Ladataan...
Mungolife

*Kaupallisia yhteistyölinkkejä Lindexin valikoimaan

 

Me ei olla vielä ihan sujut tän Lilyn blogipohjan kanssa. Nimittäin äsken kirjoitin tämän postauksen, laitoin suorat linkit ja tein kaiken ja juuri ennen kuin klikkasin postauksen lähetystä, halusin vielä tarkistaa jonkun linkin. En tiedä miten, mutta suljin koko välilehden, ja pufff, sinne meni koko postaus. En osaa sanoin kuvailla tätä ärsytyksen määrää. Joo, pitäisi aina tallentaa luonnokset kesken postauksen jada jada, mutta kun edellisessä blogipohjassa tallennus tapahtui suunnilleen joka lauseen jälkeen automaattisesti, niin on tottunut siihen, ettei ole ihan niin tarkka. Välillä tietenkin on ollut teknisiä ongelmia, mutta harvemmin omalla ääliömäisyydellään pystyi tyrimään koko postauksen. Eikä siinä muuten, mutta mulla on ihan sikana töitä vielä tänä iltana tehtäväksi, ja en ois just nyt kaivannut teknisiä vastoinkäymisiä. Sitä paitsi se oli tosi hauska ja kiva postaus, ja siitä ei tietenkään enää tule sellainen, kun en muista mitä hyvällä fiiliksellä kirjoitin ja nyt kirjoitan ärsyyntyneenä. Että tervetuloa vaan postauksen pariin. 

Nyt puhutaan tisseistä ja tarkemmi rintsikoista. Jee. No ei, kirjoittelin Familylifen puolelle mielipidemaanantaipostauksen siitä, miten imetys on vaikuttanut rintoihin ja sitä kirjoittaessa tuli mieleeni oodi eräille rintsikoille, joista halusin vinkata teille. Katsokaas kun tausta tässä on sellainen, että ennen raskauttani mulla oli ehkä 15 Victoria's Secretin rintsikat. Ihania värejä ja malleja ja joka tilanteeseen sopivat liivit. Sit hupskeikkaa rinnat muuttuivat ja nyt ei samat liivit enää meekään. Ensinnäkin ympärysmitta on muuttunut sen verran, että ne on turhan napakat. Joojoo on niitä välikappaleita, mutta ne ei oikeesti oo ihan sama asia, koska ne kupit on vähän väärässä kohtaa sitten tai ainakin siltä se tuntuu. No, long story short, kun ei enää vanhat liivit menny, niin piti hankkia uusia.

Hieman harmittaa tosin se, että mulla on nyt varastossa hirvee määrä ihania Victoria's Secretin hepeneitä. Mitä niistä voi tehdä? En raaski heittää roskiin eikä käytettyjä liivejä voi myydä. Teen tätä menoa niistä Benjille hattuja kohta. Tai ehkä mä lähen Japaniin ja osallistun sellaiseen kulttuuriperintöön kuin pikkariautomaatit. Onkohan niitä käytetyille liiveille? Hmmm. Ihan totta, missä on ne kaikki bloggaajia säännöllisesti piinaavat alusvaate/sukka/nahkakäsine-fetisistit when you need them?! (Kirjoitin ensin fetisistien sijaan feministit, ja luin tän lauseen hetken päästä silleen mitä? Edelleen vähän narskuttelee se poistunut postaus. Tervetuloa muuten maailmaan, jossa yritän olla kiroilematta (koska taapero) ja meillä on hyvin luovia ilmaisuja käytössä, kuten narskuttelee. Todellisuudessa tarkoitan sitä voimakasta ja voimaannuttavaa v-sanaa. Jota toki viljelen kuin merimies aina 22-00 välisenä aikana kun olen vielä itse valveilla ja laps nukkuu. No anyway, narskuttaa.) 

Jos joku tässä vaiheessa muuten kelaa, että kirjoitin tän postauksen uusiks pelkästään ideoiden mitä tehdä vanhoille liiveille ja kirosanojen vaihtoehtomuodoille, niin ei sentään. Pieni sidetrackaus vaan.

