Viikon video: Project Consent

No Sex and the City

Parasta tänään: Project Consent-kampanjan videot, joilla iloiset sukuelimet sekä muut kropan osat tanssivat ja naureskelevat - ja viestivät samalla seksuaalisen suostumuksen tärkeydestä.

 

Project Consentin yleisviesti on se, että seksuaalinen suostumus ei todellakaan ole hankala, monimutkainen tai jotenkin vaikeasti tulkittava asia, kuten monet tuntuvat edelleen ajattelevan. Consent is simple. If it's not yes, it's no. Ja se on älyttömän hyvä ja tärkeä viesti. Myönnän kuitenkin jääneeni miettimään toivatko itse videot tämän viestin kyllin voimallisesti esiin. (Esimerkiksi suostumusta teen juomiseen vertaava video väänsi sen mukavasti ratakiskosta.) En kuitenkaan halua vinkua asiasta liikaa, sillä pidän kaikenlaisia suostumuksen elintärkeyttä painottavia kampanjoita tarpeellisina, aiheesta kun ei vieläkään keskustella yhtä yleisesti kuin siitä mielestäni pitäisi. 

Nämä videot vetoavat minuun myös toisesta syystä: minulla on nimittäin aina ollut sellainen hölmö heikkous, että erilaiset animoidut asiat ovat mielestäni kertakaikkisen vastustamattomia. Jos esimerkiksi mainoksessa on animoituja eläimiä tai vaikka tanssivia keksejä, olen luultavasti kaikesta mediakriittisyydestäni huolimatta valmis ostamaan tuotteen välittömästi. Ja siis nämä animoidut sukuelimet - awwww! Supersöpöjä!

 

Kuva: Project Consent

Kommentit

Maylicious

Videot oli todella hauskoja ja ajavat hyvää asiaa, mutta yksi asia jäin mietityttämään: ainakin näissä kolmessa videossa häirinnän kohde on selvästi naispuolinen ja häiritsijä miespuolinen. Tämä vahvistaa stereotypiaa, että nainen on aina uhri ja mies se lääppijä vaikka hyvin tiedämme, että myös mies voi kokea seksuaalista häirintää. Oma mies on kertonut, että lähes joka kerta kun hän on baarissa ilman minua, tuntematon henkilö tulee läpsäsemään/puristamaan häntä takapuolesta. Mieheni kokee tämän ehkä enemmin huvittavana, mutta koska en itse hyväksy miehiltä tälläistä käytöstä, en myöskään hyväksy sitä naisilta.

Jemina
No Sex and the City

Mietin samaa itsekin, ja ilmeisesti myös Project Consentin tyypit ovat sitä pohtineet. Esimerkiksi tässä jutussa projektin perustaja sanoo kampanjan ottavan myös miesten kohtaaman häirinnän huomioon, mutta että näissä videoissa näkökulma valikoitui tällaiseksi ihan yksinkertaisesti tilastojen vuoksi: 90 % raiskauksen uhreista kun on naisia, ja siitä ei pääse yli eikä ympäri.

En missään nimessä sano, etteikö esimerkiksi miesten kokema seksuaalinen häirintä olisi oikea ongelma. Samoin on toki tärkeää muistaa, että miesten kohdalla kynnys raportoida häirintä tai raiskaus naisen taholta on monella tavalla yhä korkea, ja niinpä tilastoihin ei voida tämän asian kohdalla sataprosenttisesti luottaa. Samalla pidän kuitenkin vähän ongelmallisena sitä, miten nykyään tällä miesnäkökulmalla on tapana kaapata suunnilleen jokainen seksuaalista häirintää ja seksuaalista väkivaltaa koskeva keskustelu.

Toivon, ettei kukaan ymmärrä minua väärin tämän asian suhteen: pidän hyvänä asiana, että yleinen keskustelu on vähitellen laajentunut käsittämään myös sen miesten naisten taholta kokeman häirinnän ja sen, että tämä ei missään nimessä ole ok. Nykyään kuitenkin alkaa tuntua siltä, että esimerkiksi raiskauksista puhuttaessa miesnäkökulma putkahtaa aina esiin suunnilleen kaiken muun alleen jyräten. Että kyllä miehetkin kärsivät! Ja että miten te kehtaatte puhua kohtaamastanne häirinnästä ja väkivallasta ilman, että mainitsette tämän miesten kärsimyksen! Ja joo - miehetkin kärsivät. Ja se on paskaa, sitä ei kukaan varmastikaan ole kieltämässä. Mutta kun seksuaalinen väkivalta on edelleen niin sukupuolittunutta kuin se on, suurin osa seksuaalisen väkivallan uhreista on faktuaalisesti naisia. Seksuaalinen väkivalta liittyy saumattomasti yhteiskunnan sukupuolittuneisiin eriarvoisuuksiin. Niinpä olen itse sitä mieltä, että asiasta on voitava myös puhua tällaisesta sukupuolittuneesta näkökulmasta. Miksi miesten olisi kuuluttava jokaiseen keskusteluun? Aivan kuin heidän mukanaolonsa ja heidän kärsimyksestään puhuminen vasta legitimoisi aiheen, ja ilman sitä tässä ollaan vaan neitejä vinkumassa tyhjästä.

Mutta joo. Toistan vielä varmuudeksi kertaalleen: Kyllä, miehetkin voivat olla seksuaalisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan uhreja. Ja ei, naisten ei ole hyväksyttävää pyrkiä toisen ihmisen iholle tältä lupaa kysymättä. Seksuaalinen väkivalta on aina väärin, ihan sama mitä sukupuolta uhri ja tekijä ovat.

Ja tämä siis enemmän yleisenä kelana, ei niinkään suorana vastauksena sinulle, maya-aa. Kommenttisi vain sai minut miettimään tätä asiaa laajemminkin, mikä sitten purkautui tällä kertaa tällaisena ränttäyksenä. :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.