Ladataan...
Mutsilook

Otsikon kysymys pyöri päässäni viime viikonloppuna mallaillessani Cult Gaian bambulaukkua myymälän peilin edessä. Olin haaveillut laukusta jo pitkään, mutta testaillessani laukkua mietin todella, löytyykö minulla sille tarpeeksi käyttötarkoituksia vai jäisikö se ainoastaan kauniiksi koristeeksi kodin hyllyn päälle.

Kuten kuvista voi päätellä, ostin laukun itselleni, mutta en koristeeksi. Tämän laukun kohdalla minua kuitenkin alkuun mietitytti laukun käytännöllisyys. Laukku ei ole umpinainen, jonka takia mietin, mitä tavaroita laukkuun voi laittaa. Myös muoto aiheutti kysymyksi. Kuinka paljon tavaraa saan mahdutettua bambulaukkuun, joka on kaareva eikä anna samanlailla myöten kuin esimerkiksi kangaslaukku? Onneksi Beamin ystävällinen henkilökunta vastaili jokaiseen kysymykseeni asiantuntevasti ja neuvoivat minua esimerkiksi testaamaan laukkua käytännössä. Ladoinkin myymälässä laukun täyteen haluamillani tavaroilla ja sitä kautta sain vastaukset kysymyksilleni.

Olinkin yllättynyt kuinka vähän laukusta näkyy läpi. Kyllähän sen sisällön voi tarkalla tutkailulla päätellä, mutta eipä sieltä mitään räikeästi paista läpi. Pienten tavaroitten, kuten avainten ja esimerkiksi kuulokkeiden kanssa saa kuitenkin olla varovainen, sillä ne pääsevät helposti roikkumaan väleistä. Olen kuitenkin nyt laittanut kaikki pienemmät tavarani yhteen pienempään pussiin laukun sisällä, jolloin tuo ongelma on poissuljettu. Esimerkiksi taas ainakaan oma kännykkäni ei laukusta pääse millään tippumaan. Mitä taas laukun kokoon tulee täytyy sanoa, että onneksi pääsin kokeilemaan laukkua myymälässä. Olin pitkään käynyt kuolaamassa laukkua Net-A-Porterin sivuilta ja sieltä tilatessani olisin todenäköisesti ostanut small-koon laukun. Nyt kuitenkin päädyin ostamaan largen. Laukun materiaalin ja muodon takia suurin laukkukoko oli nimittäin ainut, mihin sain kaikki haluamani arkiset tavarat mahtumaan. Suuremman koon valinnalla uskonkin lisääväni laukun käyttömääriä. Mikään ei ole nimittäin turhauttavampaa kuin se, että sinulla on tietyt perustavarat, jotka tarvitset ulos mukaasi, mutta et saa niitä mahtumaan haluamaasi laukkuun.

Käsilaukku vai koriste, onko sillä väliä? No kyllä minä haluan ainakin lähtökohtaisesti ajatella, että on väliä. Tämä laukku ei ole tietenkään mikään jokasään laukku, mutta ahkeralle käytölle se on päässyt jo nyt näinä kauniina kesäpäivinä. Lisäksi ajattoman kaunis ja kestävä laukku kestää käytössä vuosia!

Ladataan...

Ladataan...
Mutsilook

On kulunut melkein vuosi viimeisestä blogitekstistä. En ole kuitenkaan missään vaiheessa täysin unohtanut tätä blogia ja kirjoittamista. Olen pyöritellyt mielessäni useita kertoja haluavani jatkaa, mutta viimeisen vuoden ajan energia on pitänyt keskittää muualle. Perheen ja työn yhdistäminen on vaatinut - ja vaatii edelleenkin - totuttelemista sekä aivan uudenlaista ajanhallintaa. Esimerkiksi myös uuden työn aktiivinen hakeminen vei pitkään kaiken liikenevän vapaa-aikani. Kova työ tuotti kuitenkin tulosta, ja nyt voin ilokseni todeta, että olen aloittanut työt uudessa ja mielenkiintoisessa tehtävässä. Jatkossa minulle jääkin loistavasti aikaa ja intoa kirjoittaa muutakin kuin ammatillisesta osaamisestani ja uratavoitteistani.