Back to the bra. Kokeilin vähän kaikenlaisia. Halpoja ja kalliita. Harvat oli edes melko hyviä. Dubain Victoria's Secretiltä ostin parit, ne oli ihan hyvät, muttei kuitenkaan ihan 10/10. Changessa kävin, kokoja mittailtiin, parit kalliit liivit löytyi. Ei hyvät. Peruskaupat tuli koluttua. Pari jotain ihan OK yksilöä löytyi, mutta käyttöikä on suunnilleen ekaan pesuun, sen jälkeen koneesta tulee eri liivit ja ihan totta mä en jaksa käsipestä mun liivejä tän taaperon tuoman pesurumban lisäksi. 

Olin jo luovuttanut mielessäni ja todennut, että loppuelämäni käytän huonoja liivejä. Ja sit jokin sai mut kuitenkin Lindexissä ostamaan Ella M:n liivit kokeiluun, ja tadaa, täydellinen match löytyi! Pikkuhiljaa näitä on tullut ostettua lisää ja nyt niitä onkin ykskaks kuudet ja jokaiset aivan täydelliset. Ai että mikä fiilis kun voi aamulla vaan pukea ja vetää päälle mitkä tahansa liivit onnellisena, eikä tarvii miettiä, että missä ne ainoat tosi kivat on ja mitä niiden kanssa voi pukea. Ja huom, ei oo hirveesti kokemusta Lindexin perusliiveistä (jotka kuulemani mukaan nekin on aika hyviä), vaan postaus koskee nimenomaan näitä Ella M:n liivejä. 

Valkoiset push-upit / mustat T-paitaliivit 

Valkoiset balconetteliivit / mustat push-upit

Harmaansiniset liivit ja pikkarit  / vaaleanpunaiset liivit (nää ei oo Ella M:t) / valkoiset T-paitaliivit / mustat balconette-malliset push upit /

 kaksiväriset pitsiliivit

Huonot puolet ensin. Näitä ei oo kovin montaa eri väriä ja mallejakaan ei ole hirveän montaa. Hyvä juttu? Nää on täydelliset ja jokainen malli on just eikä melkein. 

Mähän oon siis se ihminen, joka haluaa, että rinnat on tuettuna ja näyttää hyvältä, mutta rintsikoiden ei pitäisi mielellään tuntua ollenkaan. Yleensä riisun rintsikat jo eteisessä ja oon ihan fakiiri mitä tulee rintsikoiden riisumiseen niin, että paita on yhä päällä. Muistatteko Rachelin frendeissä? Mä oon vienyt sen homman ihan uusille leveleille. Jos automatka on yli kaksi tuntia tai pitkät lennot, niin rintsikat on out. Urheiluliivit? Joo. Liivitoppi? Joo. Rintsikat? Ei. Paitsi nämä. Ja henkilökohtaisesti oon pitänyt kaikkia liiveissä nukkuvia vähän omituisina ja semisti itsevihaajina. Ei todellakaan tulisi edes mieleenikään. Mielipiteitä siitä, mikä on parasta rinnoille on lukuisia. Toiset väittää, että rintsikat pitäisi olla aina päällä, ettei tissit riipahda polviin, toiset on sitä mieltä, että mitä vähemän liiviä sitä paremmin, rinnat pysyy paremmin koholla eikä laiskistu. En tiedä mitä uskoa, mut ehkä kultainen keskitie aina paras? Ja kotona 24 h vuorokaudessa ajoittain viettävänä se kultainen keskitie ei liene likainen huppari ja ei mitään alla. Mutta jotta mulla on mielenkiintoa pukea aamulla liivit kotioloihin, niiden pitää todellakin olla täydelliset. 

Nää on täydelliset. Nää tukee ja näyttää hyvältä joka puolelta, muttei kiristä eikä purista. Nää ei oikeestaan useimmiten ees tunnu päällä. Ja siis nää on ekat liivit, joissa mulla on seksikäs olo aika pitkään aikaan. Ensinnäkin, oikeankokoisessa kupissa nänni ei lipsahtele reunan yli (kuka känninen insinööri piirtää puolet edullisten ketjuliikkeiden liiveistä? Ostat C:n, nänni on hyppäämässä reunan yli kuin mikäkin itsemurhapotilas. Ostat D:n, niin sisään mahtuu muutama hassu villasukka. Huoh). Perusmallisissa liiveissä on oikeesti usein se ongelma, että liivien reunan ja nännin sijainti eivät kohtaa. Toiseksi, nää on todella laadukasta kangasta. Nää tuntuu ylelliseltä, mutta ennen kaikkea nää kestää konepesun ja tulee koneesta uudenveroisena. Matsku on ihan eri luokkaa ku perusliiveissä. Kolmanneksi, nää ihan oikeesti tukee ilman sitä, että olkaimet hiertää sentin aukon hartioihin. Ja nää on kauniit. En tiedä mikä hitto siinä on, mutta aina kun löytyy mukavat ja tukevat liivit, ne on yleensä rumia. 

