Ikäeroista, tai: Kuinka nuori mies on liian nuori mies?
Minulla on jo pitkään ollut tapana ihastua itseäni nuorempiin miehiin - siitäkin huolimatta, ettei moisesta ole koskaan seurannut mitään hyvää. (Ehkä muistatte vielä Nuoremman miehen saagan, osat yksi, kaksi ja kolme? Ja sehän oli siis vain yksi tapaus...) Nyt kun oma ikäni alkaa, kauhistuttavaa kyllä, olla jo lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymmentä, jään aina toisinaan miettimään rajanvetoa. Nuoria asfalttipoikia katsellessa tulee aikamoinen puumafiilis. Kuinka nuori mies on liian nuori mies?
Koska tykkään kaikenlaisista taulukoista ja kaavioista kuin hullu puurosta, etsin tietysti tähänkin tilaisuuteen sopivan. Ikiaikainen nyrkkisääntöhän sanoo, että kumppanin alaikäraja on oma ikä jaettuna kahdella + 7. Havainnollistettuna homma menee siis näin:
Tämä tarkoittaisi, että minun sopisi katsella kaksikymmenvuotiaita, mutta ei sen nuorempia. Okei, kykenen ehkä elämään tämän asian kanssa. Siispä te miehet, joilla ei ole tarpeeksi ikää ostaa edes omia tupakkatuotteitaan, pysykää poissa tieltäni! Tämä täti ei edes vilkuile teidän suuntaanne.
Onko teillä kokemuksia ikäeroista suuntaan tai toiseen? Mitä mieltä olette - kuinka nuori on liian nuori?
Kuvat: zazzle.com, facebook.com/singleswarehouse
Kommentit
Ooh, mahdun ukkoni kanssa taulukkoon :D Mulla päinvastoin kuin sulla, tuo rötjäke on mua 11v vanhempi. Etuna ainakin se, että vaikka oonki jo kolmenkympin kehnommalla puolella, voin edelleen ja aina vain tuntea itseni nuoreksi ;)
excellent!:D mahtava taulukko!! mä mahdun kans rumemman puoliskoni kans taulukkoon, mutta aiemmin oon selvästi tehnyt rikoksia..molempiin suuntiin..
Ikätaulukkoon en ota kantaa, mutta...
Kannatta ottaa vaikka 3-4 nuorta urosta kiertoon samalla kertaa niin saa tosiaan vähän toimintaa vällyjen väliin. Elämä on lyhyt. On aivan turha kuluttaa aikaansa vain yhden miehen kanssa. Yksi nainen pystyy kevyesti nautiskelemaan samanpäivän aikana useammankin uroon kanssa sekstaamisesta. Se on extra kiihottavaa perinteiseen malliin verrattuna. Sopii vaan urosten kanssa etukäteen, että tässä vaan paneskellaan, niin ei tarvi sitten kärsiä turhasta omistamis draamasta, se kun on perseestä ja eihän omistamisella ja rakkaudella/rakastelemisella ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Itse miehenä olen joutunut sattumalta mukaan tuollaiseen menoon omassa erotilanteessa ja exä tarvitsi apua ja tarjosi maksua luonnossa. Ajattelin siinä sitten "jotta mikä ettei", helpottaa ainakin erovitutusta. Exä yritti löytää sopivaa miestä ja suoritti "koeajoja" aktiivisesti ja itse sain maksua ennen ja jälkeen ja muutenkin riittävästi. Ero vitutus katosi extra nopasti. Esileikki kävi turhaksi, koska exä oli kokoajan kiimassa. Pari vuotta kesti, että löytyi luultavasti sopiva tyyppi ja koska naisella on tarkoitus päästä parisuhteeseen piti tämä 'epäpyhä' kuksiminen lopettaa. Ollaan edelleen hyvissä väleissä vaikka ei olosuhteista johtuen "kiellettyä" toimintaa voikaan harjoittaa. Parisuhteeseen ei silti em naisen kanssa alkaisi lähinnä luonteiden erilaisuudesta johtuen.
