Ladataan...
Mungolife

*Kaupallisessa yhteistyössä LOHILO

Mä oon aina kaivelemassa jäätelöaltaista uusia jäätelöitä ja meillä on aina pakkasessa useempaa eri jätskiä, joista sekoittelen sitten kaikkia eri annoksia. Raskausaikana meni jäätelöä aika reippaasti, eikä tässä kesähelteilläkään oo hirveästi kulutus vähentynyt. Oon tehnyt uusia jätskisuosikkilöytöjä, ja varsinkin Cittarin pakastealtaan päästä löytyi mielenkiintoinen uutuus. LOHILO-proteiinijäätelö. Otin sen oikeastaan vähän naureskellen mukaan, koska jotenkin konseptina fitnessmäinen proteiinijälkkäri ja jäätelö ei vaan voineet sopia yhteen mun mielestä. Ja yllättäen ihastuinkin siihen täysin! :D

Alkuun maistamamme Banana Split ja Salted Caramel olivat aivan mahdottoman hyviä ja pakkauksen tarkempi tutkiskelu osoitti, että ne eivät ole vain hyvänmakuisia vaan myös sisällöllisesti. Vedin pakastimesta kaikki jäätelömme pöydälle ja tein empiiristä tutkimusta. LoHiLo nimittäin lupasi low fat, high protein, low carbs -yhdistelmää, eikä pettänyt! Nimittäin vertaillessani LOHILOa muihin pakastimestamme löytyviin jätskeihin, huomasin tosiaan, että muissa jäätelöissä oli tuplasti, välilltä triplasti rasvaa ja sokereita ja samassa suhteessa vähemmän proteiinia. Minua huomattavasti enemmän urheileva mies repäisi jääkaapista vielä maitorahkan vertailun vuoksi ja hirveän onnellisena totesi, että tässä jäätelössä on enemmän proteiinia ku maitorahkassa. Kesä oli pelastettu! :D

Jätskin juju on siinä, että proteiinin lähteenä on käytetty heraproteiinia ja kaseiinia. Esimerkkinä ravintoarvoista voisi ottaa vaikkapa yhden suosikeista, eli banana split -maun. 100 grammassa jäätelöä on nimittäin 4,1 gr rasvaa, 9,2 gr hiilareita ja peräti 12,3 gr proteiinia. Kilokaloreita tuossa on 123 kcal 100 grammaa kohti. Jätkit on makeutettu luonnontuotteilla ja ne on vähälaktoosisia. Eli ei todellakaan mikään morkkisjäätelö, vaan tätä voi huoletta vetää vaikka purkillisen! Jätskit on pakattu käteviin ylösaukeaviin 175 gramman rasioihin, eli ne sopii täydellisesti mukaan vaikka piknikille tai minne tahansa kesän rientoihin. 

Hyvien ravintoarvojen lisäksi parasta näissä on maku! Nää ei ole ällömakeita tai liian kermaisia, eivätkä missään nimessä myöskään vetisiä. Nämä ovat mielestäni koostumukseltaan täydellisen pehmeitä ja raikkaita, mutta näihin on samalla pakattu paljon makua. Otin vähän aikaa sitten yhteyttä Lohiloon ja sain ilokseni kuulla, että nyt on useampiin liikkeisiin ympäri Suomen saatu kaikkia Lohilon makuja. Sain myös maistettavaksemme kaikki maut, ja mahdollisuuden järjestää teille mukavan arvonnan. Makuja löytyy tällä hetkellä seitsemän, joista mun suosikkeja ovat Banana Split, Salted Caramel ja Caramel Chocolate Swirl. Näiden jälkeen hyvinä kakkosina ovat Double Chocolate ja Cookie Dough. Ehkä vähiten mieleeni on Cinnamon Bun ja Chocolate Peanut crunch, vaikka nekin on aika hyviä. Jos tykkää korvapuusteista ja kanelista tai maapähkinävoista, niin varsinkin tuo viimeisin on ihan kuin maapähkinävöin jäätelöversio. 



Salted Caramelia ja Banana Splitiä meillä kuluu kaikista ronskeimmalla kädellä.

Hintaa näillä on n. kolmen-neljän euron pintaan, ja tuosta purkista riittää hyvin kahdelle, eli nämä eivät ole hinnallakaan pilattu. 

Kuten mainitsin, sain mahdollisuuden järjestää teille aika kivan arvonnan näiden osalta, joten käykäähän kurkkaamassa Instagramistani lisätiedot siihen, sillä arvonta tapahtuu Instagramissani! :) 

Oletteko te jo kokeilleet näitä? 