Suosittelen koko sydämestäni. Malleina on T-paitaliivit ("kevyesti topattu", eli ei push up, mutta matsku siis hieman tukevampaa), push upit (ei nosta rintoja solisluihin vaan luonnollisen kauniisti pushaa, ja on mukavan tuntuiset, eikä tunnu siltä, kuin olisi joku tyyny liiveissä) ja balconettet, jotka on hieman peittävämmät, eli muodoltaan vähän tuollaiset tasaleveät. Näistää löytyy sekä push upia että kevyesti topattua. Molemmat tosi jees. 

Näiden lisäksi oon aivan ihastunut Lindexin alustopeista näihin mikrokuitutoppeihin, jotka on ihan täydelliset!

Toivottavasti nää pelastaa jonku muunki pukeutumisen! :)

There you go. Jos tää postaus nyt sattuis näkemään päivänvalon. Jos ei, niin saatan keksiä käyttötarpeen niille VS:n liiveille ja tehdä niistä jonku kuristusvälineen. 

P.S. Löysin just sen ekan postauksen. Oli niinkin mielikuvituksellisessa paikassa kuin "automaattisesti tallennetut". Elä ja opi. 

Ladataan...
Mungolife

 

Me oltiin tosiaan heinäkuun aikana Kroatiassa kymmenisen päivää ja matkan suunnittelu vei vähän aikaa, mutta koska olimme hyvin tyytyväisiä, ajattelin jakaa muutaman vinkin teidänkin kanssa, mitä tulee reitteihin ja majoituspaikkoihin. Me tosiaan lennettiin Dubrovnikiin, josta otettiin auto ja palattiin kotiin sitten Splitistä. Matkassa oli mieheni ja poikani lisäksi äitini ja anoppini, jotka halusimme viedä kesälomalle. Kymmenen päivän aikana me käytiin niin Dubrovnikissa kuin Splitissä, mutta myös Montenegron puolella Kotorissa ja Kroatian puolella lisäksi Cavtatissa, Trogirissa ja Krkassa. 

Kirjoittelen kustakin paikasta hieman lisää muissa postauksissa ja tässä ajatuksenani on hieman perkaa tuota itse matkustamista ja majoittumista. Halusimme ehdottomasti nähdä Kotorin kun niin lähellä olimme, ja kun rupesimme tutkimaan majoituksia, päätimme ensin majoittua Cavtatiin. Cavtat on 25 minuutin ajomatkan päässä Dubrovnikista, ja oikeastaan Dubrovnikin lentokenttä on käytännössä Cavtatissa. Vähän niinku Helsinki-Vantaa ei ole varsinaisesti Helsingissä.  Me valittiin koko reissulle Airbnbt jo senkin takia, että kun meitä oli neljä + lapsi, tuli se paljon halvemmaksi ja kätevämmäksi. Joka paikkaan sai vauvansängyn ja tarvittaessa saimme syöttötuolinkin. Oli helppoa kun oli iso jääkaappi ja keittiöt, ja sinänsä matkanteko oli kaikin puolin helpompaa. Me ollaan kahdestaan reissatessa useimmiten oltu hotelleissa, vaikka jossain paikoissa ollaan toki oltu Airbnb-majoituksissa, koska monissa paikoissa sellaisissa on parempi valikoima, esimerkiksi juurikin Kroatiassa. 

Oon tehnyt aika tarkkaa tutkimustyötä majoituksista ja luotan hyvin vahvasti muiden arvosteluihin (jätän sellaiset myös itse) ja lisäksi tykkään jos majoittaja on ns. Supermajoittaja. Meidän kaikki majoitusvalinnat oli ihan täydellisiä meille ja voin niitä kaikille suositella. 