Parisuhde ei oikein mitenkään voi tarjota samanlaista nautintoa kuin em kaltainen monen seksuaalipartnerin soppa. Mustasukkaisuus haihtuu tuossa leikissä kokonaan ja rakkaus/läheisyys tunne ja käsitys laajenee omistamisen ulkopuolelle. Elämä ei enää näyttäydy nolla summa pelinä.
Itse asiassa tunnen/tiedän joitain muitakin naista, joilla on ja on ollut saman tyyppistä toimintaa. Muutama julkkis nainen... On tullut jopa käytyä pitkiä yksityiskohtaisia keskusteluja näistä asioista (en ole sitten pornoalalla) venyneillä lounailla työ välissä.
Parisuhde on itseasiassa aivan sairas tapa rakastaa. Se päättyy pääsääntöisesti nykyään melkein aina uskomattomaan vihaan toisiaan kohtaan. Miksi? Koska se on sopimusrikos ja varkaus. Omistaja menettää sosiaalisen statuksen, omistamansa tavaran ja sen käyttömahdollisuuden joka panee vituttaan aivan sairaasti. Joojoo ihmistä ei voi omistaa, mutta mitä muuta parisuhde on kuin omistussopimus?
Oh huoh! Itse en todellakaan syty nuoremmista/samanikäisistä miehistä, vaan vanhemmista... paljon vanhemmista, oon just huomannut että noista tietyistä tyypeistä :) (ei sentään yli 60-vuotiaista).
Tarkistin just tuosta taulukosta, ja ei - ei se mies sinne nyt iältään mahtunut. Mutta, onhan rajat tehty rikottaviksi. Tärkeintä on, että on onnellinen. Ja sitä todellaakin ollaan.
Löysin sun blogin vasta muutama päivä sitten (kahlasin koko historian läpi kahtena yönä, valvoen luvattoman myöhään...) ja täytyy vaan sanoa, että on hämmästyttävää, miten paljon voin johonkin ihmiseen samaistua! Olen viimeaikoina pohtinut paljon asioita, joista kirjoitat, joten universumi ei olisi voinut järjestää tätä valaistumista parempaan saumaan ;) . Lisäksi kirjoitat ihailtavan laadukkaasti & kiinnostavasti (plussaa ihastuksesta maailmankaikkeuden upeimman lauluäänen omaavaan Tom Smithiin, jonka Editors-yhtyeeseen palavasti suosittelen tutustumaan, jos et ole jo niin tehnyt).
Kiitos ja oh please, don't stop!
Olen katsellut aina ennemmin noita vanhempia miehiä. 16-vuotiaana viisi-kuusi vuotta vanhempia, nykyään parikymppisenä tuo nykyinen mieheke on yli kolmenkymmenen. Ja kyllä, alitan sen ikähaitarin näköjään useammalla vuodella. Onhan tässä omat ongelmansa kun elämäntilanteet eroavat suht paljon, mutta ensinnäkin on parasta seksiä mitä on ollut eikä ainakaan tule "aargh! miten tuo voi olla noin kakara?" oloa mikä joskus tulee oman ikäisten juuri äidin helmoista (ehkä) päässeiden kanssa. Tuolla myös riittää kärsivällisyyttä kun tietää jo mitä haluaa ja on valmis vähän odottamaankin, parikymppiset luulevat tietävänsä mitä haluavat ja haluavat sen nyt heti. Sillä saa tämän tytön vaan pakenemaan, haluan tuntea edes hieman pitempään kuin puolitoista kuukautta ennen kuin sanon seurustelevani, kiitos.
Mutta joo, onhan tämä 13 vuoden ikäero semmoinen etten ihan kevyesti ole esim. vanhemmille kertomassa ja osa kavereistakin on kauhistellut. Ja kyllä nyt kun miettii kuinka 17 vuotiaana oli semmonen 12 vuotta vanhempi mies niin kyllä pikkusiskoni saisi moisesta melkoiset palautteet. Puhuttiin myös tuon miehekkeen kanssa kuinka puoli vuotta tapaamistamme aiemmin juttu ei olisi voinut alkaa kun olin silloin vielä ykkösillä alkavissa ja se olisi vaan kuulostanut liian pahalta. Osa tuollaisista rajoista on siis selvästi enemmän henkisiä kuin mitään muuta, mutta kyllähän kolmekymppiset jotka alle kakskypäsiä katselevat kuulostavat välillä epäilyttäviltä.