Ladataan...
Mungolife

Arvatkaa mitä? Miehellä on huomenna viimeinen päivä töitä ennen kesälomaa ja vanhempainvapaata! Ihan mieletöntä, että päästään viettämään pari kuukautta koko perhe yhdessä ilman työpäiviä ja poissaoloja. Kesä on vihdoin alkanut ja meillä on vapaus kaksi kuukautta tehdä mitä tahansa mielemme tekeekään, mutta ennen kaikkea olla kaikki yhdessä. Helpottaa kyllä omaa arkeani huomattavasti. Toki mulla loppuu äitiysloma tossa heinäkuun puolivälin tienoilla, mutta aion tämän vuoden tehdä kevennetysti hommia. Bloggailen toki jatkossakin samalla tavoin, mutta kaiken edelle priorisoin Danten. Nyt on esimerkiksi kesäkuu mennyt aika nihkeällä postailutahdilla, kun miehellä on ollut paljon töitä ja lisäksi on ollut paljon ekstramenoja, niin ei blogille ole oikein jäänyt samalla tavalla aikaa. Nyt kun mieskin on kotona, voin Danten nukkuessa tyynesti laittaa hänet siivoilemaan ja tekemään ruokaa ja itse voin välillä upota blogien maailmaan :)

Nyt olen uponnut lähinnä tähän kesän ihasteluun. Ei tää sääennusteen mukaan kauaa kestä, vaan jo viikonloppuna on kylmempää ja satelee, mutta ai että mä oon ottanu kaiken ilon irti näistä aurinkopäivistä. Ollaan oltu paljon pihalla, touhuttu koirien kanssa, käyty pyörimässä aleissa ja grillailtu. Valitettavasti vauvan kanssa välttelee aurinkoa aika mestarillisesti, niin mun koivet ei oo vielä saaneet tietoa alkaneesta kesästä. Voin rehellisesti myöntää, että menneessä elämässä olisin tässä tilanteessa jo kipittänyt solariumiin. Nyt kun oma rooli tässä maailmassa on muuttunut huolettomasta huithapelista äidiksi, ei ole käynyt mielessänikään. Jotenkin sitä tiedostaa oman kuolevaisuutensa ja kaikki riskit ihan eri tavalla nyt, kun on vastuussa itsensä lisäksi tuollaisesta pienestä ihanasta. En mä nyt oo koskaan ennenkään solariumissa mainittavasti juossut, mutta tässä kalmankalpeudessa olisin jo ehkä siihen turvautunut.


Muutenkin näin äidiksi tulon myötä on muuttunu tosi paljon ajatukset turvallisuudesta ja on alkanut varomaan välillä ihan hassujakin asioita. Ympäristönsä tiedostaa jotenkin paljon tarkemmin ja panee merkille potentiaalisesti vaaralliset tilanteet ihan eri tavalla. Eikä siis vain itselle, vaan lähinnä vauvalle. Turvallisuuden lisäksi mukavuuden merkitys on kasvanut. Esim. nyt kesän reissuja suunnitellessa on tullut mietittyä kohdekaupunkien liikkumista etukäteen ihan eri tavalla. Vauvan kanssa reissatessa kun täytyy aina olla autossa turvakaukalo ja vaunujen kanssa kulkeminen tuo omat rajoitteensa. Ei näitä osannu ennen edes miettiä ja nyt googlailee kohdekaupunkien metroja ennen reissun varaamista :D Ihan uutta mulle!

On jotenkin tosi jännä, miten tietoiseksi maailman pahuudesta tulee äitiyden myötä. Tänään aleissa pyöriessä äitini kanssa jätin vauvan hetkeksi vaunuissa äitini luokse ja kävin toisella osastolla. Palattuani takaisin, äitiä ja vauvaa ei näkynyt missään ja mielessäni kävi ainakin kymmenen eri skenaariota, jotka voisivat jokainen olla Criminal Mindsista. Vaikka jokainen järkevä aivosoluni tiesi, että ei ole mitään hätää, niin samalla sisälläni oli hirveä pelko, että kaikki ei olekaan kunnolla. Niin helposti tuollainen pieni ihmisolento omistaa äitinsä. Koko maailma pyörii hänen ympärillään, ja vain hänen. Luulen, että jokainen tuore äiti käy nämä asiat jollain tasolla läpi, mutta tärkeintä olisi varmaan muistaa pitää se järki päässä. Mä saatan helposti pakkomielteillä vaikka mitä asioita ja siks mulle on hirveän tärkeetä olla liikkeessä vauvan kanssa ja elää normaalia elämää. Jos alkaisin rajoittamaan tekemisiäni syystä "koska vauva" päätyisin varmaan hyvin pian kotierakoksi vauvan kanssa.

Oonki pyrkinyt elämään hyvin tavallista elämää, tehnyt samoja asioita kuin aina, toki tällä kertaa vauvan kanssa. Se on ollut itse asiassa jotenkin tosi kivaa. Tuonut ihan erilaista näkökulmaa tekemiseen. Ihanaa, kun miehellä alkaa nyt vapaat ja vauva alkaa olla sen ikäinen, että yhteinen rytmimme on löytynyt ja yhteiselomme on löytänyt uomiinsa, niin voi puuhailla koko perheenä kaikkea kivaa. Huomenna tosin ajateltiin kokeilla Danten jättämistä hoitoon pariksi tunniksi ja suunnata kahdestaan illalliselle juhlistamaan kesälomien alkua. Saa nähä kelle se on rankinta, mulle vai Dantelle.




ZARA farkkupaita
CRISTELLE & CO. nahkahame
LEVI'S t-paita
LOUIS VUITTON laukku
H&M aurinkolasit
VAGABOND kengät


Mitäs tykkäätte tästä asusta? Mä jotenki miellän ikuisesti Leviksen farkkujen kaveriksi, joten oli pakko yhdistää tuo Leviksen paita tällä kertaa farkkupaitaan. Sopiva asu kesäkeleille, kun viileän tuulen saa blokattua jämerällä farkkupaidalla ja auringon paistaessa voi kulkea huoletta T-paita päällä.

Pages