CAVTAT & DUBROVNIK:

Me oltiin ekat 5 yötä Cavtatin (tai tarkemmin Zvekovican) majoituksessa, joskin otimme siihen väliin vierailun Kotorissa. Majoitus oli sen verran edullinen, että muutaman kympin säästön takia emme jaksaneet ottaa tuota majoitusta osissa, vaan otimme sen koko viidelle päivälle ja siitä sitten kävimme vuorokauden mittaisen retken Kotorissa. Olisimme toki voineet mennä Kotoriin ekaksi tai vikaksi, mutta saavuimme Cavtatiin vasta illalla, eikä heti haluttu lähteä ajamaan. "Dubrovnikin osuutemme" lopussa emme taas halunneet mennä, koska Kotoriin kuitenkin oli matkaa 2-3 tuntia ja jos olisimme menneet koko matkan  Splitiin Kotorista, olisi matkaa kertynyt yhteensä yli kuusi tuntia rajanylityksineen. Oli paljon helpompi lapsen kanssa mennä pari tuntia Kotoriin, nauttia Kotorista, olla yön yli siellä ja sitten tulla takaisin Cavtatiin, josta jatkaa myöhemmin vielä Splitiin. 

Ensimmäisen päivän vietimme Dubrovnikia kierrelen, toisena päivänä lähdimme Kotoriin, palasimme kolmantena ja ehdimme vielä viettää yhden kokonaisen päivän Cavtatissa ja yhden päivän Dubrovnikissa ennen kuin jatkoimme matkaamme Splitiin päin. 

Cavtatin majoitus oli ihan huippu! Ihana perhe vuokraamassa taloa, joskin pakko sanoa, että kuvat ja tekstit luo hieman erilaisen kuvan. Majoituksena ei ole koko talo, vaan asunto tuolla talon sisällä, mutta siis kaksi makkaria, terassi, kaksi kylppäriä, keittiö ja olkkari oli meidän asunto siis. Kroatiassa ylipäätään parkkimahdollisuudet ja tiet on aika hankalia ja kapeita, ja ensimmäisenä iltana olin ihan hajalla, kun piti laittaa manuaaliauto parkkiruutuun tässä majoituksessa. Jyrkässä ja kapeassa mäessä piti mahtua kääntymään pieneen ruutuun. No, loppujen lopuksi tämä oli majoitustemme toisiksi helpoin parkki :D Saimme omistajilta lähtölahjaksi grappaa ja ties mitä kaikkea ja perheen äiti oli aivan ihana tyyppi! Kaikki toimi erinomaisesti ja tykkäsimme kovasti olla tuolla. 

KOTOR: 

Tää oli meidän majoituspaikoista lempparein! Jovica oli ihana asunto, joka oli ihan veden äärellä ja näköala oli mieletön! Me kun ajelimme tuonne, niin katselin sitä vuoristotietä hieman eteenpäin ja näytin yhtä aluetta ihastellen ja sanoin ääneen, että tässä jossain kun saisi asua, niin olisi varmaan aika onnellinen elämä. Ja heti perään bongasin, että jahas, tämähän on meidän majoitus tuossa suoraan edessä :D 

Majoituksessa pääsi suoraan uimaan veteen ja näköala oli suorastaan taianomainen. Asunto oli tosi siisti, parkkipaikka oli vastapäätä tietä kerrankin kunnon parkkipaikalla ja vieressä oli ravintola. Dobrotan alueella sijaitsevasta kämpästä ajeli Kotorin keskustaan n. 15 minuuttia ja alue oli todella kaunis. Istuimme iltaa tuijotellen tuota maisemaa ja nauttien hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta. Olisin mielelläni viettänyt tuossa majoituksessa vaikka viikon. Tämän omistajalla oli ehkä heikoin englanninkielen taito, mutta saimme kaiken hyvin ratkottua eikä kyllä oikein kukaan meistä halunnut lähteä poiskaan. Jättikokoisia hortensioita ja viinirypäleitä oli kaikkialla ja koko piha oli vaan aivan ihanan rauhallinen. 

