Vain kyllä tarkoittaa kyllä

No Sex and the City

Trigger warning: seksuaalinen väkivalta

Suomen raiskauslainsäädäntö on monella tapaa perseestä, ja se on todettu useasti ennenkin. (Esimerkiksi silloin kun raiskauksesta saa lievemmän tuomion siksi, että syytetty on tekonsa jälkeen saanut työpaikan.) Yksi nykylainsäädännön isoimmista ongelmista on se, että raiskauksen määritelmä perustuu teossa käytettyyn väkivaltaan tai sen uhkaan. Tällainen rajaus jättää huomioimatta monia seksuaalisen väkivallan todellisuuteen liittyviä seikkoja ja tekee monille raiskauksen uhreiksi joutuneille ihmisille suurta vääryyttä antaessaan ymmärtää, että kenties he olisivat voineet itse estää tapahtuneen, jos pakottamista ei kerran esiintynyt.

Onneksi tähän epäkohtaan on nyt lähdetty hakemaan muutosta: Suostumus2018-kampanja haluaa muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin, että raiskaus määriteltäisiin tästä lähtien suostumuksen puutteen kautta.

Kuva: Suostumus2018

 

Tämä on todella tarpeellinen muutos, ja on itse asiassa ihan käsittämätöntä, että sitä ei ole jo tehty. Sillä kuten kaikki varmaan ymmärtävät, on ihan älyttömän ongelmallista määritellä raiskaus ainoastaan siihen liittyvän väkivallan ja uhkailun kautta. Voi olla monenlaisia syitä sille, miksi uhri ei pane vastaan vaikka tekijä ei käyttäisikään fyysisiä pakkokeinoja – esimerkiksi tilanteen traumaattisuus tai pitkään jatkunut henkinen väkivalta voi saada ihmisen lamaantumaan täysin.

Suostumus2018-kampanjan sivuilla kerrotaankin, että Tukholman Karoliinisen instituutin mukaan "70 prosenttia uhreista jäätyy raiskauksen tapahtuessa siten, ettei pysty vastustamaan tekijää." On siis täysin selvää, että nykyinen lainsäädäntö tekee valtavaa vääryyttä näille 70 prosentille uhreista.

Mitä hyötyä lakimuutoksesta sitten olisi? Kampanjan UKK-sivulla selitetään asia tosi selvästi:

“Kun siirrytään suostumusperustaisuuteen, fokus siirtyy asianomistajasta tekijään. Kun nyt oikeus arvioi, onko asianomistaja vastustanut tekoa, lakimuutoksen myötä oikeus arvioi sitä, onko tekijä voinut päätellä suostumusta olevan. Tämä asettaa vastuun raiskauksesta yksinomaan sille kenelle se kuuluu: tekijälle.

Kun laki asettaa vastuun selkeästi tekijällä, myös ilmoituskynnys laskee ja tällöin mahdollisuus saada oikeutta paranee. Laki ei vain heijasta vaan myös vaikuttaa yleiseen asenneilmapiiriin. Kun laki kunnioittaa täysimääräisesti jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, se siirtyy pikkuhiljaa myös yleiseen asenneilmapiiriin.”

 

Siis tämä on niin tärkeää! Olen valmis allekirjoittamaan joka sanan. Ja samaten allekirjoitan tietty kampanjan kansalaisaloitteen!. Aloitteen on reilussa viikossa allekirjoittanut jo melkein 20 000 ihmistä, mutta lisää tarvitaan edelleen. Allekirjoittakaa tekin siis kansalaisaloite täällä.

Kampanjaa voi myös seurata sen nettisivujen kautta sekä somessa esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa. Facebookissa näkyy myös kampanjan avoimia kokouksia, joita järjestetään useilla paikkakunnilla, ja joihin voi mennä mukaan jos tahtoo lähteä edistämään tällaista tärkeää asiaa.

Suomen raiskauslainsäädäntöön täytyy saada muutos! Vain kyllä tarkoittaa kyllä.

 

Jatka lukemista:
päivän surullisin uutinen: raiskauksen seuraukset
viihdettä ilman raiskauksia, kiitos
kumppanin kanssa ei ole pakko harrastaa seksiä
 

 

seuraa blogia  Facebookissa ja Bloglovinissa.

Kommentit

Johanna22 (Ei varmistettu)

Vielä yli 10 vuoden jälkeen mietin yötä jolloin olin hiukan liikaa juonut. Ja menin puolitutun luokseni yöksi. Sammuin. Heräsin välillä siihen kun hän pani minua. Lopulta olin sen verran tolkuissa että aloin itkeä ja hän päästi minut pois, soittamaan taksin ja kotiin. Kotona soitin kaverille ja sitten poliisille. Jotka vei minut päivystykseen. Jossa sammuin. Aamulla herätettiin mitä teen siellä ja oon väärässä paikassa. Käskettiin mennä tk. Menin ja siellä kiltti ja tuttu lääkäri otti näytteet. En halunnut kertoa miehen nimeä. Eikä kukaan halunnut tietää. Juttu jäi siihen. En tiedä vieläkään ylireagoinko kaikkeen. Saanko olla ahdistunut nyt kun jostain syystä juttu pyörii päässäni usein? Saanko miettiä sitä miksi lääkäri päivystyksessä katsoi mua kuin halpaa makkaraa? Miksi kukaan ei halunnut auttaa? Johtuiko se minihameesta ja saappaista? Näytinkö siltä että panoa olin etsinyt? Käyn ahdistuksen takia lääkärillä enkä ole vielä kenellekään uskaltanut sanoa että kyseinen tapaus ahdistaa mua. Maanantaina ois tarkoitus sanoa psykiatrille mutta kehtaanko, ylireagoinko?

Jemina
No Sex and the City

Apua, tämä kommentti oli mennyt multa ihan täysin ohi - anteeksi valtavasti! Olen tosi pahoillani, että vastaan näin viiveellä, etenkin kun asia on noin herkkä ja uskalsit jakaa sen täällä. Toivottavasti vastaus vielä saa sut kiinni.

Ihan ensinnäkin haluan sanoa, että olen tosi pahoillani siitä, mitä sulle on tapahtunut. Et todellakaan ylireagoi - kyseessä on selkeä raiskaus. Tiedoton ihminen ei voi antaa suostumustaan seksiin. Ja mielestäni on ihan ymmärrettävää (vaikkakin luonnollisesti tosi kamalaa), jos asia pyörii mielessäsi edelleen. Se, että olet itse tapahtuneen lisäksi vielä tullut kohdelluksi huonosti sairaanhoitohenkilökunnan taholta ja se, ettei poliisikaan ilmeisesti ole juuri tapahtuneesta välittänyt, on varmasti tehnyt asiasta vielä vaikeamman. Sä et kuitenkaan tehnyt mitään väärää, ja se että mietit, kehtaatko puhua asiasta, kertoo niin paljon tästä edelleen vallitsevasta ilmapiiristä jossa uhrit joutuvat pelkäämään muiden mielipiteitä. Se on ihan todella perseestä. Toivottavasti uskalsit kuitenkin ottaa asian puheeksi psykiatrin kanssa - sulla ei ole mitään hävettävää, sulla on oikeus saada apua asian käsittelemiseksi, ja aiheen ottaminen puheeksi on silkkaa rohkeutta.

Ja anteeksi vielä, etten vastannut ajoissa. Jos kuitenkin näet tämän ja haluat vaikka jutella asiasta enemmän, heitä vaikka meiliä. Voimia sulle asian käsittelyyn ja kaikkeen tulevaan. <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.