Mitä muuta meille sitten kuuluu? Perhe-elämä on jatkunut samalla mallilla kuin aikaisemminkin. Arkiset askareet ja viikonloppuiset touhuamiset perheen ja ystävien seurassa rytmittävät päiviämme. Ei mitään liian suunniteltua tai aikataulutettua, vaan ex tempore seikkailuita ja olemista. Elämästä ja yhteisestä ajasta nauttimista. Niitä me pyrimme erityisesti viikonloppuisin vaalimaan. 

Esimerkiksi viime viikonlopun vietimme oikeastaan kokoajan liikkeellä. Tapiolan kesänavaus ja siellä MiniTapiolan liikennepuiston testaus. Arabian katufestareilla kävimme nauttimassa musiikista, hyvästä ruoasta, myyjäisistä ja iloisista ihmisistä ympärillämme. Pieni nukkui myös päiväunensa liikkuvissa rattaissa kun me vaeltelimme Helsingin kaduilla tai istuimme puistoissa. Sunnuntaina kävimme myös brunssilla ystävien luona, piipahdimme leikkipuistoissa keinumassa ja tekemässä hiekkakakkuja. Ihmettelimme viikonloppuista kaupunkia ja nautimme rauhallisesta kesäpäivästä ilman sen suurempia aikatauluja.

Vielä muutama sananen tähän alkuun blogin aktivoitumisesta ja omasta motivaatiostani. Jos minulta olisi kysytty muutama vuosi sitten, nautinko kirjoittamisesta, olisin varmasti vastannut aika jyrkästi, etten pidä siitä lainkaan. Minun on ollut, ja on varmasti vieläkin, vaikeaa ilmaista itseäni tekstin kautta. Kieliopillisesti en myöskään ole sieltä taitavimmasta päästä, mutta kuten muutenkin elämässä uskon - vain tekemisen kautta voi kehittyä ja oppia. Haluankin jatkuvasti kehittyä kirjoittajana ja omien ajatusteni ilmaisijana. Tämä onkin yksi suurimmista syistä, minkä takia olen myös kaivannut niin paljon blogin pariin pääsemistä. Toinen syy on ehdottomasti blogin kautta saatu vertaistuki ja mahdollisuus jakaa ajatuksia teidän kaikkien muiden lukijoiden ja kirjoittajien kanssa.

Tervetuloa siis takaisin niin uudet kuin vanhatkin seuraajat, olen innoissani!

 

Kuvat: Mirko Leskinen (@leskinenmirko)

 

Ladataan...

Ladataan...
Mutsilook

Haltialan kotieläintila on aina varma valinta, jos haluaa lähteä kaupungin melskettä pakoon. Tilalla lapset pääsevät rauhassa ihastelemaan esimerkiksi kotieläimiä, traktoreita ja temmeltämään pihapiirin leikkipaikassa. Haltialassa voisi viettää helposti vaikka koko päivän, sillä alueella on niin paljon nähtävää.

Haltialan tilan vierestä pääsee myös Ruutinkosken suojelualueelle. Kävelimme viime viikolla koskenvartta ensimmäistä kertaa ja ihastuimme koko perhe alueeseen. Tämä on oikea paikka rauhoittumiselle! Koskenvarrella pystyi ihmettelemään kalastajia, erillaisia lintuja ja metsän kasvillisuutta, sekä reitin alussa aivan kosken rannassa laiduntavia lehmiä. Kulkureitti on suurimmaksi osaksi helppokulkuinen myös taaperolle. Kävelimme rauhassa, pysähtelimme paljon ja ihmettelimme yhdessä kaikkea uutta. Paikoittain kantorepusta oli kuitenkin apua, sillä pikkuinen kulkija väsähti reitin loppuosassa + kantorepusta oli hyvä tutkia maisemia hieman korkeammalta. Napero kantorepussa pystyimme myös helposti poikkeamaan leveämmältä tieltä pienemmille, ja vaikeampi kulkuisille poluille ihmettelemmään joenvartta lähietäisyydeltä.

kuvat: Mirko Leskinen + editointi: Tuuli

 

INSTAGRAM / FACEBOOK

p.p1 {margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px 'Helvetica Neue'; color: #e4af0a}
span.s1 {color: #454545}
span.s2 {color: #e4af0a}

Pages