Kenen ääni kuuluu mediassa?

No Sex and the City

Hesari julkaisi naistenpäivänä artikkelin siitä, ketkä pääsevät lehdessä ääneen. Laskujen mukaan Hesarin artikkeleissa viimeisen kuukauden aikana esiintyneistä ihmisistä vain noin 30 prosenttia oli naisia. Kun otetaan huomioon, että sekä Suomen että maailman väestöstä naisia on aika tarkkaan 50 prosenttia, tällainen epäsuhta on itse asiassa todella hurja. Media, jonka tulisi toimia yhteiskunnan peilinä, ei siis päästä kaikkien ihmisten ääniä tasa-arvoisesti kuuluviin, vaan eniten palstatilaa saavat miehet.

Hesari ei myöskään ole ongelman kanssa yksin, vaan kyseessä on systemaattinen vinouma. Kulttuurissamme pääosassa ovat (valkoisten) miesten mielipiteet, elämät ja tarinat – eikä näin ole ainoastaan sanomalehdissä, vaan myös esimerkiksi työpaikoilla, asiantuntijatehtävissä sekä populaarikulttuurissa.

Kuvassa poliitikko Hertta Kuusinen. Fun fact: kun Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta hakee hakusanoilla "pitää puhetta" ja "puhumassa", noin 99 prosentissa kuvista esiintyy vain miehiä, ja lisäksi Kuusinen on ainoa nainen, jonka nimi mainitaan kuvan yhteydessä.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (CC BY 4.0)

 

Tiesittekö esimerkiksi, että miehet puhuvat työpaikoilla naisia enemmän? Tai että median käyttämistä asiantuntijoista vain 28 prosenttia on naisia? Asiantuntijoiden kohdalla vinouma on itse asiassa niin paha, että naurattaisi jos ei vituttaisi liikaa. Asiantuntijoiden moniäänisyyttä promoavan Kukan sivuilla kerrotaan tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että vuosina 2008–2014 Ylen ja Hesarin finanssikriisiä koskevien juttujen asiantuntijakommenteista vain 3,4 % oli naispuolisten asiantuntijoiden. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Aalto-yliopiston professori Sixten Korkmanin kommentit muodostivat 10,3 % kaikista asiantuntijakommenteista.

Se, että yksi mies pääsee ääneen kolme kertaa enemmän kuin aiheen naispuoliset asiantuntijat yhteensä (!) kertoo jo aika paljon siitä, kenen mielipiteelle kulttuurissamme annetaan painoarvoa.

Tämä all male panel -tyyppinen ajattelu näkyy myös populaarikulttuurissa. Esimerkiksi parhaan elokuvan Oscar-palkinnon voittaneissa leffoissa miehillä on huomattavasti naisia enemmän repliikkejä. Jopa Disneyn piirroselokuvissa mieshahmot puhuvat naishahmoja enemmän. Näin on myös sellaisissa elokuvissa kuin Pieni merenneito ja Pocahontas, jotka ovat sentään naispuolisen päähenkilön mukaan nimettyjä! Myös kirjallisuuden saralla sama pätee: miesten kirjoittamia kirjoja kustannetaan, arvioidaan ja palkitaan naisten kirjoittamia kirjoja useammin.

Naiset eivät siis yksinkertaisesti saa ääntään tasa-arvoisesti kuuluviin juuri millään yhteiskunnan ja kulttuurin osa-alueella. Äänten epätasa-arvo istuu systeemissämme syvällä. Se voidaan kuitenkin korjata: Hesarissa korjausliikettä on nyt lähdetty tekemään, ja se on älyttömän hieno asia. Samalla myös toisille medioille ja muille toimijoille tarjoutuisi tästä inspiroituneena hyvä tilaisuus tarkastella omaa tonttiaan ja sitä, kenen ääni heidän tuotteissaan kuuluu – ja sitten tehdä jotain asian parantamiseksi.

Matkaa todelliseen moniäänisyyteen on kuitenkin vielä paljon. Sukupuolen lisäksi äänten vinouma kun pätee myös esimerkiksi etniseen taustaan. Koko Hubara on puhunut usein siitä, miten ei-valkoiset ihmiset kuvataan Suomessa usein tietynlaisissa rooleissa: maahanmuuttajina, rasismin kohteina, parhaimmillaan vuoden pakolaisina, jonkinlaisina erityistapauksina. Tämäkin on sellainen asia, jonka tulisi muuttua ja äkkiä.

Ensi viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa. Siinä olisi loistava tilaisuus suomalaisille lehdille alkaa kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka suuri osa heidän sivuillaan ääneen pääsevistä ihmisistä on muuta kuin vitivalkoisia kantasuomalaisia. Monikohan media uskaltaisi ottaa tästä ideasta kopin?

Veikkaan, että aika harva. Vaikka ihan jokaiselle luulisi olevan selvää, että meidän kaikkien äänten pitäisi päästä kuuluviin. Mielipiteet, elämäntarinat ja asiantuntijuus kun eivät ole vain valkoisten miesten etuoikeus.

 

jatka lukemista:
miksi kannatan sukupuolikiintiöitä
luetko naisten kirjoittamia kirjoja?
 
seuraa blogia myös Facebookissa ja Bloglovinissa.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.