AuriElina, hyvä pointti - nuori olo varttuneemman kumppanin rinnalla! Olenkin tainnut aina lähestyä tätä asiaa ihan väärinpäin, nämä nuoret kundit kun tekevät meikänaisen vain entistä tietoisemmaksi omasta iästään.
kultahillokala, ei muuta kuin reippaasti vain viivoista yli, kumpaan suuntaan vain mieli tekee! Alan tässä itse tulla vähitellen siihen tulokseen, että mikä tahansa on ok, kunhan tyyppi on tarpeeksi vanha ostamaan omat alkoholijuomansa ja tarpeeksi nuori olemaan saamatta eläkeläisalennusta.
Vierailija, olet tainnut postata saman kommentin ennenkin, eikä se liity mitenkään tähän aiheeseen, joten jätän nyt kommentoimatta sen tarkemmin. Paitsi että ei monogamia minunkaan mielestäni ole ainoa mahdollinen ratkaisu. Vaikka ei parisuhteessakaan välttämättä vikaa ole.
Vierailija II, aivan, rajat on tosiaan tehty rikottaviksi. Tykkään hirveästi kaikista tällaisista taulukoista, mutta lähinnä toki huumorimielessä. Helvetti jäätyy ennen kuin alkaisin kuikuilla moisia uskonnollisesti ja ottaa niistä ihmissuhdeneuvoja. Onnellisuus toimikoon mittarina!
Vierailija III, tervetuloa, ja onnittelut valaistumisesta. Loistavaa jos saatoin olla siihen osallisena! Lopettamistakaan e ole vielä harkinnut, joten eiköhän tästä tuutista riitä samaa tavaraa vielä pitkään. Toivottavasti jäät linjoille!
Hailie, minullakin oli nuorempana vanhempia poikaystäviä, mutta jotenkin kummallisesti tämä trendi on kääntynyt päälaelleen viimeisten vuosien aikana. Teininä omanikäiset tuntuivat tosiaan täysiltä kakaroilta, joten siinä kai selitys. Ja elämäntilanteiden eroavaisuudesta saattaa tosiaan seurata ongelmia, mutta eivätpä ne elämäntilanteetkaan aina riipu iästä. Joten kuten jo yllä sanottu - onnellisuus toimikoon mittarina, ja muut taulukot hiiteen!
Itse olen vetänyt raja alaspäin 4 vuoteen, olihan mummoni pappaa 4 vuotta vanhempi.
5 vuotta nuorempi pikkusisko on pyytänyt pari vuotta sitten, että josko voisin olla sekaantumatta 90-luvulla syntyneisiin.
Häntä ällöttää, että voisimme olla saman miehen kanssa. En totellut...
Itselläni tuntuu, että kun olen niin nuoren näköinen, eivät minua itseäni vanhemmat miehet edes kiinnostu.
Ajattelevat ulkonäöstä jo suoraan, että olen varmaan 18v.
Itseäni nuoremmatkin miehet ovat luulleet minua heitä nuoremmaksi.
Ylöspäin raja menee myös siinä 4 vuoden hujakoilla...
Minä olen useimmitenyleensä aina myös ihastunut itseäni vanhempiin miehiin, kuten moni muu vastaaja yllä. Nykyinen mieheni on reilu 10 vuotta itseäni vanhempi. Pidän siitä, että hänellä on jalat maassa, tietää mitä haluaa, ei ota turhasta paineita tms. Lisäksi ajatusmaailmamme ja periaatteemme kohtaavat, hän arvostaa minua ja hemmotteleekin kovasti. :)
Mutta ei ikä ole minullekaan koskaan ollut mikään tekijä, siinä vaikuttavat kaikenlaiset muut asiat. Ikä on vain numero.
Nyt kun olen tuossa kolmenkympin rajapyykissä, olen ensi kertaa alkanut katsella nuorempia miehiä sillä silmällä. Sellaisia vähän päälle parikymppisiä kolleja. Siinä taas on varmaan jotain seksifantasian puolelle menevää enemmän, kuin jotain romanttista.
