Kotiviidakko ja ranskalaiset ovet

Nørrebro Summers

Pimeys, tuuli, sade. Marraskuu, joulukuu. Kurkkukipu, vesilätäkkö. Ihan sama, mitä tuolla ulkona tapahtuu, koska mä oon vaivihkaa tehnyt meidän kodista lämpöisen viidakon. Tarkoitus oli hillitä viherpeukaloa kevääseen asti, mutta miksi ihmeessä? Mun mielestä tähän aikaan vuodesta ei oo mitään ihanampaa, kun sujahtaa työpäivän jälkeen omaan kasvitieteelliseen puutarhaansa, jota myös himaksi kutsutaan.

Päivänvalon vuodenaika voi multa viedä, ei kesäistä tunnelmaa.

 

 

Kuten kuvista näkyy, sisustusrintamalla on tapahtunut aika paljon sitten viime näkemän. (Edellisiä kuvia samoilta huudeilta täällä ja täällä.) Oon mä meidän kodista toki aiemminkin tykännyt, mutta nyt sydän läpättää tosissaan. En oo aina ollut varma millaista sisustusta mä täällä oikein tavoittelen, mutta ollaan kyllä jo tosi lähellä tarpeeksi täydellistä näissä kahdessa lemppareimmassa huoneessa. Eli siis kasveja, kynttilöitä, glitterkäpyjä, puuta ja kaikkea vähän omituista.

Tällaisina pimeinä, kiireisinä, laiskoina mutta hektisinä kuukausina kasvien hoitaminen on täydellinen rentoutumiskeino. Tai sitten mä oon vaan ihan tosi outo.

Huomaatteko muuten, miten erilaiselta ja eksoottiselta asunnossa näyttää, kun ranskalaiset ovet on osittain suljettu? Nehän on olleet apposen auki ja seiniä myöten painettuna meidän muutosta saakka. Ovien uusi olomuoto johtuu ulkonäkösyiden lisäksi myös siitä, että ne auttaa pitämään viileyden kurissa (eräät eivät ole edelleenkään saaneet aikaiseksi tilata korjausta olkkarin patterille).

 

 

Näiden kuvien ottamisen jälkeen meillä on tapahtunut muutakin pientä kivaa. Niistä lisää sitten, kun joskus oon taas päivänvalon aikaan himassa kamera kourassa.

Muut kuulumiset sitten viime näkemän:

meidän kämppä on ilmeisesti kahdeksan neliömetriä luultua pienempi, naapuri on alkanut vetää röökiä paikassa, josta on suora yhteys meidän keittiöön (<3) ja parvekesuunnittelu on vauhdissa - joskaan mitään ei olla vielä päätetty. Duunitilanteesta ei oo vieläkään raportoitavaa (tj 63). Stadin frendi on Köpiksessä seuraavat päivät, joten luvassa on parasta mahdollista suomalaista juoruiluseuraa. Oon saanut poikkikselta ällöttävän söpön jouluyllätyksen, mutta siitäkin lisää vähän myöhemmin.

 

 

Ihanaa viikoa! <3

P.S. Vähänkö kaipaan päivänvaloa tänne kämppään, kun näitä parin viikonlopun takaisia kuvia ihmettelen. Huhtikuusta sitten taas.

 

 

---

Our home is turning into a jungle. Just the way I like it!

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN'

Share

Kommentoi