Kotorissa vietimme vain vuorokauden, mutta ihastuimme kyllä ja haluamme varmasti joskus vielä reissata Kotoriin ja Budvaan. Cavtatista matka kesti n. 2,5 h rajapysähdyksineen, joissa ei kyllä kauaa mennyt kumpaakaan suuntaan. Lähdettiin molempina päivinä just ennen Danten päikkäreitä ja tyyppi nukkui molemmat matkat kokonaan, eli meni tosi kivuttomasti :) Montenegro oli kuitenkin jollain tapaa hyvin erilainen kuin Kroatia, ja itse asiassa venäläisten määrä Kotorissa yllätti. Mulle ei oo vieläkään selvinnyt miksi siellä oli niin paljon venäläisiä verrattuna esim. Kroatiaan, ja itse asiassa kieli on lähempänä venäjää kuin kroatia, joten kääntelin siellä päätä ja ihmettelin kun melkein ymmärsin, mutten kuitenkaan ymmärtänyt :D 

Kotorista suuntasimme takaisin Cavtatiin ja pakko sanoa, että suosittelen lämpimästi kyllä Cavtatia majoitusalueena. Helppo ja nopea mennä Dubrovnikiin, mutta itse Cavtat oli ihanan idyllinen ja rauhallinen pieni kroatialainen kaupunki, jollaiset aina viehättävät mua. 

DUBROVNIK-SPLIT:

Mä rakastan tuota Dubrovnikin ja Makarskan Rivieran aluetta ja voisin pysähdellä joka kylässä ja kaupungissa. Matkallahan joutuu ylittämään Bosnia & Herzegovinann rajan, sillä B&H yltää ihan rannikkoon asti ja siitä onkin tosi kätevää käydä ajelemassa Mostariin ihmettelemään tuota kaunista kaupunkia. Me valittiin tällä kertaa toisin, sillä ollaan oltu jo Mostarissa eikä haluttu turhia ajokilsoja Danten kanssa. Niinpä mentiin suoraan Dubrovnikista Splitiin. Tosin, pysähdyttiin matkalla Tucepissa, josta tykkään ihan hulluna jostain syystä. Ekalla Kroatian matkallani pysähdyin sinne (ostamaan vettä) ja ihastuin paikkaan ja oon nyt joka Kroatian reissulla käynyt siellä. Siitä on reilu tunti Splitiin ja se oli just sopivasti matkalla. Reilu pari tuntia ajeltuamme D alkoi heräilemään ja suuntasimme syömään, rannalle ja hieman vaan pyörimään Tucepissa ennen kuin jatkoimme matkaamme. 

SPLIT:

Majoituimme kahdessa paikassa ollessamme Splitissä. Toinen oli hieman etelään, toisesta taas helppo yhteys lentokentälle. Tää oli itse asiassa vähän alkuun tilanteen pakottama kun halusimme tiettyyn kämppään, joka oli kuitenkin varattu viimeisen yön, jonka olisimme tarvinneet. Niinpä olimme kolme yötä yhdessä ja kaksi yötä toisessa. 

Ensimmäisenä majoituimme hieman Splitin ulkopuolelle Jeseniceen. Kyseessä oli Roza Blue -asunto, joka oli aivan mielettömällä näköalalla myöskin! Suoraan asunnon edustalla oli yksityinen ranta ja asunto itsessään oli aivan ihana! Splitiin pääsi 22 minuutissa autolla. Ainoa miinus kämpässä oli se, että sinne ajettiin suoraan aika aktiiviselta isommalta tieltä, ja se oli, kuten Kroatiassa usein, kapea ja jyrkkä ylämäki. Ei siinä ylös mennessä, mutta sieltä alas tuleminen ja tielle liittyminen... No, onneksi mies ajoi, eikä se kuulemma niin paha ollut :D Asuntoon kuului paljon kaikkia rantaleluja ja esimerkiksi ulkosuihku rannalta tulon jälkeen. Omistajat oli ihania tyyppejä ja me tykkäsimme tästäKIN kämpästä todella. Sijainti oli meistä mitä mahtavin, sillä pitkän päivän päätteeksi ei tarvinnut ajaa Splitiin asti, vaan jäimme hieman sen eteläpuolelle rauhallisempaan pieneen paikkaan. 

