Dolce far niente

Ladataan...

Historiallista! Ensimmäistä kertaa elämässäni koen todellista vaikeutta sopeutua siihen, että loma loppuu ja on palattava töihin. Ei sillä, ettenkö viihtyisi työssäni. Viihdyn erittäin hyvin, ja työn ja ammatin merkitys elämässäni on tosi iso. Syksy tuo mukanaan hurjan mielenkiintoisia juttuja, tuskin maltan odottaa, että pääsen niiden kimppuun.

Mutta tämä rytmi! Lomarytmi. Verkkainen elämän tahti, johon olen solahtanut kesän viikkojen aikana aivan totaalisesti. Dolce far niente, suloinen joutilaisuus...

Minä en nimittäin ole ennen oikeastaan kokenut tällaista. Ennen kuin minulla oli lapsia, minulla ei ollut pitkiä työsuhteita eikä niin ollen myöskään vuosilomia. (Olin parikymppinen opiskelijaplanttu, kun sain esikoiseni.) Elämäni 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa oli ihan erilaista. Yhtäältä toki vapaata ja joutilastakin, mutta samalla oli aina joku tentti tulossa, gradu kesken, miljoona projektia, kesällä kesätyöt tai joku määräaikainen työsuhde meneillään. Silloin elämässä toden totta oli koko ajan jotakin keskeneräistä. Ja toki oli myös nuoruuden levottomuus, joka ei varsinaisesti tarkoittanut leppoisan uneliasta olemista vapaa-aikanakaan.

Sitten tulivat lapset, ja vaikka olenkin ollut jo vuosi kausia työni puolesta ns. vuosilomia nauttiva henkilö, niin trio on kyllä pitänyt elämän sähäkkänä ja aamut aikaisina lomillakin.

En ole oikein päässyt kiinni siihen fiilikseen, josta ihmiset tuskaisina vääntelehtien puhuvat. Että on vaikea saada rytmi taas arkiseksi ja elämän toiminnot rullaamaan yhteiskuntakelpoiseen tahtiin. En minä ole koskaan aikaisemmin loman aikana valahtanut mihinkään toiseen todellisuuteen, jossa kenties nukutaan aamulla pitkään, eikä muutenkaan liikoja rehkitä. Ei. Aamuisin on oltu tikkana pystyssä, eivätkä päivät ole juuri hengähdystaukoja tarjonneet.

Mutta nyt! Nyt meillä ensimmäistä kertaa on niin isot lapset, että ne nukkuvat aamuisin pitkään. Ja ensimmäistä kertaa minulla on lomalla ollut enemmän rauhallista kuin työlästä - siitä huolimatta että olin viimeiset kaksi viikkoa lomastani lasten kanssa päivät nelisin.

He ovat kasvaneet! He puuhaavat pitkälti omiaan, eivätkä kaipaa minua enää niin paljon. He käyvät itse vessassa, syövät itse, pukevat ja riisuvat itse ja nukahtavat itse. He tapaavat kavereitaan, katsovat keskenään elokuvia ja pyöräilevät kauppaan ostamaan jätskit.

Ja mitä minä olen tehnyt?! Lukenut. Kirjoja, sanomalehtia, nettiartikkeleita, somea, aikakauslehtiä, akkainlehtiä, kaikkea mahdollista... Katsonut iltaisin puolison kanssa Frendejä ekasta tuotantokaudesta alkaen ja nollannut aivojani koko vuoden edestä. Liikuskellut hitaasti, keitellyt kahvit, pukeutunut keskimäärin klo 11. Olen tuumaillut ja tehnyt kaiken kuin hidastetussa filmissä. Verkkaisesti ja silloin kun on hyvältä tuntunut.

Mitään lomaprojekteja ei ole ollut. Ei kunnonkohotusta eikä talon remontointia. Ollaan oltu vaan. Ihan uudella tavalla.

Ja nyt mietin, että mitenkäs hitossa tästä ponnistetaan takaisin työ- ja arkirytmiin? Täytyy vissiin alkaa lueskella iltapäivä- ja talouslehtien "näin palaat arkeen" -juttuja uusin silmin.