Jei, mekin mahdutaan taulukkoon! Mä huomasin jossain vaiheessa, että olen 19-vuotiaasta kolmekymppiseen aina seurustellut 26-vuotiaan miehen kanssa :)
Sinkkuunnuttuani 29-vuotiaana tajusin, että omanikäisiä miehiä ei juurikaan ole vapaana, niinpä usein tutustuin nuorempiin miehiin. Elämänkumppanikin sitten löytyi nuoremmasta miehestä: hän on minua 6 vuotta nuorempi. Enää ei tarvitse vaihtaa nuorempaan, tämä on oikein hyvä näin :)
Mun kaks ekaa poikaystävää oli vanhempia kuin minä. Ensimmäinen alle vuoden ja toinen seitsemän vuotta. Sen jälkeen mulla on ollut vain nuorempia poikaystäviä. Seitsemän vuotta, viisi vuotta ja nyt olen naimisissa kuusi vuotta nuoremman miehen kanssa. Äitinikin aina heitti huulta kun olin lapsi, että kannattaa ottaa nuorempi mies, että kuolee yhtä aikaa :)
Mitä nuorempi, sitä tuoreempi...
Tuuliviiri, on tosiaan aika erikoinen ajatus, että sitä voisi olla kiinnostunut samanikäisistä kuin pikkusisko. Toisaalta, vielä karseampi kela iski juuri - onko tämä nyt sitten sitä keski-ikää, kun teoriassa sitä saattaisi vehdata sekä pikkusisarustensa tai vanhempiensa ikätovereiden kanssa? Hui!
Vierailija, tottakai ikä on vain numero. Mutta numeroitakin on hauska joskus miettiä... Ja tunnistan myös tunteen - enpä minäkään taida parisuhdetta pohtia niitä parikymppisiä asfalttipoikia kuikuillessani!
Kristaliina, tuo onkin aika hyvä saavutus, että noin pitkään samanikäinen! Ja olettaisin, että vieläpä vahingossa. "Millaiset miehet on sun tyyppiä?" "No aika tarkkaan sellaiset 26-vuotiaat."
Vierailija, oikein hyvä neuvo äidiltä! Täytyypä pistää korvan taakse...
Musta suunnilleen saman ikäinen on kaikin puolin paras. Usein elämäntilanne on aika samanlainen ja kun puhutaan lapsuudesta ja nuoruudesta niin molemmat tietää mistä puhutaan. Molemmat ovat tehneet jo virheensä ja ollaan samalla aaltopituudella.
Myös fyysisesti samanikäiset vetoavat eniten; nuoremmat vain ovat niin nuoria, vaikkakin usein ihan miellyttävän näköisiä ja vanhemmat vain yksinkertaisesti liian vanhoja! ;) En voisi kuvitellakaan olevani 4- kymppisen saati vanhemman miehen kanssa, itse olen siis 30!
Vierailija, samankaltaiset muistot varhaisvuosilta ovat tosiaan hauska juttu - muistan järkytykseni, kun ensimmäinen poikaystäväni (joka oli minua aika rutkasti vanhempi) ei ollutkaan katsonut tismalleen samoja piirrettyjä kanssani, eikä tiennyt mistä oikein puhuin. Ja toki samat kouludiskoissa kuunnellut biisit yhdistävät nekin.
Oma mies (aviosellainen) on 18 päivää minua nuorempi :) välillä aina v-ttaa noin harrastuksen vuoksi mutta muuten ei ongelmia. Tuli vaan mieleen kommentoida tuon aiemman kommentin takia eli nuo samat muistot - mies on ex-Neuvostoliitosta joten lapsuusmuistot on sen takia jo aika erilaisia...
Statisti, meinasinkin tuossa jo aiemmassa kommentissani mainita, että toki kasvuympäristössä on paljon eroja jos on vaikkapa eri kulttuureista kotoisin, mutta jäi sitten väliin. Nyt siis kuitenkin - totta, sitä saattaa olla kovin eri maailmoista, vaikka kuinka olisi samaa vuosimallia!
Kommentoi