Nämä yllä olevat kuvat ovat tosiaan Roza Bluesta. Tämän jälkeen viimeiset kaksi yötämme vietimme Klis-nimisellä alueella hieman Splitin pohjoispuolella House Miklicassa. Tää oli tosi hyvällä sijainnilla, koska Splitin lentokentälle meni n. 15-20 min, eikä tarvinnut ajaa Splitin läpi, eikä ollut mitään ruuhkariskejä. Tästä pääsi myös tosi helposti niin Trogiriin kuin Krkaan, jotka oli molemmat meidän vierailulistalla. Toisin kuin toinen Splitin majoituksemme, tämä oli "vuoristossa" eikä rannalla, mutta tästä olikin myös upeat näköalat ja kämppänä tää oli ehdottomasti kaikista upein! Täälläkin olisi viihtynyt helposti vaikka viikon. Omistajat ovat ihanat siskokset, jotka oli tosi avuliaita. Myös tähän piti vähän kikkailla auton kanssa kapeaa yksisuuntaista katua, mutta vaikka nämä mainitsenkin koko ajan, niin en kokenut turvattomuutta missään vaiheessa matkaa. Jos kuitenkin reissuun lähtee kokematon kuski, niin tää kannattaa huomioida. Varsinkin jos on tottunut automaattiin, sillä Kroatiassa järkevimmän hintaiset vuokra-autot on kaikki manuaaleja. Nimim. stögäsin noin sata kertaa reissun aikana :D 

Multa kyseltiin näistä majoituksista ihan sikana kun oltiin reissussa ja ajattelin, että jos joku tässä suuntaa vielä Kroatiaan tai ensi vuonna lähtee tuonna mun Euroopan suosikkikohteeseen, niin tässä pientä esimerkkilistaa majoituksista ja miten voi viettää kymmenen päivää jaettuna aika moneen nähtävään paikkaan. Meistä tää ei tuntunut yhtään liian kiirehtivältä, ja aikataulu meni jotakuinkin näin: 

Tiistai: Iltalennolla saapuminen Dubrovnikiin 

Keskiviikko: Päivä Dubrovnikissa 

Torstai: Kotoriin (2,5 h matka)

Perjantai: Kotorista Cavtatiin (2,5 h matka), iltapäivä ja ilta Cavtatissa 

Lauantai: Dubrovnik 

Sunnuntai: Aamupäivä Dubrovnikissa, ajomatka kohti Splitiä, pysähdys Tucepissa (2,5-3 h Tucepiin, siitä vielä n. tunti Splitiin)

Maanantai: Split-päivä 

Tiistai: Split-päivä 

Keskiviikko: Trogir-päivä (Noin 30 min Splitistä)

Torstai: Krka ja ilta Splitissä

Perjantai: Aamulennolla kotiin (Klisistä matkaa n. 20 min)

Mä en nyt muista ihan eurolleen, mutta mulla on sellainen mielikuva, että koko poppoon majoitukset näin, oli n. 800-850 euroa, hinta olisi toki ollut hieman vähemmän kahdelle hengelle. Autovuokra 10 päiväksi oli täysvakuutuksineen muistaakseni 250 euroa, mutta me tarvittiin vähän isompi auto, että mahtui 4 aikuista, lapsen isohko turvaistuin ja neljän hengen matkalaukut ja matkarattaat. Meillä oli Renault Megane farkku, ja se riitti yllättävänkin hyvin, vaikka mua vähän jännitti etukäteen, mahdutaanko miten mukavasti. Isomman kokoluokan SUV oli vuorostaan jo melkein 500 euroa kalliimpi, joten otettiin riski. Meillä mahtui takaloossiin Kaksi Samsoniten isointa matkalaukkua, yksi iso matkalaukku ja kolme käsimatkatavara-matkalaukkua + YoYo-matkarattaat. Matkalaukkujen kanssa koko köörillä ei tosin jouduttu ihan hirveesti olemaan autossa, mutta kyllä tonne kummasti vaan mahtu myös kaikenlaista sälää, kuten esim. paikalla ostettu potta ja vähän rantaleluja, jotka jätettiin tosin sinne viimeiseen asuntoon heidän lapsille. Lennot ostettii aika hyvää hintaan, joskin edullisemminkin saa. Mieheni lensi meitä päivää myöhemmin perille, ja hänen lippunsa oli hieman kalliimpi, mutta kaiken kaikkiaanlentomme taisivat olla 1200 euroa koko porukalta. Neljän aikuisen ja yhden lapsen reissu kustansi siis n. 2300 euroa sisältäen majoitukset, lennot ja auton ja siihen päälle toki ruokailut yms. Tämä siis suuntaa-antavaksi, jos joku pohtii kustannuksia reissuun :)

Kaiken kaikkiaan, ihana matka! Palaan siihen pian kohdekaupunkien tiimoilta :) 

Pages