Onneksi lapset ovat vielä tämän viikon mummolassa. Onneksi koulu ja päiväkoti alkavat eri päivinä eivätkä yhdessä rysäyksessä. Onneksi harrastukset käynnistyvät vähitellen vasta elokuun lopulla. Saadaan aikaa totutella. Ehkä tämä tästä?

Matkaa arkiseen ryhdikkyyteen tosin vielä on. Eilisaamuna meille oli tulossa kahdeksalta maalausfirma aloittelemaan talonmaalausta. Herätystä puoli kahdeksaksi edeltävänä iltana viritellessäni harkitsin vakavissani, että soittaisin maalareille ja pyytäisin, että eiks me voitais alottaa vähän myöhemmin, pliiiiis.

Tänä aamuna puolestaan nukuin pommiin, mitä minulle on tapahtunut viimeksi ehkä 19-vuotiaana. Herätys pauhasi yöpöydällä puoli tuntia ennen kuin virkosin unestani. 

Lomaltapaluuvinkkejä?!

Share

Kommentit

MM
Maijan matkassa

Sama! En muista, koska olisin viimeksi viettänyt tällaista kesää. Oli jotenkin niin ihanan leppoisaa.

Lomaltapaluuvinkkejä: pari rauhallista työpäivää alkuun ja sitten joku kiva homma, joka vie mennessään. Kyl se siitä!

 

Sanni Tee Tee

Rauhalliset työpäivät ovat onneksi onnistuneet. Onneksi muistin, että kannattaa palata elokuun ekalla viikolla, jolloin saa vielä vähän uneliaana orientoitua hommiin. Tokalla viikolla onkin sitten jo täysi hulina päällä. 

Tänään heräsin ajoissa ja hyvässä järjestyksessä, mutta unohduin kahvikupin ääreen lukemaan Knausgårdia kuin olisi mikäkin loma-aamu. Hups. :-)

Tuula / Oman katon alla (Ei varmistettu) http://omankatonalla.blogspot.com

Arkirytmi on kyllä ihan hukassa täälläkin... Lomalla tuli valvottua ja nukuttua paaljon normaalia pidempään, joten voi arvata, että rytmit on sekaisin :D Mulla piti vielä olla leppoisa alkuviikko ilman lapsia ja miestä, mutta hevonhännät - minä kehitin jonkin omituisen kodinjärjestelyprojektin, jonka kanssa alan olla ihan burn outissa... Tarvitsen kohta lomaa lomaltapaluusta!

Sanni Tee Tee

Oh noes! Mulle on käynyt sama JOKA kerta kun perhe on ollut poissa. Tällä kertaa en aio. Olen sopinut iltoihin lukupiiriä ja futistreenejä ja saunaillan, jotta pysyisin poissa siivoamasta ja järjestelemästä. Toisaalta on pakko saada olla vähän myös yksin kotona, kun kerran tilaisuus on. Aion vain ummistaa silmäni mm. keittiön sivupöydiltä ja esikoisen huoneelta. :-D

Rva Kepponen (Ei varmistettu) http://pikkukepponen.blogspot.fi

Kuulostaa aivan ihanalta kesältä!

Minä vieläkin odottelen sitä, että lomani ei kuluisi lasten riitoja selvittäessä, ohjelmaa järjestäessä ja kotitöitä paiskiessa. Toki lomani on ollut normiarkea rennompaa ja ajoittain niin nautinnollista, mutta kyllä meidän trio on työllistänyt ja rähissyt. Se mikä on yllätys on, että teini, jonka olettaisi olevan se hankalin onkin helpoin ja ainoa josta on jotain apua. 9-vuotiaalla on joku kasvukriisi, meidän entisellä ikuisella hymypallerolla, ja hänen kanssaan lähtökohtaisesti mikään ei onnistu.

Sanni Tee Tee

Oho, meillä taas kolmosluokkalainen on ehdottomasti tasaisin ja diplomaattisin porukasta tällä hetkellä. Täytyy nauttia asiasta täysin rinnoin nyt, tunnetusti nämä vaiheet ovat ohimenevää sorttia. ;-)

Sujuvaa ja energistä elokuuta teille!

Kommentoi

Ladataan...