sitten toivottavasti taas hyvät yöunet! Ihan mieletön ero omassa olemisessa ja fiiliksessä, kun on saanut nukkua kunnolla. Eilen olin valmis tappaa kenet tahansa, kun olin nukkunut ehkä kolme tuntia ja jokainen asia tuntui mahdottomalta. Harjoitussupparit, vauvan paino, kotihommat, kaikki. Väsymyksen keskellä kaikki tuntui mahdottoman hankalalta ja inhottavalta. Tänään kaikki samat asiat on menny ihan vihellellen iloisesti, koska oon ollut levännyt. Vauva voisi siis jättää yksiönsä remppailut päiväsaikaan ja antaa tän maman nukkua, ettei tarttis kiukutella kaikille ja väsyttää itseään siihen kiukkuenergian käyttöön :D

Sellainen rauhallinen vapaapäivä ystävien ja miehen kanssa siis täällä, toivottavasti teilläkin on ollut mukavan keväinen ja aurinkoinen päivä!

Pages